Sari ei halunnut olla äiti, mutta sai kaksi lasta

Sari kertoo tunteneensa itsensä siitoseläimeksi. 🤦‍♀️🤦‍♀️🤦‍♀️

En oikein osaa päättää, tekikö hän kaiken voitavansa vai ei; joo, hän hankki sterilisaation heti kun mahdollista, ja yksi lapsista tuli kierukasta huolimatta joten jonkinlaista ehkäisyäkin on ollut. Mutta eihän hän nyt mikään Jeesuksen äiti ole?

Mistä ne useat abortit ilmeni? Onko minulla joku luentunymmärtämisvika?

Itse olen saanut lapseni ehkäilykapseleilla. Tiesin, että raskaus tulisi olemaan riski minulle ja lapselle. Siksi tein kaikkeni etten tulisi raskaaksi. Joskus tapahtuu onnellinen vahinko.

Ok. Olihan abortit siellä lopussa. No itse tulin vain yhden kerran raskaaksi vahingossa. Synnytyksen jälkeen lähti koko kohtu, niin toista vahinkoa ei tule.

Kaksi vahinkoa, useita abortteja... Kuinka monta kertaa ehkäisy oikein voi yhdellä ihmisellä pettää? Samaa mietin lukiessani kuin AP, tuli tunne että jotain jäi nyt kertomatta tai kerrottiin tarkoituksella väärin.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla tämä juttu esimerkiksi lapsen isän kertomana

"Jos nainen ei halua äidiksi, mutta puoliso, suku tai yhteisö haluaa niitä lapsia, seuraukset ovat monimuotoiset. Ihmisiä, parisuhteita ja perheitä voi hajota. Itse olen rikkinäinen näiden asioiden takia, koska en saanut olla enää minä sen jälkeen, kun sain lapsia, Sari kertoo.

Hän aikoo nyt toteuttaa niitä unelmia, joita hänellä oli 19-vuotiaana. Niihin kuuluu menestyvä ura ja hyvä elämä."

Juttu haisee ja pahasti.

50v nainen, on todennäköisesti joutunut kuuntelemaan painostusta sukulaisilta.

Hu mä jo pelästyin onks tää mun mutsista, mutta meitä on enemmän kuin neljä.

Minulle tuli olo, ettei ollut ehkä niin tasapainoinen. Jotain elämänhallintaongelmaa ja mielenterveys ongelmia joihin ei saanut nuoruudessa apua.

Ihan hirveätä jättää oma lapsi vasta yläkouluiässä " en jaksakkaan olla äiti"

Se, että sama ihminen on kokenut useita vahinkoraskauksia, ei ole mikään mahdoton asia. Olen jopa ihan itse tavannut henkilön, jolla on 4 lasta ja useita keskenmenoja, kaikki vahinkoja. Viimeinen vahinko yli 40 vuotiaana, kun sterilisaatio petti. Siitäkin tarinasta jäi kyllä iso osa kuulematta, kun juttelimme vain viitisen minuuttia.

Mutta tuo aloitusviestin linkissä ollut tarina vaikutti kyllä aika keksityltä. Kyllä siinä varmasti siteeksi totta on, mutta onko se yhden vai useamman ihmisen elämäntarinasta koottu. Lisäksi paljon on myös keksittyä, ja paljon on jätetty pois. Sitä, onko tarinan kehittänyt toimittaja vai haastateltava, ei voi tietää.

Vierailija kirjoitti:

"Jos nainen ei halua äidiksi, mutta puoliso, suku tai yhteisö haluaa niitä lapsia, seuraukset ovat monimuotoiset. Ihmisiä, parisuhteita ja perheitä voi hajota. Itse olen rikkinäinen näiden asioiden takia, koska en saanut olla enää minä sen jälkeen, kun sain lapsia, Sari kertoo.

