Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En saa yhtä ihmistä pois ajatuksistani vaikka haluaisin, mitä ihmettä teen? APUA!
25.05.2020 |
Ongelma on jatkunut jo vuosia. Eli olen ihastunut ihmiseen, jonka kanssa suhdetta ei koskaan tule olemaan. Olen yrittänyt olla näkemättä, ajattelematta, kokeillut ainakin kolmea laastarisuhdetta, yrittänyt ihastua muihin, kokeillut keskittyä töihin, aloittanut uusia harrastuksia jne. Tyyppi tulee uniini ja joka kerta jonkun toisen kanssa seksiä harrastaessani mietin vain sitä, miksi seksiä ylipäätään harrastan kun se ei kenenkään muun kanssa tunnu miltään.
Tuntuu, että olen jo luopunut toivosta sen suhteen, että voisin joskus vielä ihastua johonkin toiseen. Olen kahlannut kirjan jos toisenkin läpi ja käyn asiaa läpi terapiassa. En ole mikään juniori vaan parissa pitkässä parisuhteessa ollut neljäkymppinen nainen. Aiempiin kumppaneihini en ikinä tuntenut samanlaista vetoa ja näistä eroista oli todella helppoa päästä yli.
Mikä tähän auttaa? Aika ei nähtävästi ainakaan. Eikä uusiin ihmisiin tutustuminen.
Kommentit (11)
Hyväksy se että rakastat häntä ja elät hetki kerrallaan, ehkä elämä tuo hänet luoksesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakastuminen uuteen ihmiseen auttaa.
Tiedän mutta kuten sanoin, seitsemän vuotta on nyt mennyt ilman ihastumistakaan. Olen jopa hommannut kolme laastarisuhdetta saadakseni ajatukset muualle mutta mitään järkeä niissä ei ole ollut, tunsin vain tapailevani idiootteja (varmasti jollekin toiselle kelpo kumppaneita).
Ap
Oletko varma ettet ole tehnyt tästä ihmisestä päässäsi sellaista unelmien ihannekuvaa ja nostanut hänet jollekin jalustalle, minne hän ei oikeassa elämässä edes kuuluisi? En usko, että tuohon auttaa mikään muu kuin puhuminen ihastuksen kohteelle suoraan. Jos hän tuntee samoin, te päädyttä vielä yhteen. Mikään ei sitä pysty edtämään silloin. Jos ei ole samoja fiiliksiä, niin sua varmaan helpottaisi ne kuulla häneltä ääneen sanottuna? Pääsisit eteenpäin ja tuo sinun fantasiamaailma saisi ihan oikean särön tästä maailmasta.
Oikeassa kirjoitti:
Oletko varma ettet ole tehnyt tästä ihmisestä päässäsi sellaista unelmien ihannekuvaa ja nostanut hänet jollekin jalustalle, minne hän ei oikeassa elämässä edes kuuluisi? En usko, että tuohon auttaa mikään muu kuin puhuminen ihastuksen kohteelle suoraan. Jos hän tuntee samoin, te päädyttä vielä yhteen. Mikään ei sitä pysty edtämään silloin. Jos ei ole samoja fiiliksiä, niin sua varmaan helpottaisi ne kuulla häneltä ääneen sanottuna? Pääsisit eteenpäin ja tuo sinun fantasiamaailma saisi ihan oikean särön tästä maailmasta.
Olen tätäkin yrittänyt. Olen suunnilleen anellut ja rukoillut että hän sanoisi minulle ettei välitä ja että en ole tärkeä. Kuulemma ei näin voi sanoa. Olemme siis joskus seurustelleet lyhyen aikaa ja olleet ystäviä paljon pidempään.
Ok. Olet kaikkesi jo yrittänyt eikä mikää vastaus tule kelpaamaan joten hyvää päivän jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän sä asiaa vastustat mielessäsi, sen voimakkaammin se sinne tulee.
Käänteinen voisi toimia. Ajattele häntä, haaveile, fantasioi ihan niin paljon kun sielu sietää. Tai kaipaa. Jossain vaiheessa olet ajatellut tarpeeksi ja ajattelu lakkaa. Tulee tilaa muille ajatuksille.
Todellisuus ja ajatukset on eri asioita. Et todennäköisesti tätä tyyppiä tule koskaan saamaan, mutta ei se silti ajattelua ja haaveilua estä.
Mä oon tässä elämässä käynyt läpi kaikenlaisia juttuja. Huono avioliitto, ihastumiset muihin, paska työ, haaveet paremmasta. Ennenkuin olin valmis henkisesti eroamaan, kestin arjen haaveilemalla muista. Ihastumalla toiseen. Koskaan en yrittänytkään tuoda asiaa julki ihastuksen kohteelle. Oman puolison tehdessä typeryyksiään (alkoholismia ja sen seurauksena järjettömiä juttuja) olin välillä niin vihainen hänelle, että mielikuvissani saatoin iskeä häntä puukolla tuhannen tuhat kertaa. Sekin oli vain ajatus, en koskaan toteuttanut sitä, ei olisi tullut mieleenkään, herranen aika. Mutta jollain tavalla mielikuvat asiasta helpotti raivoa. Ja kun raivo oli raivottu loppuun, tuli tilaa järkevämmille ajatuksille, ja lopulta sain voimaa myös erota.
