Koronavirustauti voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaurioita elimistöön - koulut silti auki...

https://www.is.fi/tiede/art-2000006481395.html

Kannattaa ihmeessä avata 1000-1200 oppilaan koulut, saadaan mukavasti opettajille ja vanhemmille keuhkovauriot, munuaisvauriot, maksavauriot ja sydänvauriot.

"Tutkimukset covid-19:n vaikutuksista ovat vasta alussa.

Uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19 ei ole ainoastaan ylähengitysteiden ja keuhkojen sairaus. Se voi vaikuttaa myös sydän- ja verenkiertoelimistöön, munuaisiin, maksaan ja muihin sisäelimiin.

Covid-19:n pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä tiedetä. Syy on yksinkertainen: pandemia lähti liikkeelle Kiinasta vasta muutama kuukausi sitten. Tutkimukset taudista selvinneiden toipumisesta ja heidän elimistönsä palautumisesta ovat vasta aivan alussa, ja tähän saakka julkaistujen tutkimusten potilasaineistot ovat usein pieniä ja tulokset epävarmoja. Monet tutkimusartikkelit eivät myöskään ole ehtineet läpäistä normaaliin tieteelliseen käytäntöön kuuluvaa vertaisarviointia.

SARS-CoV-2-virukset ilmestyvät solun seinämästä ulos laboratorioviljelmässä. Virukset on värjätty elektronimikroskooppikuvaan sinipunaisiksi.

Tämä kuitenkin lienee jo kaikille selvää: koronavirus SARS-CoV-2 tarttuu useimmiten pisaroista hengitysteihin. Sieltä virukset etenevät keuhkoihin ja aiheuttavat infektion. Valtaosa potilaista selviää infektiosta lievin tai keskivaikein oirein, mutta pieni osa joutuu sairaalaan, joko osasto- tai tehohoitoon.

Sairaalahoito kestää yleensä useita viikkoja. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? Sairaalasta kotiutettu potilas ei välttämättä ole vielä kokonaan parantunut, vaikka virusta ei hänen elimistöstään enää löytyisikään.

– Jos infektio on aiheuttanut keuhkomuutoksia, niiden korjaantuminen voi viedä pitkän ajan. Aika näyttää, miten hyvin ja missä ajassa koronaviruksen aiheuttamat muutokset parantuvat, kertoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen hiljattain Husin tiedotteessa.

Niin sanotut mattalasitiivistymät kertovat nesteen ja pahanlaatuisten kudosten kertymisestä keuhkoihin. Kuva belgialaisesta sairaalasta.

Kuva: YVES HERMAN

Samaa mieltä on Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila.

– Jokainen meistä, joka on sairastanut vaikka influenssan, tietää ettei hengityselinten kunto palaudu kovin nopeasti, Parkkila sanoo IS:lle.

Ongelmana on ennen muuta covid-19-tautiin liittyvä pneumonia, keuhkokuume. Se voi johtua suoraan viruksesta tai viruksen jälkitautina tulevasta bakteeri-infektiosta.

– Se voi aiheuttaa tässä taudissa myös sidekudoksen kertymistä keuhkojen alueelle, joka on pitkäaikainen ongelma, Parkkila kertoo.

Sidekudos on tulehdusreaktiona syntyvää kudosta, joka arpeuttaa keuhkoja ja aiheuttaa keuhkorakkuloiden seinämien paksuuntumista, jolloin kaasujen vaihto estyy. Potilaalle merkittävin oire on hengenahdistus. Tässä tilanteessa koronapotilas voi saada vakavan hengitysvajausoireyhtymän ards:n, johon liittyy pysyvän keuhkovaurion riski. Se lisääntyy iän myötä.

Vaurioista on saatu jo tutkimustietoa ruumiinavauksissa.

– Näyttää siltä, että kuoleman jälkeen otetuissa näytteissä ilmenee usein kaksi keskeistä löydöstä: diffuusi alveolivaurio, siis pienten keuhkorakkuloiden vaurioituminen, nesteen kertyminen ja tulehdusreaktio, sekä tuo sidekudoksen lisääntyminen.

Pariisilaisen sairaalan teho-osastolle tuodulle koronaviruspotilaalle tehtiin keuhkojen röntgentutkimus 6. huhtikuuta.

Uusi koronavirus käyttää elimistöön päästäkseen solukalvon ACE2-reseptoria. Se on ikään kuin lukko, johon viruksella on juuri sopiva avain: spike- eli piikkiproteiini. ACE2-reseptorin esiintyvyys selittää osaltaan sitä, miksi koronavirustaudin vaikutus ulottuu niin laajalle elimistöön."