Lue keskustelun säännöt.
En tiedä, kuinka pitkään kestän ilman kirjastoa ja uimahallia
15.04.2020 |
Alkuharmituksen jälkeen ei enää edes haittaa matkojen peruuntuminen. Ei ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen. Ei keikkojen ja tapahtumien peruuntuminen. Pärjäisin ilman näitä varmaan koko loppuikäni, kun tarkemmin ajattelen. Etätyötkin sujuvat. Koululainen kaipaa kyllä takaisin kouluun kavereiden luokse.
Mutta viime päivinä olen itse alkanut toden teolla kaivata kirjastoja ja uimahalleja. Toki kirjoja on ihan hyvin saatavilla myös digitaalisena koko perheelle, ja lenkkeily sekä kotitreenit riittävät hyvin kunnon ylläpitämiseen poikkeustilassa.
Vaan noilla kahdella paikalla on omassa elämässäni selkeä hyvinvointia luova tehtävä sellaisenaan. Kummassakin mieli lepää, on levännyt jo lapsesta saakka. Köyhän perheen lapsena, 90-luvun laman lapsena kasvoin arvostamaan yleisiä kirjastoja ja julkisia liikuntamahdollisuuksia. Kirjaston ilmapiiri ja uimahallin kloorintuoksu tuovat minulle jonkinlaista turvaa ja mielenrauhaa. Niissä tuntuu, että elämässä on kaikki ihan hyvin ja meistä pidetään huolta.
Kumpaankin on päässyt ilmaiseksi tai hyvin edullisesti.
Ilman niitä olo alkaa tuntua hiljalleen aika orvolta. Toivon tietenkin, että tilat pidetään niin pitkään kiinni kun on pakko. Silti niiden sulkeutumisella on kenties monelle muullekin paljon suurempia vaikutuksia kuin vaikka matkustelun loppumisella.
En olisi ikinä uskonut näkeväni päivää, jolloin nuo kaksi helposti ja lähes ilmaiseksi saavutettavaa tilaa olisivatkin kiinni. Pitkän aikaa.
Kommentit (36)
Ooot sä impannu uimalasssa klooria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten viitsitkin nurista jo nyt, kun nuo ovat olleet vasta kuukauden kiinni? Olen itse köyhän perheen lapsi ja yhä köyhä, enkä tehtaile nurisevia ja huokaavia aloituksia. Nyt on hyvä olla epäitsekäs, eikö?
Mulla kanssa ikävä uimahallia ja kirjastoa.
Ota käyttöösi e-kirjasto tai maksullinen e-kirjasovellus ja mene järveen uimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnittelut jos nämä ovat suurimmat murheesi.
Avantoon mars ja ekirjat käyttöön.
Kyllä me jaksetaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla just samat jutut mielessä. Kestäisin helposti jatkuvaa etätyötä, jos tuollaiset muut normaaliasiat toimisi niin kuin ennenkin. Vaikka siihen on syynsä että kaikki on kielletty, niin eihän se silti poista sitä, etteikö porukka asioita ikävöisi ja haluaisi takaisin arkeen jo.
Onneksi pian on kesä. Talvea en kestäisi ilman uimahallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sohvaperunoille ei valkene millään ettei luonnonvesissä uiminen ole kuntoilun kannalta todellakaan sama juttu edes lämpimillä keleillä :'D
Vierailija kirjoitti:
Ota käyttöösi e-kirjasto tai maksullinen e-kirjasovellus ja mene järveen uimaan.
Ei tuo ole sama asia. Kirjasto on elämys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän. Joku avantoon pulahtaminen ei tosiaankaan ole sama kuin uida pari kilometriä uimahallissa. Siinä sielu lepää. Kirjani haluan lukea kirjoina, en läppärin näytöltä. Onhan tämä syvältä, mutta minkäs teet.
Käyn avannossa JA uimahallissa. Yksi ei korvaa toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avantoon mars ja ekirjat käyttöön.
Kyllä me jaksetaan yhdessä.
Nää yhdessä-lässytykset on melkein yhtä ärsyttäviä kun se Tähkän&poppoon vinkumisbiisi.
Jos mua harmittaa ettei pääse just esim. uimahalliin, ei siinä auta tieto siitä, että naapurikin on kotona.
Jo on sulla murheet. Oltais kuoltua sukupuuttoon aika kauan sitten jos ei ihminen ilman kirjastoa ja uimahallia olis selvinny.
Minäkin kaipaan juuri näitä. Silmä ei oikein kestä e-kirjojen lukemista, mutta olen nyt lueskellut näitä mitä kotoa löytyy ja äänikirjoja kuunnellut. Uimaan olisi kyllä ihana päästä....
Työskennelkää ahkerammin ja rakentakaa oma uima-allas kotiinne.
Aikuiset ihmiset valittavat turhasta tässä järjettömässä tilanteessa. Mikä teitä vaivaa? Hemmetin kermaperceet. Lopettakaa.
En pysty uimaan missään kloorivesissä.
Mee polskimaaan ammeeseen.