Lue keskustelun säännöt.
Kyllä tällaisen lihavan naisen parisuhde on tuskainen
29.06.2020 |
Mies pitää "äitinä" eli tietysti lapsemme äitinä ja myös tavallaan omana äitinään. Eli odottaa ruoka, vaatehuoltoa, kodinhoitoa yms mutta ei seksiä. Laihoilla sitä seksiä tuntuu piisaavan
Joku läski tietty tulee kertomaan että sillä on seksiä ja onhan sitä joskus, melko harvoin mutta näin meillä.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö tuolla juuri ollut toinen ketju, jossa kerrottiin hyvän ja syvällisen parisuhteen perustuvan jaettuihin arvoihin ja sisäisen kauneuden arvostamiseen. Ulkonäön ei pitänyt vaikuttaa todelliseen rakkauteen millään tavoin...
Naisten on hyväksyttävä se tosiasia, että mies on visuaalinen olento. Halutakseen seksiä naisen on oltava miehen mielestä kiihottava. Tästä syystä naisen kannattaa pitää itsestään huolta eli pidettävä itsensä hoikkana ja panostettava riittävästi ulkonäköönsä. Ei mies muuten halua seksiä, kun heppi ei heilahda.
Toki joku voi jankata sitä, että "ei halua muuttaa ulkonäköään vain miehen vuoksi" tai että "jos mies rakastaa häntä, niin hyväksyy hänet sellaisena kun on ". Senkus jankkaatte, mutta silti mies ei voi tahdonvoimalla kontrolloida heppiään. Joko se reagoi tai ei. Ja etenkin ikää kertyessä naisen on vuosi vuodelta haastavampaa pysytellä seksuaalisesti viehättävänä ja ulkonäköön on panostettava enemmän. Melkeinpä missä tahansa muualla maailmassa naiset tämän tietävät, Suomessa on vallalla joku kieltämisbuumi, joka ei kuitenkaan muuta tosiasioita mitenkään.
Jos olen väärässä, tulkoon joku mies tämän näkemykseni kumoamaan.
Tässä nyt painottuu koko ajan tuo "Naisen pitäisi", "Naisen tulisi tietää ja tehdä niin ja näin" jne. Oisko paikallaan ottaa myös naisen näkökulma esille tästä kyseenomaisesta vinkkelistä käsin? Tai puhuttaisko ihmisistä yleensäkin?
Paksupersuksinen, röllömahainen ja isotissinen mies ei todellakaan kiihota. Tähän päälle pistävä hienhaju, eltaantunut tupakankatku tai vanhan viinan lemu. Kuvottavuuden huippu.
Niin, mutta se ei vaikuta naisen seksuaalitoimintoihin. Nainen vain laittaa haarat auki ja on käyttövalmis miehelle. Mies taas tarvitsee kiihokkeen ollakseen toimintakykyinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset laihduta?
En ole jaksanut kun painoa on kymmeniä kiloja liikaa ja kun en pysty liikkumaan, niin se pitäis ruokavaliolla pudottaa.
Paino nimenomaan pudotetaan (tai nostetaan tai ylläpidetään) ruokavaliolla. Liikunnalla hankitaan ja ylläpidetään kuntoa mutta liikunnan merkitys painonhallinnassa on suhteellisen pieni.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.
Joo, tämä liikunnan "vähäpätöisenä" laihdutuksessa pitäminen voi olla aika tuhoisaa, kun jo itsessään syömisten vähentäminen laiskalle syöpölle on kiduttavaa, niin siihen kun luetaan "ohjeita" tältäkin palstalta, ettei ole merkitystä, niin huh huh. Liikunta kun jo itsessään tuo mielelle hyvinvointia ja pitää tsemppiä yllä. Kunto kohoaa, ja on yhä helpompaa liikkua!!!! Tämä jo motivoi ja paljon!
Mä olen tuo yksi laihduttaja, ja jutusteltuani ihan muissa asioissa lekurin kans, oli hänkin sitä mieltä, että liikunta kuluttaa energiaa (siis verrattuna siihen, että luullaan ettei ole merkitystä laihtumisessa) ja paino putoaa, jos ei tuota menetettyä/kulutettua energiaa korvaa sitten lenkiltä kotiin tultua. Ihan varmasti saa syödä enemmän, jos liikkuu, kuin että ei liiku yhtä paljon.
