Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olenko nyt liian ilkeä?
05.05.2013 |
Jos kerron nyt koko tarinan niin pääsette kärryille.
Ex-avopuolisoni, jonka kanssa olimme kihloissa 2 vuotta, häitäkin jo suunniteltiin lujaa tahtia. Kunnes eräänä päivänä mies ilmoitti ( 2 vuotta sitten) että hänellä on toinen. No siinä sitten eron tuskissa kieriskelin ja elämä tuntui helvetiltä, itsetunto ja usko ihmisiin poljettiin maahan. Sitten kaiken kukkuraksi kuulin, että ovat menneet kihloihin ja pari kk siitä menivät maistraatissa naimisiin ja nainen oli raskaana. Olin niin rikki, todellatodella rikki. Ilman hyvää ystävääni olisin jäänyt sille tielle. Mutta nyt, kun tapahtuneesta on 2 vuotta ja heidän lapsensa on nyt vähä yli vuoden, olen päässyt hyvin elämääni takaisin, on jo uusi mieskin kiikarissa... mutta on niin alkuhuumaa vielä :)
Tossa pari viikkoa sitten sain puhelinsoiton tältä ex puolisoltani. Hän oli kauhean haikean ja vakavan kuulonen koko puhelun ajan. Hän pyysi, jos hän pääsisi käymään luonani. No jostain kumman syystä suostuin. Hän tuli sitten käymään, halasi minua todella tiukasti ja pyysi anteeksi kaikkea sitä vääryyttää mitä minua kohtaan on tehnyt, ja valitti, kun nykyinen elämä on yhtä helvettiä, vaimo pitää tossun alla, lapsiarki ei ole mitään herkkua, ja joka päivä tuntuu siltä, että teki elämänsä virheen kun minut jätti sen akan takia. Olin aivan hämilläni tästä, kaikki tuli niin puskista, kun on aina antanut ymmärtää kaikille, että elämä on parasta nyt ja tässä. Hän myös sanoi, että olen maailman ihanin nainen, ja tulee aina rakastamaan minua, meidän yhteisien vuosiemme takia. Ja mitä minä tein? Nauroin hänelle päin naamaa ja sanoin totuuden, että sai mitä ansaitsikin. En tunne enää rakkautta häntä kohtaan, enkä myöskään vihaa. Tein hänelle selväksi, että en tunne häntä kohtaan enää yhtään mitään. Sen jälkeen kehotin häntä miettiimään elämänsä valintoja ja miettimään, minkä takia minut ylipäätänsä jätti, hän ei keksinyt syytä. Sen jälkeen käskin hänen lähtemään oman perheensä luo ja oppia rakastamaan nykyistä elämäänsä ja jättämään minut rauhaani, meillä oli aikamme, mutta jotkut ovat tarkoituksella tapahtuneet.
Olenko liian ilkeä kun tunnen kauhean hilpeää oloa? Jollakin kauhealla tavalla "iloitsen" miehen kärsimystä... Karman kosto.
Kommentit (17)
Mielestäni hoidit tilanteen hienosti ja fiksuin sanoin. Jos itse olet päässyt miehestä todella yli, niin se on pääasia. Vielä kun pystyisit myös hälle toivomaan hyvää tulevaisuudessa..
Takaisin ei kannata ottaa jos on kerran jättänyt. Miettiköön nyt sitä. Varmasti löydät sellaisen miehen kuka rakastaa sinua eikä edes harkitse jättämistäsi. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:28"]
Mielestäni hoidit tilanteen hienosti ja fiksuin sanoin. Jos itse olet päässyt miehestä todella yli, niin se on pääasia. Vielä kun pystyisit myös hälle toivomaan hyvää tulevaisuudessa..
Takaisin ei kannata ottaa jos on kerran jättänyt. Miettiköön nyt sitä. Varmasti löydät sellaisen miehen kuka rakastaa sinua eikä edes harkitse jättämistäsi. Tsemppiä!!
[/quote]
Niin, ehkä minussa todella on vielä pienenpieni katkeruuden tunne kun iloitsen tuosta asiasta. Ja toivottavasti löytäisin uuden miehen, johon uskallan sitten heti luottaa! :) Kiitos tsempistä! ap
Teit aivan oikein! Ex-miehesi on paskiainen joka haikailee entistä, kun arki yllättää. Sinutkin jätti kun arki kyllästytti. Tollaisille paskoille pitää vain nauraa päin naamaa! Ilmeisesti ex-miehesi ei muutu koskaan ja sun pitää olla onnellinen ettet ole enää hänen kanssaan.
Voisit muuten soittaa ex-miehen uudella naiselle ja kertoa mitä tapahtui.
Ainoa, mikä tuossa ehkä oli ilkeää, niin tuo nauraminen. Kaikin puolin muuten hoidit asian hienosti ja selvästi. Tietenkin saat tuntea vahingoniloa tuollaisen tempun jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:32"]
Teit aivan oikein! Ex-miehesi on paskiainen joka haikailee entistä, kun arki yllättää. Sinutkin jätti kun arki kyllästytti. Tollaisille paskoille pitää vain nauraa päin naamaa! Ilmeisesti ex-miehesi ei muutu koskaan ja sun pitää olla onnellinen ettet ole enää hänen kanssaan.
Voisit muuten soittaa ex-miehen uudella naiselle ja kertoa mitä tapahtui.
