Miksi matematiikassa huonot ihmiset kuvittelevat että heillä on korkea ÄO?
Tätä olen aina pohtinut mutten uskaltanut sanoa ääneen.
Kommentit (35)
Ei sitä voi itselle myöntää, että lyhyillä kielillä ei voi kompensoida.
Koska matemaattinen lahjakkuus on vain yksi osa-alue. Älykkyys on enemmän.
Kakkahattutäti kirjoitti:
ÄO-testit eivät mittaa matemaattisia taitoja suoraan, vaan enemmän visuaalista rotaatiota ym.
Ensimmäinen tekosyyn keksijä ilmottautui.
Vierailija kirjoitti:
Koska matemaattinen lahjakkuus on vain yksi osa-alue. Älykkyys on enemmän.
ÄO-testi ja sen pisteet mittaavat vain matemaattis-loogista. Siitä puhutaan.
Miksi puhumista pelkäävät kuvittelevat, että heillä on korkea äo?
Koska sain Mensan virallisesta testistä sen nykyään korkeimman tuloksen (ÄO vähintään 135 ja kehotus mennä älykkyystestaukseen erikoistuneelle psykologille mikäli haluaa selvittää tarkan älykkyysosamäärän). Matematiikassa olen aina ollut ihan umpisurkea ja inhonnut koko ainetta ala-asteelta asti. Tosin en epäile että jos asia alkaisi kiinnostaa tai olisi esim. työssä pakko oppia, oppisin matematiikkaakin, kuten olen oppinut kaikkea muutakin mitä elämä on tielle heittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska matemaattinen lahjakkuus on vain yksi osa-alue. Älykkyys on enemmän.
ÄO-testi ja sen pisteet mittaavat vain matemaattis-loogista. Siitä puhutaan.
En sanoisi, että se looginen ja vaikkapa avaruudellisen päättelykyvyn mittaava osio on matemaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhumista pelkäävät kuvittelevat, että heillä on korkea äo?
Jos halua lukea nasevan kuittauksen pitäisi lukea sellaista ketjua jossa kuittailijat olisi niitä älykkäitä.
Kakkahattutäti kirjoitti:
ÄO-testit eivät mittaa matemaattisia taitoja suoraan, vaan enemmän visuaalista rotaatiota ym.
Itse olen matemaattisesti ainakin jossain määrin lahjakas ja minulla on akateeminen tutkinto matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta. Mutta kuviopyörityksiä mielessä en pysty tekemään ollenkaan koska minulla on neurologinen häiriö afantasia eli "sokea mielen silmä". Eli en pysty kuvittelemaan enkä muistamaan mitään visuaalisesti. Nuo kuviopyörittelyt vaatisivat juuri sitä, että voi mielessään kuvitella kappaleen kääntyilemässä.
Minä olen huono matematiikassa. En kuvittele olevani erityisen älykäs. Korkeintaan siinä ihan piirun verran normaalin yläpuolella jos sitäkään.
Koska olen saanut WAIS-IV:stä yli 130 FSIQ:n ja olen ollut matikassa aivan paska.
Vierailija kirjoitti:
Koska sain Mensan virallisesta testistä sen nykyään korkeimman tuloksen (ÄO vähintään 135 ja kehotus mennä älykkyystestaukseen erikoistuneelle psykologille mikäli haluaa selvittää tarkan älykkyysosamäärän). Matematiikassa olen aina ollut ihan umpisurkea ja inhonnut koko ainetta ala-asteelta asti. Tosin en epäile että jos asia alkaisi kiinnostaa tai olisi esim. työssä pakko oppia, oppisin matematiikkaakin, kuten olen oppinut kaikkea muutakin mitä elämä on tielle heittänyt.
Alisuoriutuja-laiskottelija on eri asia kuin nää ahkerasti kaikkia muita aineita pakertavat jotka eivät osaa ollenkaan matematiikkaa mutta kuvittelevat olevansa paljon muita fiksumpia kun on pakerrettu itselle huuhaahumanistitutkinto. Kai se ilmentää juuri logiikan puutetta jos ei ymmärrä ettei voi menestyä logiikkaa vaativassa ÄO-testissä jos ei menesty vastaavaa taitoa vaativassa aineessakaan.