Tottakai se kuitenkin on se ruoka, joka ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö tuolla juuri ollut toinen ketju, jossa kerrottiin hyvän ja syvällisen parisuhteen perustuvan jaettuihin arvoihin ja sisäisen kauneuden arvostamiseen. Ulkonäön ei pitänyt vaikuttaa todelliseen rakkauteen millään tavoin...
Naisten on hyväksyttävä se tosiasia, että mies on visuaalinen olento. Halutakseen seksiä naisen on oltava miehen mielestä kiihottava. Tästä syystä naisen kannattaa pitää itsestään huolta eli pidettävä itsensä hoikkana ja panostettava riittävästi ulkonäköönsä. Ei mies muuten halua seksiä, kun heppi ei heilahda.
Toki joku voi jankata sitä, että "ei halua muuttaa ulkonäköään vain miehen vuoksi" tai että "jos mies rakastaa häntä, niin hyväksyy hänet sellaisena kun on ". Senkus jankkaatte, mutta silti mies ei voi tahdonvoimalla kontrolloida heppiään. Joko se reagoi tai ei. Ja etenkin ikää kertyessä naisen on vuosi vuodelta haastavampaa pysytellä seksuaalisesti viehättävänä ja ulkonäköön on panostettava enemmän. Melkeinpä missä tahansa muualla maailmassa naiset tämän tietävät, Suomessa on vallalla joku kieltämisbuumi, joka ei kuitenkaan muuta tosiasioita mitenkään.
Jos olen väärässä, tulkoon joku mies tämän näkemykseni kumoamaan.
Tässä nyt painottuu koko ajan tuo "Naisen pitäisi", "Naisen tulisi tietää ja tehdä niin ja näin" jne. Oisko paikallaan ottaa myös naisen näkökulma esille tästä kyseenomaisesta vinkkelistä käsin? Tai puhuttaisko ihmisistä yleensäkin?
Paksupersuksinen, röllömahainen ja isotissinen mies ei todellakaan kiihota. Tähän päälle pistävä hienhaju, eltaantunut tupakankatku tai vanhan viinan lemu. Kuvottavuuden huippu.
Niin, mutta se ei vaikuta naisen seksuaalitoimintoihin. Nainen vain laittaa haarat auki ja on käyttövalmis miehelle. Mies taas tarvitsee kiihokkeen ollakseen toimintakykyinen.
Ei hemmetti, käyttövalmis :O Kyllä itseäni ei ainakaan runsaan ylipainoinen mies saa millään lailla käyttövalmiiksi. Tämä moottori vaatii voiteluksi jotain ihan muuta kuin rasvaa.
Olin tosin yhtä lihava kun tapasimme. Ehkä mies halusi "äidin". T. ap
Vierailija kirjoitti:
Olin tosin yhtä lihava kun tapasimme. Ehkä mies halusi "äidin". T. ap
Katsopas vaan. Mikäs sen mielen on noin radikaalisti muuttanut? Oisko pöllyytellyt jossain muualla, ja päässyt vaikka hoikan ja timmin makuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tosin yhtä lihava kun tapasimme. Ehkä mies halusi "äidin". T. ap
Katsopas vaan. Mikäs sen mielen on noin radikaalisti muuttanut? Oisko pöllyytellyt jossain muualla, ja päässyt vaikka hoikan ja timmin makuun?
Tuskinpa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tosin yhtä lihava kun tapasimme. Ehkä mies halusi "äidin". T. ap
Katsopas vaan. Mikäs sen mielen on noin radikaalisti muuttanut? Oisko pöllyytellyt jossain muualla, ja päässyt vaikka hoikan ja timmin makuun?
Tuskinpa.
Jotain hyvää sentään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tosin yhtä lihava kun tapasimme. Ehkä mies halusi "äidin". T. ap
Katsopas vaan. Mikäs sen mielen on noin radikaalisti muuttanut? Oisko pöllyytellyt jossain muualla, ja päässyt vaikka hoikan ja timmin makuun?
