Millainen ihminen sopii aineenopettajaksi?

Ei mutta auktoriteettia pitää olla.

Itselläni ei ollut, teinit hyppi silmille. Lopetin.

Minulla ei ole kyllä yhtään luontaista auktoriteettia eläinten eikä lasten kanssa. Pitää varmaan unohtaa koko juttu.

On kyse mistä opettajasta vain (vaka,luokanope) tarvitaan jumalattoman paksu nahka. Aiheettomia haukkuja ja valituksia voi tulla milloin mistäkin..yleensä siis asiakkaiden puolelta.

Sen lisäksi, että on kiinnostunut opettamistaan aineista, olisi hyvä olla oikeasti myös kiinnostunut niistä lapsista/nuorista, joiden kanssa päivät viettää.

Auktoriteettia eli käytännössä ryhmän käsittelyn taitoja voi kyllä oppia, jos motivaatiota on.

Jos on hirveän perfektionistinen ja haluaa tehdä asiat just suunnitelman mukaan, eikä pysty tarvittaessa soveltamaan, palaa loppuun pian.

Opettajalla on hyvä olla jäätävän pitkä pinna, ihmissuhdetaitoja, itsevarmuutta, rohkeutta ja asioiden loppuunviemisen taitoja. Tekee asiat oikein ja vaatii ne asiat mitä pitää tärkeinä, ei nillitä turhista, osaa ottaa osan asioita huumorilla, niillä taidoilla pärjää jo aika hyvin. 

Aineenopettajaksi soveltuu oman aineensa erinomaisesti hallitseva, pedagogisesti kyvykäs, tilannetajuinen, nopeasti reagoiva, nuoria ymmärtävä, huumorintajuinen ja helposti lähestyttävä persoona. Pitää olla kykyä improvisoida, sillä kaikki ei läheskään aina mene niin kuin on suunnitellut. Auktoriteetti syntyy johdonmukaisuudesta ja reiluudesta. Pitää olla aidosti oma itsensä ja läsnä oppilaille. Pitää myös sietää tuijotusta. Jos hämmentyy kovasti siitä, että noin kolmekymmentä silmäparia vain töllöttää ja odottaa, mitä aiot sanoa, ei kannata edes harkita aineenopettajan ammattia. Se on vaativaa työtä.

Olen matemaattisten aineiden ope yläkoulussa. Olen aika hyvä, vaikka itse sanonkin 😉.

Huumorintaju on itselläni yksi vahvuus, ja tietysti aito kiinnostus oppilaiden asioihin. Myös taito opettaa on tärkeä, oppilaat todella arvostavat sitä. Ei saa olla liian kiltti, usein joutuu pahoittamaan oppilaiden mielen. Johdonmukaisuus, reiluus ja nopea reagointi auttavat luokan hallinnassa. Perfektionismi on nounou, burn out on silloin taattu.

Vierailija kirjoitti:

Sen lisäksi, että on kiinnostunut opettamistaan aineista, olisi hyvä olla oikeasti myös kiinnostunut niistä lapsista/nuorista, joiden kanssa päivät viettää.

Totta. Itselläni kaatui siihen että opettamani aine kiinnostaa, mutta lapset ja nuoret ei vähääkään. Vaihdoin alaa.

Ilmeisesti sellainen, joka haukkuu erityislapsia. Enemmän kuin yhdessä ketjussa olen nähnyt aineenopettajan puhuvan pahaa erityislapsista.

Yläastelaiset on helvetistä.

Up