Hän aikoo nyt toteuttaa niitä unelmia, joita hänellä oli 19-vuotiaana. Niihin kuuluu menestyvä ura ja hyvä elämä."

Juttu haisee ja pahasti.

Jotenkin tuntuu, että nykyään julkaistaan todella paljon näitä "lapset pilaa elämän" juttuja joissa nimettömät Sarit kertovat "kokemuksiaan ".

Joo,vapaaehtoinen lapsettomuus on täysin ok, mutta ilmeisesti heitä on toimittajissa paljon..

T; Äiti x2 jotka ei kukaan painostanut saamaan lapsia ja jolle lapset (nykyään aikuiset) ovat äärimmäisen rakkaita.

Vierailija kirjoitti:

50v nainen, on todennäköisesti joutunut kuuntelemaan painostusta sukulaisilta.

Itse olen 50v, ja uskonnollisesta suvusta, jossa isot perheet olivat ihanne. Kyllä siellä aika itsestäänselvyytenä pidettiin, että lapsia tulee, kun ollaan parisuhteessa, mutta ei se, että olisi ihan tarkkoja lukumääriä tultu sanelemaan, kuinka monta niitä lapsia pitäisi tehdä, kuulostaa jo aika keksityltä. Siinä tilanteessa, että olisi jo kaksi lasta, joilla eri isät, niin ei varmaan olisi enää painostettu tai edes kannustettu lisää lapsia hankkimaan. Kauhisteltu olisi vain, että kuinkahan tuo nyt noiden lastensa kanssa pärjää.

Villi veikkaukseni on, ettei päätös luopua lapsista ole ollut lähtökohtaisesti tällä äidillä, mutta hänen on helpompi kestää menetys, kun kääntää sen omassa päässään niin, että hän itse halusi sitä.

19-vuotiaana tiesi, ettei halua äidiksi. No joo, harvempi haluaa just silloin. Ei kovin vakuuttava peruste ja alku jutussa.

Halusi "luoda uraa" :D

Mistä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että elämässä luodaan uraa ja että se on edes mitään kivaa. Kyllä TV on sitten ujuttanut ihmisten päähän ihme haaveita.

Olen aina ajatellut, että on joitakin harvoja ihmisiä joilla on ura, ja me muut yritämme löytää kivan duunin, josta maksettaisi ihan kivasti, ja sitten ne haaveet on siellä yksityiselämässä.

Ura tarkoittaa minusta sitä, että päätyy oman alansa pioneeriksi. Puhelin soi kaiken päivää ja yksityiselämä on täysin kuralla. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, mutta sitä ei ehdi käyttämään. Joka päivä on hirveä hulina.

Ihan kujalla koko ihminen. Antaa lapset pois mutta haluaa heidän seuraa kun ovat aikuisia, eli kun kaikki työ on tehty hänen puolestaan toisaalla?

Sairas muija.

Hyvä kun antaa pois jos itsestä ei ole äidiksi.

Ihan järkyttävää. Miten edes pystyi antamaan lapser pois?

Ja miltä lapsista tuntui kun äiti hylkää?

Vierailija kirjoitti:

19-vuotiaana tiesi, ettei halua äidiksi. No joo, harvempi haluaa just silloin. Ei kovin vakuuttava peruste ja alku jutussa.

Mä tiesin myös tuon ikäisenä. Mieli ei ole vieläkään muuttunut ja ikä alkaa kolmosella.

Aika vahvat epävakaan persoonallisuuden vibathan tälläisestä casesta tulee. Jatkuvia isoja elämänmuutoksia, kaikki on vähän niinkuin muiden vikaa, isosti tunne siitä kuinka häneen on läheisten puolelta jatkuvasti kohdistettu erilaisia negatiivisia tunteita, masennuskaudet ymymym.

Tuollainen elämä on lapsille todella kuormittavaa, joten jos oli tositarina niin hyvä että on luopunut lapsista, vaikka hylkäys nyt iso trauma tottakai on myös.