Kyselisin kauan/kuinka usein pidätte vauvojanne lattialla?

niin vauvan motoriikkahan kehittyy paremmin jos tämä saa myös välillä lattialla oleilla. Itse olen pitänyt poikaa heti pienestä asti mahdollisimman paljon myös lattialla jotta viihtyy siinä sitten isompanakin ilman viihdytystä sellaisia aikoja, että voin siivota tai tehdä ruokaa. Se oli fiksu veto, sillä nyt pojan ollessa 5kk hän suorastaan nauttii leikeistä lattialla itsekseen. Välillä käyn jokeltelemassa ja näyttäytymässä. että äitikin on ihan tässä vieressä.



Mulle sanoivat muuten sairaalassa tosta mahallaan pitämisestä, että se ois suositeltavaa. Siitä se sitten oppii juuri sitä motoriikkaa ym.

Tiedän kyllä että on suositeltavaa lattialla ja vatsaallaan pidellä mutta ihan vaan ajattelin tiedustella kuinka pitkiä aikoja muut äidit vauvojansa lattialla pitävät. :)

koska kaverilla oli aika pahoja vatsavaivoja, eikä viihtyny lainkaan lattialla. No sitten yllättäen tasan pari päivää yli kolme kuisena jo pyörähti ja menohalut ois ihan tajuttomat että eipä se paljoa tuohon motoriikkaan ole vaikuttanu. Oonpa myös kuullu niinpäin että jos pidetään paljon sylissä ja kosketellaan, niin oppii herkemmin tunnistamaan omaa kroppaansa ja se vaikuttais enemmän tuohon liikkumiseen ja muuhun.



Ronya ja Lauri 4 kk

Meillä nimittäin oli alussa niin paha koliikki että neiti huusi lähes kaikki valveillaoloaikansa. En siinä sitten viitsinyt lattialle tyrkätä vaan sylissä pidin. Nyt ollaan oltu yhdessä lattialla päivittäin mutta eipä siinä kauaa viihdytä. Neuvolassa ja lääkärissä kyllä sanottiin että todellä jämäkkä ja jäntevä tyttönen on.

Mutta mielestäni pidimme vauvaa paljon lattialla, niin paljon vain kuin viihtyi. Silti nyt 6 kk iässä on vasta oppinut kääntymään, motorisesti siis aika hitaasti kehittyvä. Näin jälkeenpäin en stressaisi sitä lattialla pitämistä kovinkaan paljon, vaan pitäisin sylissä niin paljon kuin toista haluttaa :) Luulen, että lapset oppivat aika omassa tahdissaan joka tapauksessa, ja saisi kyllä pitää tosi paljon sylissä ennen kuin kehitys estyy.

ei 6kk oppinut kààntymààn ole myòhàssà, vauvat oppivat keskimààrin 6kk ikàisenà kààntymààn!!!

Minà pidàn meidàn vauvaa aina lattialla. Viihtyy siinà hyvin ja lihakset kehittyvàt, sanotaan myòs ettà selkà vahvistuu. Jos vauvasi ei jaksa olla pitkààn mahalla laita selàlle... siittà alkaa vàhitellen siirtymààn kyljelle ja sitten jo kieràhtààkin : )

eli siinä pariviikkoisina jo pieniksi hetkiksi. Molemmat ovat viihtyneet hyvin lattialla leikkimatolla. Pikkukakkonen on nyt vähän yli 4kk ja rakastaa olla lattialla. Pidän häntä siellä niin kauan kun viihtyy, yleensä aina yli ½h. Jos alkaa menemään yli tunnin jo se lattialla oleskelu, tulee itselle jo niin kova ikävä vauvaa, että joko täytyy mennä itsekin sinne lattialle tai sitten napata syliin :) Mutta pitkiä aikoja siis viihtyy kerrallaan siellä. Sitterissä ei ole kuin soseen syötön ajan, maidot juodaan sylissä. Jos on hereillä meidän muiden ruoka-aikana, silloin on kanssa sitterissä. Muutoin siis joko lattialla tai sylissä. Iltaisin sylitellään paljon, päivällä enempi lattialla.

Käytännössä välillä ei ole viihtynyt yhtään, välillä useitakin minuutteja. Ehkä keskimäärin on hyvä, jos tiskikoneen täytön ajan on jaksanut olla lattialla. Nyt 6-kuisena kun vihdoin keksi ryömimisen eteenpäin, viihtyvyys on kasvanut. Noin niinkuin yleisesti ottaen, kun sylimittari on täynnä, lattiallakin viihdytään.

