Lue keskustelun säännöt.
Uusi suhde avioeron jälkeen - tuntuu mahdottomalta kehittää samanlaista läheisyyttä
28.05.2020 |
Pitkä liitto päättyi vuosia sitten, ja vaikka siinä oli hyviäkin asioita niin suurimmaksi osaksi suhde oli täysin mahdoton ja se olisi pitänyt lopettaa jo paljon aiemmin.
No, olen eron jälkeen nauttinut sinkkuudesta ja keskittynyt itseeni, mutta käynyt myös treffeillä ja joitakin muutamien kuukausien suhteita on ollut. Ongelmaksi muodostuu se, etten millään tunnu voivan olla yhtä rento, läheinen ja oma itseni kuin eksän kanssa. Ihan kunnollisia miehiä olen tapaillut, mutta kenenkään kanssa ei synny sellaista kotoisaa ja helppoa oloa, vaan tuntuu kuin kylässä olisi vieras, jonka kanssa tuntuu lopulta kiusalliselta olla ja tunnen helpotusta kun toinen on lähtenyt omaan kotiinsa. Tuntuu myös ettei kukaan hyväksy minua sellaisena kuin olen, ihmisenä puutteineni ja vaikkapa ihokarvoineni, vaan helposti sivulauseessa huomautellaan karvoista, satunnaisista finneistä tms. Miehet tuntuu kovin vaativilta ja niin kai olen minäkin, kun kaipaan sellaista täydellistä sielujen sympatiaa.
En haikaile eksääni takaisin, mutta sitä yhdessäolemisen tunnetta kaipaan. Tajuaako kukaan mitä tarkoitan?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksä oli ilkeä ja arvaamaton, mikä paheni vuosien mittaan, joten elämä hänen kanssaan oli harvoin mitään auvoa. Siksi jääminen ei ollut vaihtoehto, ja siksi niin kovasti ihmetyttääkin että miksi samanlaista "ihmiskemiaa" ei tunnu löytyvän kenenkään muun kanssa. Nähdään yhä silloin tällöin lasten takia ja huomaan miten muutun hänen seurassa rennoksi ja hauskat sutkautukset vain tipahtelee suustani, kun muiden miesten seurassa olen helposti varautunut ja jotenkin tylsä. Ap
Sori kuulostaa pahalta mutta siitäkin huolimatta sanon suoraan: tuo ei ole tervettä. Veikkaan huonoa isäsuhdetta ja suosittelen terapeutin puheille hakeutumista, hän osaa selittää mistä tuossa on kysymys 😊
Tämä. Esim Hidasta elämää -sivustolta löytyy hyvä kirjoitus aiheeseen liittyen, googlaa Vetovoiman ansat, en nyt pysty linkkittämään.
Hidasta elämää-sivusto on ihan hanurista. Täyttä kyökkipsykologiahömppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteista. Mielestäni en vertaile uusia miehiä entiseen, vaan ihmettelen vain sitä tunnetta miten jäykkää ja vieraskoreaa kaikki nykyään on, tai ainakin tunnen tarvetta siihen. Kyllähän parisuhteissa yleensä alussakin se yhteenkuuluvuuden tunne on voimakas, vaikkei pitkää yhteistä historiaa takana olekaan. Mutta sitä tunnetta ei vain tule. Rakastunut en ole uudestaan, se on totta. Mutta nettideittien kanssa se on vaikeaa, koska kun tapaa jonkun, joka tuntuu ihan mukavalta, niin totta kai sitä tapaa uudestaankin ja ajattelee että kyllä ne tunteet voi herätä. Ja lopulta huomaa muutaman kuukauden päästä ajautuneensa suhteeseen, jossa ei oikein tunnu miltään, mutta vietetään silti viikonloppuja yhdessä. Argh.
Taidan vain luovuttaa. :/ ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Mielestäni en vertaile uusia miehiä entiseen, vaan ihmettelen vain sitä tunnetta miten jäykkää ja vieraskoreaa kaikki nykyään on, tai ainakin tunnen tarvetta siihen. Kyllähän parisuhteissa yleensä alussakin se yhteenkuuluvuuden tunne on voimakas, vaikkei pitkää yhteistä historiaa takana olekaan. Mutta sitä tunnetta ei vain tule. Rakastunut en ole uudestaan, se on totta. Mutta nettideittien kanssa se on vaikeaa, koska kun tapaa jonkun, joka tuntuu ihan mukavalta, niin totta kai sitä tapaa uudestaankin ja ajattelee että kyllä ne tunteet voi herätä. Ja lopulta huomaa muutaman kuukauden päästä ajautuneensa suhteeseen, jossa ei oikein tunnu miltään, mutta vietetään silti viikonloppuja yhdessä. Argh.
Taidan vain luovuttaa. :/ ap
Jospa oot vaan ikääntynyt ja tullut kyyniseksi? Se tapahtuu monille keski-iässä.
