Lue keskustelun säännöt.
Vahva geneettinen alttius mielenterveydenhäiriöille
04.07.2020 |
Minulla on huoli lapsieni mielenterverveydestä, sillä heillä on molempien meidän vanhempien suvusta suuri alttius mm.paniikkihäiriöön, sosiaalistentilanteiden ahdistukseen, yleisiin sosiaalisiin pelkoihin, voimakkaisiin stressireaktioihin ja masennukseen.
Minun puolelta lähin sairastunut on oman isäni (eli lasteni vaarin) veli. Isäni puolella on paljon vakavaa paniikkihäiriötä ja useampi on tehnyt itsemurhan tämän vuoksi.
Mieheni äidillä on sosiaalista ahdistusta eikä ole voinut olla koskaan työelämässä, julkisilla paikoilla yms. Miehen veljellä on masennusta ja ahdistusta. Ja toisella veljellä rytmihäiriöitä ja hengenahdistusta johtuen stressistä ja sosiaalisista tilanteista.
Esikoiseni on ainakin vielä hyvin ulospäinsuuntautunut ja iloinen, ns tavallinen lapsi. Ei pelkää olla ihmisten kanssa. Hän on 8v.
Nuorempi taas selvästi arka ja vihaisesti kaikkeen suhtautuva. Ei halua mennä mihinkään kotoa ja ei puhu ihmisille. Ei halua muskariin, kavereille jne. Hän on 5v.
Ymmärrettävästi minulla ja miehellä painaa huoli tästä, vaikka kyse voikin olla vain luonteenpiirteestä. Miten voisin auttaa lastani? Onko muilla tällaista sukurasitetta? Voinko tehdä jotain jo ennaltaehkäisevästi vai tuleeko se vain kaikille joille on tullakseen. :(
Kommentit (3)
Kaverit! Harrastukset! Onnistumisen kokemukset! Kodissa tulisi olla rento, myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri. Ahdistus syntyy usein epäonnistumisen pelosta ja kaiken kamalan kuvittelusta jo etukäteen. Kitke tuo itsestäsi pois. Lapsilla on oikeus uskoa itseensä ja tulevaisuuteen. Ole kiva äiti, rohkaise lasta tuomaan kavereitaan kylään ja yöksikin, tuo on tosi tärkeää että onnistuu luomaan omia suhteita ja kiinnostuksenkohteita.
Sillä kosin henkisellä ilmapiirillä on oikeasti valtava merkitys myöhempien mt häikkien tulemiselle. Ole avoin mutta älä holhoa äläkä pelottele. Lapset ovat usein optimistisia ja rohkeita ja etsivät ympäristöstään hyvää. Ruoki sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu että meidänkin suku on täynnä kaikenmaailman kummallisia sairauksia. On mielenterveydenongelmia, alkoholismia, syöpää, sydäsairauksia, muistisairauksia yms.
Uskon että kaikkien suvuissa on sairauksia, mutta ne eivät aina läheskään puhkea päälle. Tarvitaan hyvä ja rakastava koti, pysyviä ihmissuhteita ja positiivinen elämänasenne. <3
Sosiaaliset pelot ovat usein opittuja reaktioita ja kun kasvaa ns.neljän seinän sisällä niin mites siinä sitten osaat toimia sosiaalisissa tilanteissa.
Ja tuo mainitsemasi paniikkihäiriö tuskin on enää "sukurasite" omille lapsillesi, koska sen verran kaukainen sukulainen.
Minä sairastan masennusta ja pelkään kuollakseni sosiaalisia tilanteita.
Onneksi kaksi lastani (nyt jo aikuisia) eivät pode näitä oireita.
Uskon, että taipumus näihin ”vaivoihin” on perinnöllistä, mutta enemmän vaikuttavat lapsuuden kokemukset.