Voiko varatun ihmisen joka jättää kumppaninsa takiasi, kanssa koskaan olla hyvää suhdetta?

Olen kokeillut kahdesti. Ei voi. Tulet itse jätetyksi samasta syystä.

Voi, kunnes se löytää taas uuden ja jättää sinut sen toisen takia.

Miksi ei voisi. Mun mies ei pettänyt, mutta jätti kyllä takiani. Ei kuulemma koskaan ollut tuntenut exäänsä kohtaan samoin. Uskon kyllä. Tuo rakastaa vielä näin viidentoista vuoden jälkeenkin, eikä kuulemma ole katunut. Mutta jokainen tilanne/ihminen on tietysti erilainen...

Miksi ei voisi?

Vierailija kirjoitti:

Voi, kunnes se löytää taas uuden ja jättää sinut sen toisen takia.

😄 Et voi mitenkään yleistää tällaista.

Ihmiset vaihtavat parisuhdetta, vaikka olisivat varattuja. He ottavat ja lähtevät, koska ovat onnettomia. Niin nyt vaan käy joskus.

No riippuu. Itse olen ollut tämä varattu, ja kyllä siitä alusta on jäänyt koko suhteeseen aika huono maku. Eihän se oikeasti moraalista mitään hyvää kerro, että varattua vikittelee. Muutenkin se täysi välinpitämättömyys siitä, miten hankalaan asemaan se toinen sut asettaa. Joo, tulkaa vaan haukkumaan, jos se oloa helpottaa, mutta eipä nuo kokemukset todellakaan ollu itsellekään sen arvoisia. Ne miehet oli kyllä sellaisia, että olisin jättänyt muutenkin ennemmin tai myöhemmin, mutta näin vanhempana ja viisaampana olisin kyllä halunnut päättää ne suhteet joka tapauksessa tyylikkäämmin. En muutenkaan edes ollut valmis niihin uusiin suhteisiin, vaan toin kaiken vanhan moskan siitä vanhasta suhteesta (ja lisänä tietysti kaikki negatiiviset tunteet tuosta varattuna säätämisesta) siihen uuteen.

Riippuu tilanteesta ja ihmisistä. Jos parisuhde vaihtuu ilman pettämistä (edellinen suhde kunnolla loppuun ennen uuden aloittamista), niin miksipä ei.

Ja toisaalta, voi sivusuhteestakin tulla toimiva suhde, mistäpä näitä tietää. Lähtökohtaisesti välittäisin kyllä tilannetta, jossa on pettämistä.

Voi, mikäli se pettänyt osapuoli, eli se varattu ymmärtää oman osuutensa entisen suhteen ongelmista aidosti ja kykenee välttämään niitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi. Mun mies ei pettänyt, mutta jätti kyllä takiani. Ei kuulemma koskaan ollut tuntenut exäänsä kohtaan samoin. Uskon kyllä. Tuo rakastaa vielä näin viidentoista vuoden jälkeenkin, eikä kuulemma ole katunut. Mutta jokainen tilanne/ihminen on tietysti erilainen...

Jep, täällä sama tarina.

Riippuu siis paljon tilanteesta. Jos on pettämistä ja muuta sekoilua, niin olisin kyllä skeptinen, mutta eipä siitäkään tiedä, ellei kokeile.

Voi. Riippuu vanhasta suhteesta ja uudesta suhteesta. 

Uskon, että voi. Niin moni elää suhteessa, jossa ei ole tyytyväinen. Vanha suhde pitää uskaltaa lopettaa ennen, kun aloittaa uuden suhteen. Sillon joudut hyppää tuntemattomaan. Et voi varmistella liittosi aikana sovitteko uuden kanssa yhteen. Hyvin moni mies elää tänä päivänä suhteessa, jossa on vain maksaja. Eikä saa edes läheisyyttä ja seksiä. Ei oo ihme, että muut alkaa kiinnostaa.

