Lue keskustelun säännöt.
Erotakko vai eikö???
06.07.2006 |
Ollaan oltu naimisissa kahdeksan vuotta ja meillä on 3,5v. lapsi. Mies on kiltti, eli ei juo alkoa juuri lainkaan ja hoitaa lasta. Kotihommia tekee harvoin oma-aloitteisesti. Mitään romantiikkaa suhteessa ei enään ole ja tuntuu, että mies on oikea pingottaja, ei osaa relata kunnolla missään asiassa ja heti tulee riita, jos mä en ole tyypillinen oma itseni, eli hymyilevä, hauska ja aurinkoinen. En saisi olla mistään eri mieltä miehen kanssa, heti tulee nahina. Mies ei koskaan kysy kuinka voin (mulla on perussairaus), eikä muutenkaan kysy, että mitä kuuluu.
Musta tuntuu, että me ollaan yhdessä vain tavan vuoksi ja lapsen vuoksi. Mulle mies on enemmän kaveri kuin aviomies. Hellittelyjä tulee useinmiten vain silloin kun mies vonkaa pillua. Mua ei ole pitkään aikaan edes huvittanut rakastella miehen kanssa, säälistä olen antanut. Nyt sitten olen kuudennella viikolla raskaana, ikää vasta 30v ja elämä edessä. Sinnittelenkö tälläisessa suhteessa vai otanko eron? Mies ei halua erota, mutta mua tämä meidän suhde tökkii ja pahasti. Neuvoja?
Kommentit (2)
Olen järjestänyt yhteistä kahdenkeskistä aikaa, kynttiläillallisineen ym. Niistä mies on tottakai tykännyt. Aina kun otan puheeksi , että musta meillä ei kaikki ole ihan kohdallaan mies vaan tokaisee, että mitä sä oikein valitat, hän ainakin on yrittänyt parhaansa ja hän on tyytyväinen suhteeseen. Miehen mielestä vouhkaan ja kiukuttelen suotta, mutta kun mun ei ole hyvä olla! Sitten se vielä toteaa, ettei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella, samat kuviot ne kuulemma astuisivat uuteenkin suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo minun mielestäni ihan toivottomalta vielä kuulosta. Eli kovalla työllä saisitte varmasti suhteen vielä toimimaan. Vaatii tietysti kompromisseja molemmilta (siis kompromisseja, ei uhrautumista!), mutta saattaa palkita siten, että romantiikka ja intohimo palaa suhteeseenne.
Oletko yrittänyt parantaa suhdetta jo jotenkin? Miten?