Onko synnytys voima- vai tekniikkalaji?
Onko ponnistamisessa ensisijaisesti kyse voimasta, jonka saa tuotettua vauvan ulos pusertamiseen? Vai voiko vauva syntyä "kuin itsestään" mikäli äiti osaa myötäillä supistusta ja hengityksen avulla ohjaa vauvaa ulos ilman isompaa pusertamista?
Kumpaan tulis tähdätä?
Kommentit (12)
Minusta ei ole voimalaji, vaan ensin se on toki supistusten kestämistä, mikä on uuvuttavaa ja jälkikäteen laittaa hapoille selkä- ja vatsalihakset.
Ponnistusvaiheessa kyse on siitä, miten paljon uskallat ponnistaa kerralla, sillä kipu tuntuu siltä, että haluaisit kahtia. Todella pelottavaa. Jos ponnistaa liian nopeasti, niin voit revetä pahasti.
Keskity syvähengittämään. Tuo pitää kivut kurissa. Keskity pitämään leukalihakset rentona.
Ponnistaessa käytä samoja lihaksia, kun puhaltaisit jalkojen välissä olevaa kynttilää. Kuulostaa hassulta, mutta silloin ponnistat ylävatsan lihaksilla ja alapää on rennompi. Tsemppiä!
Ei kumpikaan. Se on vain selviytymiskamppailua.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole voimalaji, vaan ensin se on toki supistusten kestämistä, mikä on uuvuttavaa ja jälkikäteen laittaa hapoille selkä- ja vatsalihakset.
Ponnistusvaiheessa kyse on siitä, miten paljon uskallat ponnistaa kerralla, sillä kipu tuntuu siltä, että haluaisit kahtia. Todella pelottavaa. Jos ponnistaa liian nopeasti, niin voit revetä pahasti.
Keskity syvähengittämään. Tuo pitää kivut kurissa. Keskity pitämään leukalihakset rentona.
Ponnistaessa käytä samoja lihaksia, kun puhaltaisit jalkojen välissä olevaa kynttilää. Kuulostaa hassulta, mutta silloin ponnistat ylävatsan lihaksilla ja alapää on rennompi. Tsemppiä!
Jätkän vielä. Toisessa synnytyksessäni en huolinut ilokaasua, kun se vaikeutti hengittämistä. Ja ponnistusvaihetta ei ollut ts. kohdun supistus heitti lapsen ulos. Eli tämäkin voi olla mahdollista, vaikka ehkä harvinaisempaa.
Perintötekijälaji. Ei kai ns.syöksysynnytys aiheudu siitä, mitä äiti tekee?
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole voimalaji, vaan ensin se on toki supistusten kestämistä, mikä on uuvuttavaa ja jälkikäteen laittaa hapoille selkä- ja vatsalihakset.
Ponnistusvaiheessa kyse on siitä, miten paljon uskallat ponnistaa kerralla, sillä kipu tuntuu siltä, että haluaisit kahtia. Todella pelottavaa. Jos ponnistaa liian nopeasti, niin voit revetä pahasti.
Keskity syvähengittämään. Tuo pitää kivut kurissa. Keskity pitämään leukalihakset rentona.
Ponnistaessa käytä samoja lihaksia, kun puhaltaisit jalkojen välissä olevaa kynttilää. Kuulostaa hassulta, mutta silloin ponnistat ylävatsan lihaksilla ja alapää on rennompi. Tsemppiä!
Ei ole lihasvoimaa vaativaa, mutta vie lihakset maitohapoille? Itselläni oli säännöllisen uintiharrastuksen ansiosta timmi keskivartalo eikä lapsivuoteessa ollut mikään lihas maitohapoilla. Hyvä lihaskunto auttoi varmasti!
Monella tosi hyvän lihaskunnon omaavalla ( esim balettitanssijat) synnytys on vaikeaa nimenomaan liian tiukkojen ja vastaanpanevien lihasten takia.
Tekniikkalaji! Vauvaa pitää työntää ylhäältä alaspäin yllättävän kevyestikin, alapää pitää olla rentona eikä todellakaan pidä ponnistaa hampaat irvessä niinkuin olisi kakalla. T. 3 alatiesynnytystä ja 0 repeämää
Sanoisin, että ennen kaikkea sisulaji!
Hmm.. luulem että, kudosten ja lihasten luontaisella "venyvyydellä" on myös tekemistä asian kanssa ja sillä että kuulostelee itseään missä asennossa on hyvä olla jne.
Omat kolme lasta "vain tulivat" alle 5 min ponnistusvaiheella, en olisi voinut estellä mitenkään. Hengittelin ja vauva liukui kohdun supistelujen voimasta ulos. Ei tullut repeämiä missään synnytyksessä. Mutta voisiko olla geenitkin, jotka vaikuttavat. Molemmilla mummoillani 10 ja 15 lasta. Omalla äidillä 4. Kaikilla synnytykset menneet hyvin ilman komplikaatioita tai repeämiä.
Vierailija kirjoitti:
Sekä että, mutta korostaisin voimaa plus kestävyyttä eli keskivartalon lihakset kuntoon. Jos ei omat voimat riitä, joudutaan auttamaan imukupilla vetäen tai pahimmassa tapauksessa leikkaamaan. Tarjonta tietysti vaikuttaa. Kätilö opastaa tekniikassa eli neuvoo, koska ponnistaa ja kuinka kovaa. Sitä ei tarvitse synnyttäjän opetella vaan kuunnella ohjeita.
Imukupilla revitään väkisten ulos lapset joidenka ei ole tarkoitus syntyä alakautta. Ei siinä naisen voimista ole kysymys. Sektio on hyvä asia ja sitä pitäisi käyttää useammin.
Nainen osaa aina ponnistaa oikein ja siihen ei pidä kätilön puuttua muuten kuin pitämällä yllä kunnon kivunlievitystä.
Sekä että, mutta korostaisin voimaa plus kestävyyttä eli keskivartalon lihakset kuntoon. Jos ei omat voimat riitä, joudutaan auttamaan imukupilla vetäen tai pahimmassa tapauksessa leikkaamaan. Tarjonta tietysti vaikuttaa. Kätilö opastaa tekniikassa eli neuvoo, koska ponnistaa ja kuinka kovaa. Sitä ei tarvitse synnyttäjän opetella vaan kuunnella ohjeita.