Tuskinpa.
Jotain hyvää sentään :)
Kyllä joku toinen sen voisi riesoikseen ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset laihduta?
En ole jaksanut kun painoa on kymmeniä kiloja liikaa ja kun en pysty liikkumaan, niin se pitäis ruokavaliolla pudottaa.
Paino nimenomaan pudotetaan (tai nostetaan tai ylläpidetään) ruokavaliolla. Liikunnalla hankitaan ja ylläpidetään kuntoa mutta liikunnan merkitys painonhallinnassa on suhteellisen pieni.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.
Joo, tämä liikunnan "vähäpätöisenä" laihdutuksessa pitäminen voi olla aika tuhoisaa, kun jo itsessään syömisten vähentäminen laiskalle syöpölle on kiduttavaa, niin siihen kun luetaan "ohjeita" tältäkin palstalta, ettei ole merkitystä, niin huh huh. Liikunta kun jo itsessään tuo mielelle hyvinvointia ja pitää tsemppiä yllä. Kunto kohoaa, ja on yhä helpompaa liikkua!!!! Tämä jo motivoi ja paljon!
Mä olen tuo yksi laihduttaja, ja jutusteltuani ihan muissa asioissa lekurin kans, oli hänkin sitä mieltä, että liikunta kuluttaa energiaa (siis verrattuna siihen, että luullaan ettei ole merkitystä laihtumisessa) ja paino putoaa, jos ei tuota menetettyä/kulutettua energiaa korvaa sitten lenkiltä kotiin tultua. Ihan varmasti saa syödä enemmän, jos liikkuu, kuin että ei liiku yhtä paljon.
Tottakai se kuitenkin on se ruoka, joka ratkaisee.
Siis tottakai liikunta on tärkeä osa laihdutusta, mutta kun laskee, paljonko yhden jäätelön eteen saa lenkkeillä, niin kyllä helpommin kilot lähtee katsomalla tarkemmin syömisiään. Ja liikunta myös lisää ruokahalua. Mutta molemmat ovat tärkeitä ja tietysti liikunnalla kiinteytetty kroppa on aina kivemman näköinen ja oloinen. Ja liikunta lisää myös mielenterveyttä ja sitä kautta elämänlaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset laihduta?
En ole jaksanut kun painoa on kymmeniä kiloja liikaa ja kun en pysty liikkumaan, niin se pitäis ruokavaliolla pudottaa.
Paino nimenomaan pudotetaan (tai nostetaan tai ylläpidetään) ruokavaliolla. Liikunnalla hankitaan ja ylläpidetään kuntoa mutta liikunnan merkitys painonhallinnassa on suhteellisen pieni.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.
Joo, tämä liikunnan "vähäpätöisenä" laihdutuksessa pitäminen voi olla aika tuhoisaa, kun jo itsessään syömisten vähentäminen laiskalle syöpölle on kiduttavaa, niin siihen kun luetaan "ohjeita" tältäkin palstalta, ettei ole merkitystä, niin huh huh. Liikunta kun jo itsessään tuo mielelle hyvinvointia ja pitää tsemppiä yllä. Kunto kohoaa, ja on yhä helpompaa liikkua!!!! Tämä jo motivoi ja paljon!
Mä olen tuo yksi laihduttaja, ja jutusteltuani ihan muissa asioissa lekurin kans, oli hänkin sitä mieltä, että liikunta kuluttaa energiaa (siis verrattuna siihen, että luullaan ettei ole merkitystä laihtumisessa) ja paino putoaa, jos ei tuota menetettyä/kulutettua energiaa korvaa sitten lenkiltä kotiin tultua. Ihan varmasti saa syödä enemmän, jos liikkuu, kuin että ei liiku yhtä paljon.
Tottakai se kuitenkin on se ruoka, joka ratkaisee.
Siis tottakai liikunta on tärkeä osa laihdutusta, mutta kun laskee, paljonko yhden jäätelön eteen saa lenkkeillä, niin kyllä helpommin kilot lähtee katsomalla tarkemmin syömisiään. Ja liikunta myös lisää ruokahalua. Mutta molemmat ovat tärkeitä ja tietysti liikunnalla kiinteytetty kroppa on aina kivemman näköinen ja oloinen. Ja liikunta lisää myös mielenterveyttä ja sitä kautta elämänlaatua.
