Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset valikoivat sen että mikä heidän mielestään on häpeällistä ja mikä ei ole?
22.05.2020 |
Jotkut häpeävät sitä jos heidän perheenjäsenensä on homoseksuaali. Jotkut taas ajattelevat että homoseksuaalisuus on aivan normaalia, se ei herätä heissä minkäänmoisia tunteita.
Joillekin taas tulee häpeää vaikkapa omasta tai perheenjäsenen työttömyydestä, köyhyydestä, alkoholismista, mielenterveysongelmista, vankeudesta, siviilipalveluksesta,... kun taas joillain nuo asiat eivät herätä tunteita.
Mikä logiikka tuossa on? Siis mikä logiikka on ihmisillä jotka häpeävät jotain? Onko heillä jonkinlainen luettelo asioista joita heidän tulee hävetä? Pitkä lista, jopa paksu kuin puhelinluettelo? Aina kun jotain uutta tapahtuu niin ihminen katsoo häpeäluettelosta että tuleeko hänen hävetä sitä uutta asiaa vai ei?
Tai kenties ihmisillä ei ole tuollaista häpeäluetteloa paperilla. Kenties heillä on häpeäluettelo muistissaan, he ovat painaneet muistiinsa heitä hävettävät asiat. Miten he sen luettelon muistavat?
Kuka oikein jaksaa valita asioita joita tulee hävetä ja painaa niitä pitkän listan verran muistiin? Onko se vaivan arvoista? Eikö heillä ole muuta tekemistä? Eikö elämä olisi helpompaa jos vain ei häpeäisi asioita?
Miksi jotkut ihmiset haluavat hävetä, päättävät hävetä? Omituinen päätös, hurjan epäterve elämänvalinta. Kai nyt mieluummin eläisi ilman häpeää. Mikä tuollaisen pakkomielteisen tarpeen hävetä oikein luo?
Kommentit (4)
Minä toisinaan nautin aiheuttaessani pahennusta ja myötähäpeää tietyissä ihmisissä. Tiedän se on väärin, ja se on ilkeää, koska teen sitä tietoisesti häpeäherkkien ihmisten seurassa. Itse en juuri häpeile mitään, ja suorastaan ärsyttää ne, joille kaikki on niin noloa ja häpeällistä. Tiedän, olen paha ihminen, mutta haluan ravistella heitä, että heräisi päässä ajatus, että onko siinä häpeilyssä ja myötähäpeilyssä mitään järkeä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos MUUT IHMISET ajattelee jostain asiasta pahoin niin sitä asiaa pitää hävetä.
Jos minulla on finni nenänpäässä niin aivan varmasti kaikki maailman ihmiset ajattelevat sitä kaiken aikaa ja salaa naureskelevat minulle selkäni takana vielä vuosikausia, joten tuo finni on siis jättimäinen häpeän aihe.
Minä vietän melkein kaiken aikani pohtien ja peläten että mitäköhän muut ihmiset minusta ajattelevat. Varmasti kaikki muut ihmiset tekevät samoin. Kaikkihan niin tekevät. Tärkeintä on että itsellä on vähemmän häpeän aiheita kuin jollain muulla. Joten kannattaa tuottaa muille häpeän aiheita, jotenkin nolata heidät. Silloin ihmisten paha huomio suuntautuu heihin eikä minuun.
Häpeää tulee aina olemaan. Se vain pitää suunnata pois itsestä, jollekin toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos MUUT IHMISET ajattelee jostain asiasta pahoin niin sitä asiaa pitää hävetä.
Jos minulla on finni nenänpäässä niin aivan varmasti kaikki maailman ihmiset ajattelevat sitä kaiken aikaa ja salaa naureskelevat minulle selkäni takana vielä vuosikausia, joten tuo finni on siis jättimäinen häpeän aihe.
Minä vietän melkein kaiken aikani pohtien ja peläten että mitäköhän muut ihmiset minusta ajattelevat. Varmasti kaikki muut ihmiset tekevät samoin. Kaikkihan niin tekevät. Tärkeintä on että itsellä on vähemmän häpeän aiheita kuin jollain muulla. Joten kannattaa tuottaa muille häpeän aiheita, jotenkin nolata heidät. Silloin ihmisten paha huomio suuntautuu heihin eikä minuun.
Häpeää tulee aina olemaan. Se vain pitää suunnata pois itsestä, jollekin toiselle.
Tästä ei ollut kyse tässä ketjussa.
Sitten on meitäkin jotka munaa itsensä tahallaan aiheuttaakseen muille myötähäpeää ja elää häpeästä yleisesti.
Minä olen voittanut häpeäntunteet. Nyt jaan sitä ympäristööni.
Suomalaiset tuntuisi olevan todella kovia häpeämään. Yleensä pelkästään esiintymällä vähän yksinkertaisena, saa paljon erilaisia häpeäntunteita pintaan monille.
Toki moni ärsyyntyykin, mutta taito on se että antaa toiselle lahjana myötähäpeää. Se kuluttaa tätä henkilöä kuin mato, joka syö hedelmää sisältä tyhjäksi.
Lopussa minä guruna myönnän hänelle totuuden siitä ettei ole syytä hävetä tekojaan.
Häpeähän syntyy perimmäisesti siitä, että kuvitellaan että menneisyyden teot olisi jotenkin muutettavissa ja niitä pitäisi katua.
Todellisuudessahan näin ei ole.