Meidän poika oli aluksi koliikkitapaus ja oikea sylikissa. Vatsallaan pidettiin korkeintaan muutamia minuutteja (neuvolan ohje, muuten en olisi älynnyt) päätä kannatteli 2kk iästä lähtien ja lattialla ei viihtynyt 15 minuuttia kauempaa, vaikka olisin kuinka ollut seurana. Sitten oppi ryömimään n. 5kk iässä ja samaan aikaan alkoi lelut kiinnostaa, eikä sen jälkeen enää viihtynyt sylissä. Ihan oli äiti tippa linssissä, kun lapsi halusi vaan mennä lattialle. Eroahdistus kesti vain hetken, silloin oli enemmän taas sylissä ja halusi seuraani.



Nyt poika on 10kk ja on ainakin minusta hyvin kehittynyt motorisesti. Lattialla viihtyy lähes koko hereilläolo ajan, suurimman osan aikaa on omien lelujensa parissa, toki leikimme myös yhdessä, väsyneenä tulee sitten syliin mielellään. Oikein pitää välillä ottaa rauhoittumaan:-) Iltaisin sylittelemme edelleen, se kuuluu meidän iltarutiineihin, että rauhoitutaan äidin sylissä istuen.



Minä pidän tärkeämpänä sitä että lapsi saa olla sylissä aina kun haluaa. En siis lähtisi pitämään lasta " väkisin" lattialla siksi että oppisi itsenäisyyttä tms. Vaikka oli se sylissä kanniskelu välillä tosi raskasta, mutta sitten kun ei enää sylissä halunnut olla olin vähän haikeana:-) Meillä oli kantoliina ihan ehdoton, vaikka jotkut tuttavat sanoikin ettei lapsesta tule itsenäistä, kun minä sitä koko ajan kanniskelen...



Mutta lisään vielä, että jos lapsi tuntuu viihtyvän lattialla lelujen tai puuhamaton kanssa, niin tottakai hän saa siinä olla. Kaikki lapset on niin erilaisia, onneksi!

Kannattaa ennemminkin pitää vauvaa sylissä, niin kauan kuin viihtyy ja laittaa lattialle kun ei viihdy sylissä =)



Vauvojen luonteet ovat kovin erilaisia: toiset viihtyvät pitkiä aikoja yksikseen, toiset kaipaavat enemmän viihdykettä. Meidän vauva ei viihtynyt lattialla yksikseen kauaakaan. Leikkikaaren kanssa oli selällään parin kuukauden ikäisenä ehkä 5-10min, jos olin lähistöllä puuhailemassa. Saatoin esim lukea lehden, kun aina välillä kuikuttelin lattialla leikkivälle vauvalle. Mahallaan viihtyi vasta myöhemmin. Oikeastaan vasta sitten, kun itse kääntyi mahalleen.

Joka päivä pidetään lattialla ja aina niin kauan kuin suostuu olemaan. Kääntymään oppi aika päivälleen 4-kuisena ja siihen toppari lattialla viihtyminen. Kas kun ei osaa kääntyä takaisin niin 10-15min päästä ei enää jaksa päätään kannatella ja karmea huuto kutsuu äipän pelastushommiin. Selälleen kääntäminen ei auta, koska kääntyy välittömästi takaisin mahalleen ja taas kriisi... jos laittaa esim. tyynyt sivuille estämään kääntymisen, ei sekään ole hyvä.



Mutta oletan tämän olevan joku vaihe, että varmaan kun osaa kääntyä takaisin selälleen, alkaa taas viihtyä lattialla. Poika alkoi viihtyä lattialla 2-kuisena ja 3-kuisena saattoi tunninkin puuhata jumppalelun kanssa itsekseen -mikä autuus varsinkin aamuisin kun sai itse unenpöpperössä lojua sohvalla lehteä lueskellen! Mutta kääntymisen taito vei tämän aamuluksuksen -toivotaan, että kohta taas viihtyisi paremmin lattialla omissa puuhissaan :-)

Meidän vauva kertoo itse ilmein ja elein, koska haluaa olla sylissä ja koska tahtoo lattialle " riehumaan" . Siellä kun voi vapaasti heilutella käsiä ja jalkoja joka suuntaan ja harjoitella ympäri menemistä. Näin kesällä kun on tosi kuuma, viihtyy sylissä vain syömisen ajan, leikkii enemmän tai vähemmän yksinään parikin tuntia kerrallaan.