Jos ei yhtään liiku, niin helposti käy niin, että syödään aivan liian vähän! Sitten väsyttää ja heikottaa... Kun taas liikkuu ja voi sen vuoksi syödäkin enemmän, niin olo on paljon parempi. Se on oikeasti aika vähän mitä ihminen voi sitten syödä laihtuakseen, jos ei liiku ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset laihduta?
En ole jaksanut kun painoa on kymmeniä kiloja liikaa ja kun en pysty liikkumaan, niin se pitäis ruokavaliolla pudottaa.
Paino nimenomaan pudotetaan (tai nostetaan tai ylläpidetään) ruokavaliolla. Liikunnalla hankitaan ja ylläpidetään kuntoa mutta liikunnan merkitys painonhallinnassa on suhteellisen pieni.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.
Joo, tämä liikunnan "vähäpätöisenä" laihdutuksessa pitäminen voi olla aika tuhoisaa, kun jo itsessään syömisten vähentäminen laiskalle syöpölle on kiduttavaa, niin siihen kun luetaan "ohjeita" tältäkin palstalta, ettei ole merkitystä, niin huh huh. Liikunta kun jo itsessään tuo mielelle hyvinvointia ja pitää tsemppiä yllä. Kunto kohoaa, ja on yhä helpompaa liikkua!!!! Tämä jo motivoi ja paljon!
Mä olen tuo yksi laihduttaja, ja jutusteltuani ihan muissa asioissa lekurin kans, oli hänkin sitä mieltä, että liikunta kuluttaa energiaa (siis verrattuna siihen, että luullaan ettei ole merkitystä laihtumisessa) ja paino putoaa, jos ei tuota menetettyä/kulutettua energiaa korvaa sitten lenkiltä kotiin tultua. Ihan varmasti saa syödä enemmän, jos liikkuu, kuin että ei liiku yhtä paljon.
Tottakai se kuitenkin on se ruoka, joka ratkaisee.
Siis tottakai liikunta on tärkeä osa laihdutusta, mutta kun laskee, paljonko yhden jäätelön eteen saa lenkkeillä, niin kyllä helpommin kilot lähtee katsomalla tarkemmin syömisiään. Ja liikunta myös lisää ruokahalua. Mutta molemmat ovat tärkeitä ja tietysti liikunnalla kiinteytetty kroppa on aina kivemman näköinen ja oloinen. Ja liikunta lisää myös mielenterveyttä ja sitä kautta elämänlaatua.
Jos ei yhtään liiku, niin helposti käy niin, että syödään aivan liian vähän! Sitten väsyttää ja heikottaa... Kun taas liikkuu ja voi sen vuoksi syödäkin enemmän, niin olo on paljon parempi. Se on oikeasti aika vähän mitä ihminen voi sitten syödä laihtuakseen, jos ei liiku ollenkaan.
1300 kcal päivässä on aika hyvä laihdutukseen. Itse laihdutin tällä ihan perinteisellä kalorien tuijottamisella 10 kg parikymmentä vuotta sitten ja samaa metodia käytän edelleen aina, kun muutama kilo salaa tullut lisää. Liikuntaa en laihduttamisen eteen koskaan ole lisännyt, liikun päivittäin aika paljon pyörällä ja koiralenkeillä muutenkin.
Mutta jokainen tyylillään, tapoja on moni :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena todella hoikka (se oli ihanaa). Sitten valmistuin ja sain johtavan aseman, jossa oltiin viikottain kaksi päivää muilla mailla. Yksinäisten iltojen ruokailut hyvissä ravintoloissa teki tehtävänsä ja paino nousi 16 kg. Katsoin vaakaa ja kauhistuin, tuli jo noilla ylimääräisillä kiloilla sairauksia, vaikka olin alle 35 vuotta. Sitten sain itseni laihtumaan, ei punaista lihaa, ei maitotuotteita, ei gluteenia, ei valkoista sokeria ja annoskokoa pienemmäksi, pitää syödä myös paljon vihreää. Kokonaan ei kaikesta edes tarvitse luopua, yhtenä päivänä viikossa saa syödä maitotuotteita, punaista lihaa kerran kuussa ja sokeriakin joskus. Paino tippui ihan itsestään ja pysyy poissa. Itsekuria se vaatii, mutta on kyllä ihanaa, kun peilistä katsoo taas kaunis nainen ja se olo, olo joka hehkuu ihmisestä, kun se voi hyvin. Suosittelen painon pudotusta kaikille, joilla on ylipainoa. Ylipaino ei ole koskaan tervettä. Ja en ole edelleenkään langanlaiha, vaan terve.
