Miksi 3-vuotias laittaa taas KAIKEN suuhunsa...?

Itse kysyisin asiaa neuvolasta tai joltakin asiantuntijalta. Voihan olla niin, että suuhun vieminen on ns. näennäistominto tai pakkoliike epävarmoissa tilanteissa. Toisaalta voi olla oire jostakin muustakin. En ole missään tapauksessa mikään asiantuntija, mutta minun mielestäni kannattaa sulkea pois esim. autismi ja muut oireyhtymät.

Mieheni käski vielä kysyä, että onko teidän perheessä tapahtunut viimeisen vuoden aikana jotakin suurta muutosta. Esimerkiksi muutto, lapsen syntyminen, avioero, äidin tai isän työpaikan vaihto tai töihin meno, päiväkotiin meno tms. Nämä kuulemma voivat myöskin aiheuttaa ns. taantumaa, eli lapsi haluaa palata tuttuun turvalliseen vauvaelämään. Tämä tapahtuu vaistonvaraisesti eikä lapsi kykene sitä tiedostamaan. Mikäli taantuma jatkuu yli 6 kk, niin silloin olisi minun mieheni huolissaan. Tämä siis mielipide mieheltäni, joka on lukenut aikan paljon lääketiedettä, mutta EI OLE LÄÄKÄRI.

Juu, joulun alla muutettiin ja tammikuussa äiti lähti töihin... Että muutoksia on kyllä ollut. En vain muista että ko. toiminta olisi alkanut jo tuolloin, pikemminkin ehkä vasta keväällä. Hoidossa tyttö on pikkuveljensä kanssa mummulassa. Mihinkään autismin tms. tyyliseen en kyllä usko, koska kehitys on ollut täysin normaalia ja tyttö kyllä kommunikoi kovasti, on oikea papupata!

Tulisko kellään muita ajatuksia? Mitä tää siis on ja ennen kaikkea: miten sen saa loppumaan?!?

Meidän esikoinen on kova laittamaan tavaroita suuhunsa, on ollut koko pienen ikänsä. Nyt ikää on jo 6v, ja eskarilaisella menee nyt sitten lyijykynän pää ja pyyhekumi suuhun :/ Varsinkin keskittyessään saattaa puljata omaa hihaansa tai jotain tavaraa suussaan, ja telkkaria katsoessaan varsinkin on aina joku sohvatyynyn kulma suussa.



Itse olin pienenä ihan samanlainen, peruskoulussa kaikki kynät oli purtu ihan pilalla, samoin kaulahuivit sun muut. Sittemmin pääsin tavasta eroon ajan kanssa... en ole autistinen, kehityksessä viivästynyt enkä ahdistunutkaan :D

Eli tuo voi olla ihan vaan tapa, jos lapsi on muuten ihan ok niin en ainakaan itse näe tuota asiaa ongelmana. Eihän se mukavaakaan ole, mutta huomaan että jos alan meidän esikoista muistuttelemaan ja ojentamaan että tavarat ei saisi mennä suuhun, niin siitä ei seuraa yhtään mitään. Usein kyllä annan porkkanan, kurkun tai purkan jota saa pureskella "luvan kanssa". Itse tunnet lapsesi parhaiten, jos omasta mielestäsi ei ole syytä huoleen mitenkään muuten kuin tuon asian suhteen niin anna olla vaan, sanoisin minä...

Tunnen kyllä tyttöni ja tiedän että hän on täysin terve! Tapa on lähinnä kiusallinen... Ollaan tässä parina iltana tutusteltu naapurin pikkutytön kanssa pihalla ja eilen hän sitten toi pihalle hyppynarunsa ja hula-vanteensa. No, meidän neitikin niitä pääsi sitten kokeilemaan ja eikpäs aikaakaan kun hyppynarun pää ja hulavanne oli maisteltu. Laittaa vaan siis suuhunsa, ei niinkään pure iekä varsinkaan nuole. Maistelee kai vaan. Ei tällaisessa tilanteessa voi olla oikein puuttumattakaan kun toisen tavaroita vie suuhunsa...

Ja ehkä eniten hirvittää se, mitä kaikkia pöpöjä tyttö maistelullaan nappaa. Massu on usein sekaisin ja kummakos tuo kun esim. ne kaupan rullaportaiden kaiteet saa maisteltua...

Taidan kuitenkin kilauttaa tänään neuvolaan ja kysellä vinkkejä tavasta eoon pääsemiseen.

Antakaa ihmeessä vielä kommentteja ja vinkkejä!

sama tapa, vaikka en tiedä voiko puhua tavasta, koska oma kolmivuotias poikamme on nyt vasta vanhempana alkanut nuolla tavaroita ja ihmisiä. Kuulostaa hirvittävältä ja jopa hauskalta, mutta kun hänellä nämä yksivuotiaat kaksosveljet on niin heitäkin hän käy käsivarresta tai poskesta nuolaisemassa pitkin päivää ja kaikkia lelujaan täytyy kielellä testata. Vauvana poika söi tuttia eikä paljoa tavaroita maistellut, joten luulen, että syy tähän löytyy sieltä. Ja kun tuttia hyvästeltiin, niin tämä alkoi sen jälkeen, ehkä selvemmin vielä nyt kun pikkuveljiään seurailee ja he kun syövät kaikenlaista ja laittavat suuhunsa kaiken mitä löytävät, niin uskoisin, että isoveljeä vähän vauvattaa uudestaan. Ja seuraa siis heidän malliaan.



Tapa on kyllä inhottava mutta en myöskään meidän pojan kohdalla usko mihinkään autismiin, josta joku mainitsi, enkä sen suuremmin ole asiasta ollut edes huolissani koska tunnen lapseni niin kuin varmasti sinäkin tiedät mitä kannattaa epäillä ja mitä ei. En pidä asiaa mitenkään epänormaalina, eivätkö kaikki lapset tykkää maiskutella jotain tai pureskella sitä kynää tai mitä nyt ikinä...Aina vain mainitsen pojalle, että älä nuole, en edes tee asiasta hirvittävää numeroa. Eiköhän se itsellään mene pois aikanaan, kolmivuotias on kuitenkin vielä niin pieni, että vaikka vähän vauvattaisikin niin ei haittaa.



Kerroit soittavasi neuvolaan, olisi kuitenkin ihan mielenkiintoista kuulla miten he asiaan kommentoivat.

Laitoin jo vastauksen tuonne taapero puolellekkin. Meillä kohta 3v poika, joka nakertaa kaikkea. Kaikki hampaatkin ovat tulleet. Meinaan mainita asiasta 3v neuvolassa. Poika änkyttää myös jokun verran. Aina lauseen ensimmäisessä sanassa. On puhunut jo kaksi vuotiaasta. Nyt jo aika selkeesti.