Semisti alkaa ärsyttää tuon Raksun selittely painostaan

Just näin. Samaa kastia kuin Hengenvaarallisesti lihava -sarjan sankarit. "Mutta kun sitä ruokaa on koko ajan mun edessä", "Mun perhe ei tue mua tarpeeksi tässä", "Olen taistellut mutta välillä tulee repsahduksia" (joka päivä pari) jne.

On kyllä nolo

Aikaisemmin pidin ihan mukavana naisena mutta nyt meni maku tuohon selittelyyn

N. 90 prosenttia lihavista ihmisistä on lihavia siksi, että syö enemmän kuin kuluttaa. Se on fakta, mitkään selittelyt ei siinä auta. Monella auttaisi, jos pitäisi rehellistä ruokapäiväkirjaa, johon listaisi kaikki syödyt määrät. Siinä voi silmät aueta, että ai saatana, mähän syön ihan hirveästi. Puolen tunnin kävelylenkki kerran viikossa ei siinä paljon auta.

Niin moni selittelee lihavuuttaan sairauksilla (ja sillä pienellä osalla voi ihan pitää paikkansakin), mutta suurimmalla osalla sairaudetkin ovat seurausta lihavuudesta, ei päinvastoin. Hirveän monilta puuttuu itsekuri ja elämänhallinta, ja tunne-elämäkin on vähän pielessä, kun sitten herkuilla pitää tukahduttaa milloin mitäkin tunteita.

Järkevä ruokailurytmi, proteiinipitoista ruokaa (pysyy kylläisenä pitkään), turha höttö pois ja maltillisesti herkkuja (ettei tule sitten yhtäkkiä hirveä herkkuhimo ja mätä viittä pullapitkoa putkeen). Säännöllistä liikuntaa, mielellään sekä aerobista (esim. kävelylenkit) että painoharjoittelua. Ja jos tunne-elämä mättää, voi käydä vaikka jonkun ratkaisukeskeisen terapeutin puheilla muutaman kerran, ei se konkurssiin vielä vie.

Mistä katotte noita juttuja, kun en oo törmännyt? Ja miksi katsotte jos ärsyttää?

Jaa? Minulla on lääkärini sanojen mukaan kuusi eri lihottavaa lääkettä käytössäni. Osa lisää ruokahalua ja osa lamaa aineenvaihdunnan. Noudatan ihan oman terveyteni vuoksi lihavuusleikatun ruokavalioa ja kaiken maailman nettilaihdutuskuurien ja naistenlehtien laihdutuskuurien energiamäärät ovat minulle liikaa.

Syön siis Finelin ruokapäiväkirjan mukaan 1000-1200 kcal joka ikisenä päivänä. En laihdu ja näin etätöissä ollessa olen jopa lihonut neljä kiloa vähentyneen liikunnan vuoksi.

Itse en lähde kivittämään ihmisiä heidän painonsa vuoksi koska en voi tietää heidän sairauksiaan ja lääkityksiään.

Kannattaa muistaa, että myös alkoholismi on sairaus ja alkoholissa on valtavasti energiaa. Jos laittaa korkin kiinni ja korvaa juoman kalorittomalla vaihtoehdolla niin laihtuu varmasti jos ei sitten vaihda alkoholia kaloripitoiseen korvikkeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Mistä katotte noita juttuja, kun en oo törmännyt? Ja miksi katsotte jos ärsyttää?

Kys ihminen tehnyt useamman kuntoilu/laihdutusoppaan. Kyllä tuolle julkisuus on se mistä leipä tulee.

Kohtalotarinoita riittänee. Aika iso työ tehtävä korvien välissä jos meinaa pysyvästi laihtua. Painonvartivat täytti näiden tarinoiden tarpeen männävuosina.

Kyllä on olemassa lääkityksiä ja sairauksia, jotka vaikeuttavat laihtumista. Eivät kaikki ole todellakaan samalla viivalla tässä asiassa.

Minusta tuo ainainen itsekurin jankkaus on todella typerää, koska se ei ole päälimmäisin ongelma tai syy suurellakaan osalla, ainoastaan jollain tyhjänmäystäjillä, joita on lihavista vain murto-osa.

Vierailija kirjoitti:

N. 90 prosenttia lihavista ihmisistä on lihavia siksi, että syö enemmän kuin kuluttaa. Se on fakta, mitkään selittelyt ei siinä auta. Monella auttaisi, jos pitäisi rehellistä ruokapäiväkirjaa, johon listaisi kaikki syödyt määrät. Siinä voi silmät aueta, että ai saatana, mähän syön ihan hirveästi. Puolen tunnin kävelylenkki kerran viikossa ei siinä paljon auta.

Niin moni selittelee lihavuuttaan sairauksilla (ja sillä pienellä osalla voi ihan pitää paikkansakin), mutta suurimmalla osalla sairaudetkin ovat seurausta lihavuudesta, ei päinvastoin. Hirveän monilta puuttuu itsekuri ja elämänhallinta, ja tunne-elämäkin on vähän pielessä, kun sitten herkuilla pitää tukahduttaa milloin mitäkin tunteita.

Järkevä ruokailurytmi, proteiinipitoista ruokaa (pysyy kylläisenä pitkään), turha höttö pois ja maltillisesti herkkuja (ettei tule sitten yhtäkkiä hirveä herkkuhimo ja mätä viittä pullapitkoa putkeen). Säännöllistä liikuntaa, mielellään sekä aerobista (esim. kävelylenkit) että painoharjoittelua. Ja jos tunne-elämä mättää, voi käydä vaikka jonkun ratkaisukeskeisen terapeutin puheilla muutaman kerran, ei se konkurssiin vielä vie.

Ruoka voi olla toisille samanlainen lohtu kuin alko toisille. Siihen pakenemisesta ei vaan päästä. En moralisoi, itse entinen bulimikko. Vasta yli nelikymppisenä sain voimaa luopua ruuan väärinkäytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on olemassa lääkityksiä ja sairauksia, jotka vaikeuttavat laihtumista. Eivät kaikki ole todellakaan samalla viivalla tässä asiassa.

Tietyt masennus/psykoosilääkkeet nostavat monella painoa. Yleensä lääkkeitä määrätään hövelisti nykyään. Siihen kun vielä omaksut voimattoman uhrin osan niin ulkonäkö repsahtaa nopeasti. En sano että kaikkien pitäisi jumpata vimmatusti mut joku keskitie olis hyvä ihanne. Kävellä joka päivä vaikka reilu tunti jne.

Mielenkiintoista, miten toisen ihmisen paino jaksaa kiinnostaa sinua, aloittaja.

Mielestäni suurin osa suomalaisista on tahdottomia rapajuoppoja, mutta kohteliaisuudesta väitän, että vain 96 prosentilla teistä on ongelma.