Eikö näiden kahden välillä ole pieni ristiriita: "Paino tippui ihan itsestään" mutta "itsekuria se vaatii" ? Jos paino tippuisi ihan itsestään ja tuosta vaan niin tuskinpa siihen itsekuria tarvittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tosin yhtä lihava kun tapasimme. Ehkä mies halusi "äidin". T. ap
Katsopas vaan. Mikäs sen mielen on noin radikaalisti muuttanut? Oisko pöllyytellyt jossain muualla, ja päässyt vaikka hoikan ja timmin makuun?
Tuskinpa.
Jotain hyvää sentään :)
Kyllä joku toinen sen voisi riesoikseen ottaa.
Lähetä tänne, täällä täti 107 kg. Mä nauran paskaiset naurut, kun ukko huomaa hypänneensä ojasta allikkoon. :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset laihduta?
En ole jaksanut kun painoa on kymmeniä kiloja liikaa ja kun en pysty liikkumaan, niin se pitäis ruokavaliolla pudottaa.
Paino nimenomaan pudotetaan (tai nostetaan tai ylläpidetään) ruokavaliolla. Liikunnalla hankitaan ja ylläpidetään kuntoa mutta liikunnan merkitys painonhallinnassa on suhteellisen pieni.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.
Joo, tämä liikunnan "vähäpätöisenä" laihdutuksessa pitäminen voi olla aika tuhoisaa, kun jo itsessään syömisten vähentäminen laiskalle syöpölle on kiduttavaa, niin siihen kun luetaan "ohjeita" tältäkin palstalta, ettei ole merkitystä, niin huh huh. Liikunta kun jo itsessään tuo mielelle hyvinvointia ja pitää tsemppiä yllä. Kunto kohoaa, ja on yhä helpompaa liikkua!!!! Tämä jo motivoi ja paljon!
Mä olen tuo yksi laihduttaja, ja jutusteltuani ihan muissa asioissa lekurin kans, oli hänkin sitä mieltä, että liikunta kuluttaa energiaa (siis verrattuna siihen, että luullaan ettei ole merkitystä laihtumisessa) ja paino putoaa, jos ei tuota menetettyä/kulutettua energiaa korvaa sitten lenkiltä kotiin tultua. Ihan varmasti saa syödä enemmän, jos liikkuu, kuin että ei liiku yhtä paljon.
Tottakai se kuitenkin on se ruoka, joka ratkaisee.
Siis tottakai liikunta on tärkeä osa laihdutusta, mutta kun laskee, paljonko yhden jäätelön eteen saa lenkkeillä, niin kyllä helpommin kilot lähtee katsomalla tarkemmin syömisiään. Ja liikunta myös lisää ruokahalua. Mutta molemmat ovat tärkeitä ja tietysti liikunnalla kiinteytetty kroppa on aina kivemman näköinen ja oloinen. Ja liikunta lisää myös mielenterveyttä ja sitä kautta elämänlaatua.
Jos ei yhtään liiku, niin helposti käy niin, että syödään aivan liian vähän! Sitten väsyttää ja heikottaa... Kun taas liikkuu ja voi sen vuoksi syödäkin enemmän, niin olo on paljon parempi. Se on oikeasti aika vähän mitä ihminen voi sitten syödä laihtuakseen, jos ei liiku ollenkaan.