[/quote]
Aivan, olen samaa mieltä, hän ei muutu mihinkään! Meidän keskustelun jälkeen olen myös ymmärtänyt kuinka onnekas olenkaan, että olen nyt tässä tilanteessa, onneksi ei ehditty naimisiin, ja onneksi meille ei lapsia ehtinyt tulla. Silloin olisi eri. Mietin sitä myös, soittaisinko naiselle vaiko en, mutta päätin jättää asian sikseen, pääasia, että itse olen onnellinen :) Mutta jos mies nyt jatkaa tuota haikailua niin sitten ehkä saattaisin sanoa miehelle, että haluaako, että hänen vaimollensa kerron tästä. Mutta vielä ei ainakaan sen jälkeen ole kuullut mitään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet karmivan oloinen nainen. Itse en pystyisi koskaan toimimaan tavalla, jolla sinä olet toiminut. Sinuna miettisin, mitä oikein olet tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:37"]
Olet karmivan oloinen nainen. Itse en pystyisi koskaan toimimaan tavalla, jolla sinä olet toiminut. Sinuna miettisin, mitä oikein olet tehnyt.
[/quote]
Mitä minun pitäisi sitten tehdä?? :D Antaa anteeksi ja ottaa mies takaisin säälistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:37"]
Olet karmivan oloinen nainen. Itse en pystyisi koskaan toimimaan tavalla, jolla sinä olet toiminut. Sinuna miettisin, mitä oikein olet tehnyt.
[/quote]
No esimerkiksi niin. Ei ole ihme, että avioliitot kaatuvat nykyaikana kun naiset tuntuvat olevan hyvin pitkälti kaltaisiasi huuhkajia.
Mitä minun pitäisi sitten tehdä?? :D Antaa anteeksi ja ottaa mies takaisin säälistä?
[/quote]
Mielestäni annoit ex-miehellesi tärkeän kokemuksen elämässä: hän ei ole maailman keskipiste, eikä hänellä ole enemmän oikeuksia ja vähemmän vastuuta valinnoistaan kuin muilla. Ikävää, että vauva-arki ei ole hänelle kivaa, mutta hän on kuitenkin aikuinen, jonka tulee ottaa aikuisen vastuu perheestään eikä haikailla muualle. Aito nauru päin naamaa on varmaan raakaa, mutta menee perille paremmin kuin ystävällinen hyssyttely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisitte menneet naimisiin ja saaneet lapsia, arki olisi tehnyt kypsymättömän miehesi onnettomaksi. Hänellä on hiukan kasvutehtävää tässä edessä, kuten useimmilla juuri isäksi tulleilla. Työssä voi mennä vuosia eikä valmista välttämättä tule. Typeryytensä hän osoitti sillä, ettei tuntunut tajuavan, että myös sinun kanssasi lapsen saaminen olisi ollut hänelle kriisi. Nyt voitte kai jatkaa omaa kasvuanne kumpikin. Tai ihan miten vain. Typeräähän sinulta oli nauraa hänelle ja ilouta vaikeuksista.
Minusta olit ilkeä. Miten noin vanha juttu saa sinut vielä käyttäytymään noin ilkeästi ja katkerasti. Ei hitunen sympatiaa kera päättäväisten mutta ystävällisten sanojen olisi tuossa kohti ollut yhtään liikaa. Rakastithan sitä miestä joskus.
Ei miestä toki takaisin olisi pitänyt ottaa, mutta ei minusta mikään oikeuta tuollaiseen käytökseen. Tuliko hyvä mieli? En usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauraminen ja pilkkaaminen täällä keskustelupalstalla osoittaa sinun olevan katkera ja vieläkin niin loukattu, että suhtaudut epäkypsästi.
Ihan kuten joku muukin sanoi: en haluaisi tutea kaltaistasi ihmistä. Menit tyrkylle katsomaan mitä on tarjolla, ja kun ei tarpeeksi napannut, muka hylkäsit tuon saastan. Pyh, mene myös sinä itseesi.
Kasva aikuiseksi, opi elämään ilman että nostat itseäsi alentamalla muita.
Tämä on juuri se kuvitelma, jonka kaikki haluavat exän kanssa kokea. Siksi en usko, että noin kävi. Haluat todella, että voisit sanoa exälle suorat sanat, mutta hän jatkaa jo matkaansa eikä haikaile menneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:37"]
Olet karmivan oloinen nainen. Itse en pystyisi koskaan toimimaan tavalla, jolla sinä olet toiminut. Sinuna miettisin, mitä oikein olet tehnyt.
[/quote]
No esimerkiksi niin. Ei ole ihme, että avioliitot kaatuvat nykyaikana kun naiset tuntuvat olevan hyvin pitkälti kaltaisiasi huuhkajia.
Mitä minun pitäisi sitten tehdä?? :D Antaa anteeksi ja ottaa mies takaisin säälistä?
[/quote]
[/quote]
Siis...se mieshän on naimisissa ja sillä on lapsikin! Ja sinun mielestäsi olisi ollut hienoa kun ap olisi avittanut miestä (taas) jättämään vaimonsa, ja rikkomaan lapsensa perheen!?
Teit ihan oikein. Itse muistan kuinka ex-isäpuoleni joskus itse perheellisenä miehenä soitteli äidilleni kännisiä puheluita menneistä hyvistä ajoista ja kerran jopa ilmestyi oven taakse...Jo silloisen käsitykseni mukaan oli pelkkää säälipillua vailla, niin paskamainen tyyppi ja ero oli ollut.
Alue: Aihe vapaa
Minulle ainakin tuli kauhean hyvä olo sinun puolesta!! Teit aivan oikein! sai mitä ansaitsi! HYVÄ AP!