Vierailija kirjoitti:
Eksä oli ilkeä ja arvaamaton, mikä paheni vuosien mittaan, joten elämä hänen kanssaan oli harvoin mitään auvoa. Siksi jääminen ei ollut vaihtoehto, ja siksi niin kovasti ihmetyttääkin että miksi samanlaista "ihmiskemiaa" ei tunnu löytyvän kenenkään muun kanssa. Nähdään yhä silloin tällöin lasten takia ja huomaan miten muutun hänen seurassa rennoksi ja hauskat sutkautukset vain tipahtelee suustani, kun muiden miesten seurassa olen helposti varautunut ja jotenkin tylsä. Ap
No onpa kumma jos tunnet olosi noin hyväksi ilkeän ja arvaamattoman ihmisen seurassa. Oma exäni oli myös samankaltainen, ja tunnen oloni huonoksi hänen seurassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksä oli ilkeä ja arvaamaton, mikä paheni vuosien mittaan, joten elämä hänen kanssaan oli harvoin mitään auvoa. Siksi jääminen ei ollut vaihtoehto, ja siksi niin kovasti ihmetyttääkin että miksi samanlaista "ihmiskemiaa" ei tunnu löytyvän kenenkään muun kanssa. Nähdään yhä silloin tällöin lasten takia ja huomaan miten muutun hänen seurassa rennoksi ja hauskat sutkautukset vain tipahtelee suustani, kun muiden miesten seurassa olen helposti varautunut ja jotenkin tylsä. Ap
No onpa kumma jos tunnet olosi noin hyväksi ilkeän ja arvaamattoman ihmisen seurassa. Oma exäni oli myös samankaltainen, ja tunnen oloni huonoksi hänen seurassaan.
Nyt kun emme ole enää pariskunta niin minun ei tarvitse stressata siitä miten hän mahdollisesti käyttäytyy. Meillä oli yhteistä huumoria paljon, minkä takia olinkin suhteessa liian pitkään. Eli hyvinä hetkinä oli hauskaa, mutta huonoina sitten todella, todella hirveää. Kävin eron jälkeen pitkään terapiassa ja nyt kun aikaa on kulunut niin olen saanut itsevarmuuteni takaisin enkä tosiaan ahdistu hänen tempauksistaan. Hän vain tuntuu tutulta ja minä voin olla oma itseni. Äh, vaikea tätä on selittää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksä oli ilkeä ja arvaamaton, mikä paheni vuosien mittaan, joten elämä hänen kanssaan oli harvoin mitään auvoa. Siksi jääminen ei ollut vaihtoehto, ja siksi niin kovasti ihmetyttääkin että miksi samanlaista "ihmiskemiaa" ei tunnu löytyvän kenenkään muun kanssa. Nähdään yhä silloin tällöin lasten takia ja huomaan miten muutun hänen seurassa rennoksi ja hauskat sutkautukset vain tipahtelee suustani, kun muiden miesten seurassa olen helposti varautunut ja jotenkin tylsä. Ap
No onpa kumma jos tunnet olosi noin hyväksi ilkeän ja arvaamattoman ihmisen seurassa. Oma exäni oli myös samankaltainen, ja tunnen oloni huonoksi hänen seurassaan.
Nyt kun emme ole enää pariskunta niin minun ei tarvitse stressata siitä miten hän mahdollisesti käyttäytyy. Meillä oli yhteistä huumoria paljon, minkä takia olinkin suhteessa liian pitkään. Eli hyvinä hetkinä oli hauskaa, mutta huonoina sitten todella, todella hirveää. Kävin eron jälkeen pitkään terapiassa ja nyt kun aikaa on kulunut niin olen saanut itsevarmuuteni takaisin enkä tosiaan ahdistu hänen tempauksistaan. Hän vain tuntuu tutulta ja minä voin olla oma itseni. Äh, vaikea tätä on selittää. Ap
Luulen että sun kannattaisi olla rauhassa yksin ja alkaa uuteen suhteeseen vasta sitten jos kohtaat jonkun, jonka kanssa on hyvä ja rento olla. Et ole ehkä myöskään vielä päässyt yli ex-suhteestasi kunnolla.
Ole rauhassa yksin, se sopii sulle paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen eron jälkeen toisella kierroksella. Olen ollut uudessa suhteessa nyt jo vuosia. Kun tapasin nykyisen mieheni, se kolahti molemmin puolin samantien. Kuin kotiin olisi tullut. Heti alusta asti oli rentoa. Vaikka olen ihan nätti, tiedän, etten vastaa kaikin osin mieheni naisihannetta, ja tiedän, että välillä raivostutan häntä ja hän minua. Minut tavattua ihanne joutui romukoppaan. Olemme toistemme parhaat ystävät, huomioimme paljon toisiamme, ja vaikka sitä ystävyyttä on, löytyy myös intohimoa. Intohimo ei ole juurikaan vähentynyt vuosien aikana. Tämän ihmisen luo voin mennä huonoimmillani ja toisaalta hänen seurassaan olen paras versio itsestäni ihan yrittämättä. Ihmiset sanovat usein, että meistä näkee, että viihdymme hyvin yhdessä. Meillä on kuulemma joku oma kupla, jossa olemme.
Eli ap, ei kyse ei ole iästä, olen pian 50, eikä siitä, ettei pitkän liiton jälkeen voisi enää olla rentoa tai rakastua. Et van ole tavannut oikeaa ihmistä vielä.
Tämä. Esim Hidasta elämää -sivustolta löytyy hyvä kirjoitus aiheeseen liittyen, googlaa Vetovoiman ansat, en nyt pysty linkkittämään.