1300 kcal päivässä on aika hyvä laihdutukseen. Itse laihdutin tällä ihan perinteisellä kalorien tuijottamisella 10 kg parikymmentä vuotta sitten ja samaa metodia käytän edelleen aina, kun muutama kilo salaa tullut lisää. Liikuntaa en laihduttamisen eteen koskaan ole lisännyt, liikun päivittäin aika paljon pyörällä ja koiralenkeillä muutenkin.
Mutta jokainen tyylillään, tapoja on moni :).
No sinähän juuri harrastat sitä liikuntaa ;D Liikunta ei aina tarkoita kuntosalia ja maratonia. Just kävely ja pyöräily ihan parasta. Ja hyötyliikunta tietenkin, portaat jne. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset laihduta?
En ole jaksanut kun painoa on kymmeniä kiloja liikaa ja kun en pysty liikkumaan, niin se pitäis ruokavaliolla pudottaa.
Paino nimenomaan pudotetaan (tai nostetaan tai ylläpidetään) ruokavaliolla. Liikunnalla hankitaan ja ylläpidetään kuntoa mutta liikunnan merkitys painonhallinnassa on suhteellisen pieni.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.
Joo, tämä liikunnan "vähäpätöisenä" laihdutuksessa pitäminen voi olla aika tuhoisaa, kun jo itsessään syömisten vähentäminen laiskalle syöpölle on kiduttavaa, niin siihen kun luetaan "ohjeita" tältäkin palstalta, ettei ole merkitystä, niin huh huh. Liikunta kun jo itsessään tuo mielelle hyvinvointia ja pitää tsemppiä yllä. Kunto kohoaa, ja on yhä helpompaa liikkua!!!! Tämä jo motivoi ja paljon!
Mä olen tuo yksi laihduttaja, ja jutusteltuani ihan muissa asioissa lekurin kans, oli hänkin sitä mieltä, että liikunta kuluttaa energiaa (siis verrattuna siihen, että luullaan ettei ole merkitystä laihtumisessa) ja paino putoaa, jos ei tuota menetettyä/kulutettua energiaa korvaa sitten lenkiltä kotiin tultua. Ihan varmasti saa syödä enemmän, jos liikkuu, kuin että ei liiku yhtä paljon.
Tottakai se kuitenkin on se ruoka, joka ratkaisee.
Siis tottakai liikunta on tärkeä osa laihdutusta, mutta kun laskee, paljonko yhden jäätelön eteen saa lenkkeillä, niin kyllä helpommin kilot lähtee katsomalla tarkemmin syömisiään. Ja liikunta myös lisää ruokahalua. Mutta molemmat ovat tärkeitä ja tietysti liikunnalla kiinteytetty kroppa on aina kivemman näköinen ja oloinen. Ja liikunta lisää myös mielenterveyttä ja sitä kautta elämänlaatua.
Jos ei yhtään liiku, niin helposti käy niin, että syödään aivan liian vähän! Sitten väsyttää ja heikottaa... Kun taas liikkuu ja voi sen vuoksi syödäkin enemmän, niin olo on paljon parempi. Se on oikeasti aika vähän mitä ihminen voi sitten syödä laihtuakseen, jos ei liiku ollenkaan.
1300 kcal päivässä on aika hyvä laihdutukseen. Itse laihdutin tällä ihan perinteisellä kalorien tuijottamisella 10 kg parikymmentä vuotta sitten ja samaa metodia käytän edelleen aina, kun muutama kilo salaa tullut lisää. Liikuntaa en laihduttamisen eteen koskaan ole lisännyt, liikun päivittäin aika paljon pyörällä ja koiralenkeillä muutenkin.
Mutta jokainen tyylillään, tapoja on moni :).
No sinähän juuri harrastat sitä liikuntaa ;D Liikunta ei aina tarkoita kuntosalia ja maratonia. Just kävely ja pyöräily ihan parasta. Ja hyötyliikunta tietenkin, portaat jne. eri
No joo, totta :D. Jotenkin sitä ei vaan miellä liikunnaksi, kun ovat enemmänkin päivittäisiä rutiineja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Joku läski tietty tulee kertomaan" hah suo mun nauraa, lihava ei kirjoita toisesta lihavasta näin, vaan on haavoittuvaisuutensa kanssa epätoivoinen, eikä noin ylimielinen. Nyt jotain tolkkua näihin ala-arvoisiin viritelmiin, ja keksi nyt jo hyvä ihminen edes toinen aihe!!! Tai paremminkin voit keksiä jonkun muun harrastuksen, kuin ylipainoisten jatkuvan pilkkaamisen!
Onneksi nämä lihavuusketjut poistuvat nopeasti.
Minä olen itse läski ja kirjoitin omasta parisuhteestani. Mieheni ei näe minua lainkaan naisena vaan pelkkänä äitinä ja kodinhoitajana. Kumma kun sitä on niin vaikea uskoa.
Kirjoitat ihan asiaa aloittaja. Meillä vähän sama tilanne. Olen suhteellisen mukava ja vaivaton "kaverina" ja kodinhoitajana mutta siihen se jää. En herätä mitään intohimoja miehessäni ja näen hänen vilkuilevan muita naisia, tosin katsokoon ketä haluaa, en ole mikään nipottaja. Ylipainoa on tällä hetkellä n. 15-20kg mutta vaikka laihtuisin niin en tästä kummemmaksi tule enkä enää nuorene ja kaunistu, vaan ikäännyn jne. Vartalonmallini on surkea eikä se muuksi muutu vaikka kuinka laihduttaisin. En ole naisellisen muotoinen nainen vaan sellainen rohjake. Nuorempana minussa ehkä oli jotakin raikkautta jne joka kiinnitti mieheni huomion. Nykyisin sekin raikkaus on kadonnut.
Minulla aivan täysin sama juttu, sillä erotuksella että olen normaalipainoinen, ihan ok vartaloinen. Helvetin kyllästynyt olemaan joku äitihahmo ja huolehtija muille kuin omille lapsille. Taitaa olla turha toivo löytää kunnollista parisuhdetta tässä elämässä, tai ylipäätään miestä joka näkisi minut romanttisessa ja eroottisessa mielessä kiinnostavana. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena todella hoikka (se oli ihanaa). Sitten valmistuin ja sain johtavan aseman, jossa oltiin viikottain kaksi päivää muilla mailla. Yksinäisten iltojen ruokailut hyvissä ravintoloissa teki tehtävänsä ja paino nousi 16 kg. Katsoin vaakaa ja kauhistuin, tuli jo noilla ylimääräisillä kiloilla sairauksia, vaikka olin alle 35 vuotta. Sitten sain itseni laihtumaan, ei punaista lihaa, ei maitotuotteita, ei gluteenia, ei valkoista sokeria ja annoskokoa pienemmäksi, pitää syödä myös paljon vihreää. Kokonaan ei kaikesta edes tarvitse luopua, yhtenä päivänä viikossa saa syödä maitotuotteita, punaista lihaa kerran kuussa ja sokeriakin joskus. Paino tippui ihan itsestään ja pysyy poissa. Itsekuria se vaatii, mutta on kyllä ihanaa, kun peilistä katsoo taas kaunis nainen ja se olo, olo joka hehkuu ihmisestä, kun se voi hyvin. Suosittelen painon pudotusta kaikille, joilla on ylipainoa. Ylipaino ei ole koskaan tervettä. Ja en ole edelleenkään langanlaiha, vaan terve.
Eikö näiden kahden välillä ole pieni ristiriita: "Paino tippui ihan itsestään" mutta "itsekuria se vaatii" ? Jos paino tippuisi ihan itsestään ja tuosta vaan niin tuskinpa siihen itsekuria tarvittaisi.
Ei ole ristiriitaa, tietenkin hyvin, kohtuullisesti ja terveellisesti syöminen läskikauden jälkeen vatii itsekuria. Mutta, kun saa rutiinit kuntoon paino vaan tippuu itsestään. En meinaan liikkunut lainkaan, katsoin vain tarkasti, mitä söin. Sori jos et ymmärrä. Kannattaa kokeilla niin ehkä ymmärrät.
Kyllä kympin lenkki jalan vastaa sellasta puolikasta suklaalevyä, joten eipä pidä liikuntaa vähätellä. Toki samassa ajassa mättää vaikka kolme suklaalevyä, mutta harvoinpa niitä on lenkillä mukana.