Lue keskustelun säännöt.
En pysty lenkittämään koiraani ahdistuksen takia. Apua.
15.05.2020 |
Olen yrittänyt viikon jokaisena päiväna lähteä koiran kanssa lenkille. Suunnitellut ja tsempannut itseäni. Mutta aina on vaan pakko kääntyä takaisin, kun iskee kauhea ahdistus. Tämä tietenkin aiheuttaa syyllisyyttä koirani huonosta hoidosta, mikä lisää ahdistusta entisestään.
Auttakaa. Kyseessä 20-30kg koira, joka tosiaan tarvisi sitä liikuntaa. En vain pysty. Mitä voin tehdä, että saan jatkettua matkaa 5min kauemmin? Vinkkejä? Nyt olisi taas aika lähteä koiran kanssa ulos ja pelkään, etten taaskaan pysty pyörähdystä enempää. Vaikea masennus löytyy taustalta.
Kommentit (16)
Laita paikalliseen Fb ryhmään ilmoitus. Sieltä löytyy innokkaita lenkittäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehkä julma, mutta itsekin mielenterveysongelmien kanssa painivana näkisin parhaimmaksi vaihtoehdoksi joko etsiä uuden kodin koiralle, tai etsiä lähipiiristä joku, joka voisi haluta ottaa koiran hoitoon siksi aikaa, kunnes olet terve ja valmis taas jatkamaan koirasi hoitoa ja ulkoilutusta kunnolla.
Tarpeeksi kun on huonossa kunnossa henkisesti, niin kaikki toiminta on vaikeaa ja koiran ulkoiluttaminen pitäisi tehdä säännöllisesti ja tarpeeksi pitkinäkin, että se eläin saisi kunnollista liikuntaa ja se vaatii hyvin, hyvin paljon energiaa sairaalta ihmiseltä.
On minullakin haaveena hankkia koira joskus, mutta tällä hetkellä en vain pysty ja kykene siihen, minun pitää olla paremmassa kunnossa ja ensin pystyä pitämään itsestäni huolta
yhteys Eläinsuojeluun sieltä tulee ymmärrystä sekä apua,paljon tsemppiä <3
Anna koira pois. 5 minuutin lisääminen olemattomaan lenkitykseen ei ole koiran hyvinvoinnin kannalta riittävä.
Kun tietää, ettei voi omasta lemmikistään huolehtia niin hyvä omistaja luovuttaa lemmikin kotiin, jossa siitä voidaan huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä oma vanhempi tai kaveri avuksi.
Mullakin on koira ja diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö.
Pieni koira onneksi ja kellosta katson, että jokainen lenkki kestää vähintään 20min. Tossua toisen eteen!
Toinen vaihtoehto on antaa koira pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro nyt keittiöpsykologitädille mikä sinua ahdistaa siinä ulkoilussa niin aletaan yhdessä ruotimaan ratkaisua :)
Suosittelen etsimään facebookista ryhmän, josta voi etsiä apua, jos lähipiirissäsi ei ole ketään keltä kysyä.
Olen sitä mieltä, että nämä "anna koira pois" neuvot eivät ole sen enempää koiran kuin itsesikään parhaaksi ja sen pitäisi olla vasta kaikista viimeinen vaihtoehto.
Tsemiä, toivottavasti löydät apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et voi lenkittää koiraa pidempään - onko sinulla koronaviruspelko? Voisitko lenkittää koiraa aikaisin aamulla ja myöhään illalla pidempään, ja siinä välissä tehdä vain nopean pissatuksen? Auttaisiko turvallisuudentunnettasi suojavälineiden käyttö, esim. hengityssuojain? Kannattaisi kokeilla ja jos ei auta, niin sitten yhteys johonkin eläinapuryhmään, jotta koiralle löytyisi koronan ajaksi hoitopaikka.
Muakin ahdisti hirveästi lenkkeillä koiran kanssa, koska se oli remmirähjä. Häpesin sitä paljon. Olen muutenkin arka jne. Sitten kävin ohituskurssin, siitä oli vähän apua. Parhaiten lenkit sujui silloin, kun olin hyvällä tuulella. Silloin, kun ahdisti, niin ahdisti. Auttaako jos laitat pyörimään kuulokkeihin vaikka jonkun hauskan podcastin tai menevää musaa? Tai jos menet lenkille aluksi sellaiseen hiljaiseen aikaan? Älä ajattele muita, ajattele koiraasi. Laita vaikka aurinkolasit päähän, se saattaa auttaa vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy yöllä ja aikaisin aamulla lenkillä.
Laita lippis, huppu ja aurinkolasit + suusuoja niin kukaan ei tunnista sua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ymmärrän että koira on masentuneelle kultaakin arvokkaampi, mutta valitettavasti se on silti elävä olento, jolla on omatkin tarpeet, jotka on vain pakko saada tyydytettyä tavalla tai toisella, jos et itse pysty, koita saada joku apuun, jos kukaan ei voi auttaa, koita saada koira väliakaiseen kotiin (Esim. mulla voisi hyvinkin olla mahdollisuus ottaa nyt toinen koira määräajaksi, kun joudun odottamaan vähintäänkin monta kuukautta että oman pennun saan.) tai sitten jos kumpikaan noista ei onnistu, niin pakkohan se silloin on koirasta luopua :(
Toivon, että pystyisit. Minulle oli koira elämässä tärkein ja sen vuoksi lenkitin sen aina. Aina vaikka itkien ja vielä pitkiä lenkkejä. En olisi voinut antaa itselleni anteeksi jos se ei olisi päässyt lenkille. Asiaa helpotti asuinpaikkani ja joskus kävelimme puoli vuotta vaan metsässä ja välillä lähdimme autolla johonkin rauhallisempaan paikkaan jossa käveltiin pitkään. Nyt minulla on rauha itseni kanssa, että hoisin sen hyvin, vaikka vieläkin silti epäilen, että olisinko voinut tehdä asioita vielä paremmin ja olla vielä aktiivisempi sen kanssa. Voin silti sanoa, että tein kaiken mitä vaan pystyin. Se tuli minulla nuorempana vähän yllättäen ja harkitsemattamasti. Silloin mietin aluksi, että miten selviän, mutta kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Toisaalta en kiistä sitä, että koirastakin on vastuu ja jos sen ihan yksin hoitaa niin joskus vaikeitakin hetkiä. Helpompaa olisi jos olisi muitakin ihmisiä, jotka edes joskus hoitaisivat. Lähinnä matkat, sairastuminen yms mielessä.
Anna koira parempaan kotiin, jos et kykene siitä huolehtimaan.