Huonous matematiikassa ei useinkaan johdu älyn puutteesta. Matematiikka on siitä hankala aine, että kaikki uusi opittava rakentuu aina vanhan perustalle, ja jos jossain iässä koulutaivalta on vaikeuksia esim. elämässä yleensä (sairastelua, vanhempien ero tms) tai koulumotivaatiossa niin sellaisessa vaiheessa voi jäädä olennaista oppimatta, ja sitten sitä huomaakin että ei tajua matematiikasta enää mitään. Useimmat sitten luovuttaa ja toteaa että niin, minä en näköjään ole hyvä matematiikassa, eivätkä enää edes yritä tosissaan. Tosiasiassa heidän älykkyytensä voisi erittäin hyvinkin riittää sen matematiikan oppimiseen, kunhan vain kävisivät läpi ne asiat jotka on välistä jäänyt oppimatta.
Miksi matemaattisesti lahjaton ei voisi omana korkeaa älykkyysosamäärää? Mensan nykyinen testi mittaa loogista päättelykykyä ei suoraan matemaattista lahjakkuutta. Muitakin testejä on. Mensaan kuuluu myös niitä ihmisiä jotka eivät matemaattisesti loista.
Mensalainen
Vierailija kirjoitti:
Koska olen saanut WAIS-IV:stä yli 130 FSIQ:n ja olen ollut matikassa aivan paska.
Tuo kuulostaa vähän samalta kun sanois että oon fiksu koska mun äiti sano mulle niin. Joku syy pitää keksiä kun ei Mensan ovi aukene.
Yhtä matikkaneroa baarissa tavattu hampuusi vedätti 100-0 ja kalliiksi kävi.
Itseäni taas ihmetyttää aina se, että miksi matematiikkaa pidetään jonain erityislahjakkuutta vaativana muusta erillisenä alueena. En kiellä, etteikö matemaattista lahjakkuutta olisi olemassa todellakaan, mutta väitän että kuka tahansa keskivertoälykäs voi ilman lahjojakin oppia esim. lukion pitkän matematiikan jos oikeasti kiinnostaa ja tekee sen eteen töitä. Ns. lahjakas toki pääsee vähemmällä työllä, mutta harvalla äly tulee vastaan. Toki on niitä joilla on yleisesti alhainen älykkyys tai esim. hankalia keskittymisvaikeuksia, sellainen voi kyllä olla matematiikan oppimiselle paha este, mutta ns. tavikset pystyy kyllä oppimaan matematiikkaa siinä missä vaikka englannin kieltä tai biologiaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sain Mensan virallisesta testistä sen nykyään korkeimman tuloksen (ÄO vähintään 135 ja kehotus mennä älykkyystestaukseen erikoistuneelle psykologille mikäli haluaa selvittää tarkan älykkyysosamäärän). Matematiikassa olen aina ollut ihan umpisurkea ja inhonnut koko ainetta ala-asteelta asti. Tosin en epäile että jos asia alkaisi kiinnostaa tai olisi esim. työssä pakko oppia, oppisin matematiikkaakin, kuten olen oppinut kaikkea muutakin mitä elämä on tielle heittänyt.
Alisuoriutuja-laiskottelija on eri asia kuin nää ahkerasti kaikkia muita aineita pakertavat jotka eivät osaa ollenkaan matematiikkaa mutta kuvittelevat olevansa paljon muita fiksumpia kun on pakerrettu itselle huuhaahumanistitutkinto. Kai se ilmentää juuri logiikan puutetta jos ei ymmärrä ettei voi menestyä logiikkaa vaativassa ÄO-testissä jos ei menesty vastaavaa taitoa vaativassa aineessakaan.
Minulla on testien mukaan normaali looginen päättelykyky, keskimääräistä huonommat matemaattiset taidot ja keskimääräistä paremmat kielelliset taidot.
No siis mulla oli tosi huono päivä silloin kun tein mensan testin. Kynä meni rikki ja oli allergiaoireita. Oon kuullut että ne laskee pisteitä ainakin 35 pinnaa.
Sit peruskoulun ja lukion matematiikan kurssien aikana mulla oli masennus. Masentunut ei pysty sisäistämään oppimaansa ja silleen. Oikeasti olisin osannut ilman masennusta.
T. Eximian paperit kielistä.
ÄO-testit eivät mittaa matemaattisia taitoja suoraan, vaan enemmän visuaalista rotaatiota ym.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua