Lasten varhaiskehityksen hehkutus - WTF?

Tuotahan se tuppaa jollain olemaan. Ikävä kyllä.

Ainahan se oma lapsi on vanhempien mielestä ihmeellinen ja nerokas mutta joillain menee liiallisuuksiin. Jossain vaiheessa nämäkin äidit yleensä huomaavat että oma lapsi on ihan keskiverto.

Ensimmäisen lapsen kohdalla tuon tavallaan ymmärtää, koska ensimmäisen vuoden nopea kehitys on aina ihmeellistä, ja esikoisen kohdalla sen haluaa jakaa kaikkien kanssa. Mutta sen jälkeen normaalilla ihmisellä pitäisi pikkuhiljaa palata jonkinlainen suhteellisuudentaju ja kontakti ulkomaailmaan. On oikeasti outoa, jos joku vielä taaperoiän ylittäneestä lapsesta raportoi jokaisen hassunhauskan jutun tai ihmeellisyyden. Niitä ei jaksaisi enää ihastella kun on lukenut satoja postauksia samasta aiheesta.

Samaa ilmiötä ihmetellyt minäkin. Varhaiskehityksen aikataulu ei todellakaan kerro aikuisiän menestyksestä mitään. Albert Einsteinkaan ei puhunut alle 5-vuotiaana, muistan jostain lukeneeni! Toinen ärsyttävä fb-ilmiö on se, kun jotkut postaavat jatkuvalla syötöllä kuvia vauvastaan. Ymmärrän kuvat, joissa tapahtuu jotain mielenkiintoista, mutta sitä, että monta kertaa päivässä laitetaan jakoon kuva, jossa se oma vauva vain istuu ja hymyilee. Vaikka se vauva onkin vanhempiensa maailman keskipiste, niin pitäisi ymmärtää, että se ei ole silti koko kaveripiirin mielenkiinnon keskipiste!

Totta toinen puoli. Lapsen saavutuksilla kehuskelu on kokonaisuudessaan aika säälittävää. Missä on oma elämä? Ja muutenkin, keitä hei kiinnostaa toisten lasten kaikenmaailman tapahtumat? Mutta kyllä varhaislapsuuden kehitys sentään jotain ihmisestä kertoo. Jos oppii 3-vuotiaana lukemaan niin ihan varmasti on älykäs eikä ole kielellisiä oppimisvaikeuksia. Tai jos on nappulaliigan selvästi paras pelaaja pari vuotta vanhempien lasten joukkueessa alakoululaisena, niin takuulla on liikunnallisesti lahjakas ja ainesta ammattipelaajaksi löytyy. Vaikka aina otetaan esille Einsteinin puhumattomuus 5-vuotiaana, niin vastineeksi voi sanoa, että lukemattomat huippumuusikot ovat jo ihan varhaisina vuosinaan osoittaneet poikkeuksellista lahjakkuutta ja monet tieteen huippunimet ovat olleet jo pikkukoululaisina huimasti edellä koulukavereitaan.

Oma poikani ei puhunut mitään 2-vuotiaana, mutta osasi lukea sujuvasti 4-vuotiaana. Eli pari vuotta aiemmin "älynlahjoista" olisi kehityksen perusteella saanut aivan päinvastaisen kuvan :)

[quote author="Vierailija" time="20.04.2013 klo 23:39"]

Totta toinen puoli. Lapsen saavutuksilla kehuskelu on kokonaisuudessaan aika säälittävää. Missä on oma elämä? Ja muutenkin, keitä hei kiinnostaa toisten lasten kaikenmaailman tapahtumat? Mutta kyllä varhaislapsuuden kehitys sentään jotain ihmisestä kertoo. Jos oppii 3-vuotiaana lukemaan niin ihan varmasti on älykäs eikä ole kielellisiä oppimisvaikeuksia. Tai jos on nappulaliigan selvästi paras pelaaja pari vuotta vanhempien lasten joukkueessa alakoululaisena, niin takuulla on liikunnallisesti lahjakas ja ainesta ammattipelaajaksi löytyy. Vaikka aina otetaan esille Einsteinin puhumattomuus 5-vuotiaana, niin vastineeksi voi sanoa, että lukemattomat huippumuusikot ovat jo ihan varhaisina vuosinaan osoittaneet poikkeuksellista lahjakkuutta ja monet tieteen huippunimet ovat olleet jo pikkukoululaisina huimasti edellä koulukavereitaan.

[/quote]

No joo, mutta kaksi juttua:

Ensinnäkin, suurin osa ihmelapsistakin yksinkertaisesti saavuttavat tietyn asteen kompetenssin nuorella iällä mutteivat myöhemmällä iällä kehitykään alansa huipuiksi. Totta kai nämä lapset ovat lahjakkaita ja sitä lahjakkuutta tulee ruokkia, jos lapsi itse on asiasta innostunut, koska mikä tahansa erityistaito on todella hieno juttu. Mutta 5-vuotias innokas pianisti on luultavimmin kuitenkin 18-vuotiaana ihan tavallisen alan opiskelija, joka harrastaa musiikkia vapaa-aikanaan. Ja muistetaan nyt sekin, että useimpien alojen huiput eivät useimmiten ole olleet mitään ihmelapsia joita on kehdosta asti muokattu uraa varten. Huippu-urheilijat ja huippuluokan konserttimuusikot ovat poikkeuksia.

Toisekseen, nyt ei puhuta siitä, että joku osoittaisi huomattavaa esim. musiikillista lahjakkuutta 3-vuotiaana, derivoisi 5-vuotiaana ja olisi nappulaliigan priimus 7-vuotiaana. Ei siis puhuta erityistaidoista. Puhutaan ihan perusjutuista, jotka (melkein) kaikki pikkulapsena oppivat. Se, että lapsi osaa muodostaa sanoja tai käydä potalla aiemmin kuin toinen, ei ole mikään osoitus siitä, että lapsen ÄO tulee olemaan teininä Mensan asteella.

Minusta tuo lapsen kehityksellä kehuskelu on kovin inhimillistä ja anteeksiannettavaa. äidit kun yleensä tapaa ihastella jälkikasvuaan. Ei se pelkästään esikoisten äiteihin liity, meidän reippaasti yli 6-kymppinen lastenhoitaja aina kertoo miten hänen kuopuksensa sanoi eka sanan jo 7kk. Kuuli meidän lapsen sanoja vasta reilun vuoden iässä.

Totta on että äidit vähän nakittelee toisiaan lastensa saavutuksilla, mutta kun ne nyt vaan on niin tohkeissaan niistä. Kyl ne sit myöhemmin tajuaa että ne lapset onkin ihan taviksia. :)