Juu ja ei, se riippuu. Yleensä ei jos tämä varattu ei opi tai yritä myös tämän uuden kanssa. Yleensä tämä varattu, joka on pettänyt ja jättänyt, tekee todennäköisimmin saman ja toistaa kuviota (näissä tapauksissa voi tykätä tästä ihastumisesta ja jännityksestä tai luulee aina että vika on puolisossa eikä itsessä). Minä käytännössä jätin toisen takia, mutta en pettänyt ja suhdetta oli ehtinyt olemaan vain hetken. Toinen oli minuun paljon ihastuneempi ja luulin, että minäkin olisin. Olin nuorempi ja juuri jätetty elikkä taisi olla laastari valitettavasti. Hän alkoi heti piirittää minua, kun kuuli että olen eronnut... (tulin toisen takia jätetyksi) Kun tutustuin nykyiseeni olin yhä virallisesti yhdessä, sanotaan vaikka Eemelin kanssa ja kun tajusin, että pidän tästä Ilmarista, päätin että näin ei voi jatkua. Ei ollut vielä ns. säpinää koska en halunnut tehdä mitään sellaista Eemelin selän takana, hän oli myös mustasukkainen herkästi. Tapasin tämän ihastuksen kohteeni Ilmarin vain pari kertaa, kun olin Eemelin kanssa ja koin suurta vetoa. Ajattelin että jos näin suhteen alussa koen vetoa jo toiseen niin sitten on jotain vialla. Jätin Eemelin (ehdittiin olemaan vain 1 kk), mutta en lähtenyt kokeilemaan onneani heti uuden kanssa. Se tapahtui vasta puolen vuoden päästä, koska pelkäsin, että jos tämä uusikin olisi laastari. Kun aloin seurustelemaan Ilmarin kanssa Eemeli oli hyvin vihainen ja oikeasti kehtasi väittää, että olin pettänyt häntä. Niin ei ollut, koska en edes uskaltanut ystävystyä Ilmarin kanssa. Eron syyksi sanoin että en ole valmis parisuhteeseen ja en ollutkaan. Vihoitteli Ilmarille tai käyttäytyi hyvin inhottavasti... Yritti saada minua takaisinkin.

Voi. Minä jätin poikaystäväni nykyisen mieheni takia, enkä voisi olla tyytyväisempi. 10 vuotta onnellisesti yhdessä, vieläkin joutuu välillä nipistämään...

Omassa ”vaihdossa” oli kuitenkin pari olennaista seikkaa:

1. Olin 20 v. eli oma kehitys oli vielä kesken; olin muuttanut yhteen exäni kanssa tuntematta itseäni.

2. Kuvioissa ei ollut lapsia tai yhteisiä omistuksia ja suhdetta oli takana alle puolitoista vuotta. Otin kuitenkin suhteen vakavasti ja rakastin aidosti exääni.

3. HARKINTA JA HIENOTUNTEISUUS. Kerroin exälleni rehellisesti tunteistani toista kohtaan ja yritin unohtaa nämä tunteet. En pettänyt. Yritin saada suhteemme toimimaan lähes vuoden ajan ennen kuin jätin poikaystäväni. Tämänkin jälkeen olin sinkkuna yli puoli vuotta, vaikka olisin HALUNNUT sännätä heti yhteen mieheni kanssa. Oli kuitenkin äärimmäisen tärkeää olla hetki yksin ja käsitellä eroa.

Meidän kuuluu olla yhdessä, on vaan paljon helpompi elää tässä maailmassa hänen kanssaan. No, katsotaan olenko vaihtanut uuteen 20 vuoden päästä :D (en vaan jaksa uskoa tähän yhtään)

Ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Voi. Minä jätin poikaystäväni nykyisen mieheni takia, enkä voisi olla tyytyväisempi. 10 vuotta onnellisesti yhdessä, vieläkin joutuu välillä nipistämään...

Omassa ”vaihdossa” oli kuitenkin pari olennaista seikkaa:

1. Olin 20 v. eli oma kehitys oli vielä kesken; olin muuttanut yhteen exäni kanssa tuntematta itseäni.

2. Kuvioissa ei ollut lapsia tai yhteisiä omistuksia ja suhdetta oli takana alle puolitoista vuotta. Otin kuitenkin suhteen vakavasti ja rakastin aidosti exääni.

3. HARKINTA JA HIENOTUNTEISUUS. Kerroin exälleni rehellisesti tunteistani toista kohtaan ja yritin unohtaa nämä tunteet. En pettänyt. Yritin saada suhteemme toimimaan lähes vuoden ajan ennen kuin jätin poikaystäväni. Tämänkin jälkeen olin sinkkuna yli puoli vuotta, vaikka olisin HALUNNUT sännätä heti yhteen mieheni kanssa. Oli kuitenkin äärimmäisen tärkeää olla hetki yksin ja käsitellä eroa.

Meidän kuuluu olla yhdessä, on vaan paljon helpompi elää tässä maailmassa hänen kanssaan. No, katsotaan olenko vaihtanut uuteen 20 vuoden päästä :D (en vaan jaksa uskoa tähän yhtään)

Mielestäni juuri näissä tapauksissa suhde uuden kanssa voi onnistua: olit rehellinen, mutta samalla otit eksäsi huomioon mihin pettämään päätyneet eivät kykene tai osaa. Sinun toimintasi on mielestäni ihailtavaa ja kypsää, mutta valitettavan harvinaista tai niistä puhutaan vähemmän. Olet esimerkillinen tapaus, näin asioiden olisi mukavampi tapahtua. Ja tuo yksin oleminen ja eron käsittely on tärkeää ja pitkällä tähtäimellä palkitsevaa. Vaativaa, mutta loppujen lopuksi on viisaampi :)