"Saat sen mistä luovut". Mä luovuin huonosta avioliitosta ja lähinnä ihanteesta, ajatuksesta siitä mitä sen olisi pitänyt olla. Avioliiton aikaisesta ihastuksestakin luovuin, mutta vasta sitten kun se oli ihasteltu loppuun. Mielikuvissa siis, ei todellisuudessa. Senkin kun älysin, että ihastuin mielikuvaan, siihen mikä minulta puuttui. Henkilö itsessään tuskin oli sitä mitä mielikuvissani hellin, ihana, täydellinen, huomaavainen, romanttinen, luotettava jne. Tai mistäs minä tiedän, ehkä hän sitä onkin. Mutta silti häneen kanavoin ennemminkin toiveitani ja haaveitani.
Ja lopulta tapasin nykyisen mieheni, henkisellä tasolla ns. "puhtaalta pöydältä". Hän on ihana, luotettava, kultainen ihminen. Mutta näin 8 vuoden yhdessäolon jälkeen kuitenkin sellainen tavallinen ja arkinen -ja se on just ihanaa.
Tää on kuin mun kynästä.....mietin erästä kenen kanssa oli ns. Seksisuhde kun olin suhteessa mieheeni. Seksi sinänsä oli huonoa mutta mietin tunnelmaa jonka hän sai minussa aikaan. Voimakas ihastuminen. Oli ulkonäöllisesti sellainen mistä olin haaveillut ja katsoi silmiin pitkään ja kehui minua. Se tuntui hyvältä. Emme ole des ystäviä, en edes tunne kunnolla henkilöä mutta välillä ajatukset harhailee häneen. Olen kyllä viime aikoina saanut niitä ne .käsiteltyä eli en enää niin paljon haaveile vaan olen luopumassa. Meidän ei ollut tarkoitus päätyä yhteen. Molemmilla on omat perheet ja niin on hyvä. Itse mietin eroa miehestäni koska hän ei ole sellainen kuin haluaisin. Yli 20v yhdessä oltu ja lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeassa kirjoitti:
Oletko varma ettet ole tehnyt tästä ihmisestä päässäsi sellaista unelmien ihannekuvaa ja nostanut hänet jollekin jalustalle, minne hän ei oikeassa elämässä edes kuuluisi? En usko, että tuohon auttaa mikään muu kuin puhuminen ihastuksen kohteelle suoraan. Jos hän tuntee samoin, te päädyttä vielä yhteen. Mikään ei sitä pysty edtämään silloin. Jos ei ole samoja fiiliksiä, niin sua varmaan helpottaisi ne kuulla häneltä ääneen sanottuna? Pääsisit eteenpäin ja tuo sinun fantasiamaailma saisi ihan oikean särön tästä maailmasta.
Olen tätäkin yrittänyt. Olen suunnilleen anellut ja rukoillut että hän sanoisi minulle ettei välitä ja että en ole tärkeä. Kuulemma ei näin voi sanoa. Olemme siis joskus seurustelleet lyhyen aikaa ja olleet ystäviä paljon pidempään.
Ärsyttävä takertuja siis. Kuule, sun onni on kiinni ihan susta itsestäsi, ei siitä mitä toinen sanoo tai ei sano. Päästä nyt irti, hyvänen aika.
Sille ei voi mitään, elämäsi on pilalla. Kunnes valitset olla ajattelematta häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on ikävä juttu se, että hän tavallaan pitää sinua narussa, eli ei halua seurustella mutta ei torjukaan täysin. Olet tavallaan löysässä hirressä, kun toivo pysyy yllä.
Olen kokenut vähän vastaavaa, ja jotain neuvoja voisi olla nämä:
- mieti asioita, joista pidät, joita haluat tehdä elämässä ja toteuta ne. Jos haluat aloittaa jonkun harrastuksen, aloita. Jos haluat matkustaa jonnekin, toteuta se. Jos haluat remontoida kotisi, remontoi ym. Tietysti mahdollisuuksien mukaan.
- tutustu uusiin ihmisiin, lue ja liiku paljon, kohenna omaa elämääsi, se on ainutkertainen
-pidä itsesi kiireisenä, kehitä itseäsi, mene eteenpäin
-jos mietit alanvaihtoa tai uutta työpaikkaa, anna palaa
-jossain vaiheessa käy niin, että olet päässyt ohi ja elämässäsi on paljon uutta ja kivaa, niin, että tuo yhteen ihmiseen takertuminen on enää kalpea muisto, jota harmittelet
Alue: Aihe vapaa
Rakastuminen uuteen ihmiseen auttaa.