Elääkö joku taiteilija pelkillä apurahoilla?

Ja kysyn siis ilman syyllistämistä. Olen vain kiinnostunut tietämään

En ole edes taiteilija ja voin vastata sinulle. Apurahoja, etenkin suuria on niin vähän tarjolla ja niin vaikea saada, että hyvin harva taiteilija saa sellaisia rahoja joilla voi elää. Nämä on poikkeuksetta jo nimekkäitä taiteilijoita, joilla on vähän jo oikeaa myyntiäkin.

Tavallisesti taiteilijat tekevät paljon erilaista projekti- ja keikkatyötä joko taiteen parissa tai muilla aloilla ja heidän tulonsa voivat vaihdella paljonkin kuukausittain. Osa tekee myös ihan muun alan leipätyötä ja tällöin taide ei ole heillä kokopäiväinen työ. Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu, sillä monesti luodakseen hyvän uran taiteilijan tulisi saada mahdollisuus intensiiviseen ja kehittävää työskentelyyn. Harva kuitenkaan pystyy pelaamaan korttinsa niin että se olisi mahdollista. Tuo vaatii paljon aktiivisuutta, työtä, verkostoitumista ja itsensä toistuvasti esille asettamista, sekä tuuria.

Mitä insinööri sanoi taiteilijalle?

- Yksi bigmac ja kokis.

Varmasti joku elää pelkillä apurahoilla mutta ei leveästi. Työttömyyskorvauksillakin saa paremman elintason. 

Niitä on muitakin kuin valtion apurahoja, joten ei ne kaikki sinulta ole pois, jos edes veroja maksat.

Vaimo on kuvataitelija. Sillä ei kuitenkaan elä, joten hänellä on myös kokin ja lähihoitajan koulutus. Kun vaimo opiskeli lähäriksi, päiväkodissa oli hänen lisäkseen töissä musiikin maisteri.

Eli välillä muita töita ja sitten taidetta. Enkä minäkään ole kulujen maksamiselta välttynyt.

Vierailija kirjoitti:

Mitä insinööri sanoi taiteilijalle?

- Yksi bigmac ja kokis.

Mitä insinööri sanoi, kun taiteilija naisen vei.

Ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mitä insinööri sanoi taiteilijalle?

- Yksi bigmac ja kokis.

Jos se insinööri kuienkin on enemmän kiinnostunut keksintöjen tekemisestä ja tutkimuksesta, ei sekään kovin leveästi elä, mutta sekä sellaisen insinöörin että taiteilijan palkka voi olla loppu viimeksi ihan muutakin kun sen perusinsinöörin - tai sitten ei, mutta onpahan ainakin mielenkiintoisempi elämä jos sellaisesta on kiinnostunut.

Ei, ne myy sitä taidettaan.

Tai ehkä sitten jos kukaan ei osta.

Nyt Koronan aikana on todella hyvä aika tehdä taidetta. Kaikki on pysähdyksissä. Olen aina ollut erirytminen, menen siis eri rytmissä, kuin muut. Nyt olen ollut harvinaisen aikaansaava ja aktiivinen, kun muu yhteiskunta on pysähtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Nyt Koronan aikana on todella hyvä aika tehdä taidetta. Kaikki on pysähdyksissä. Olen aina ollut erirytminen, menen siis eri rytmissä, kuin muut. Nyt olen ollut harvinaisen aikaansaava ja aktiivinen, kun muu yhteiskunta on pysähtynyt.

Kun kaikki muut ahertavat, tunnen usein itseni voimattomaksi. Taas loma-aikoina, kuten hiljaisena heinäkuuna, työskentelen hullun lailla. Menee tämä näinkin.

Vierailija kirjoitti:

En ole edes taiteilija ja voin vastata sinulle. Apurahoja, etenkin suuria on niin vähän tarjolla ja niin vaikea saada, että hyvin harva taiteilija saa sellaisia rahoja joilla voi elää. Nämä on poikkeuksetta jo nimekkäitä taiteilijoita, joilla on vähän jo oikeaa myyntiäkin.

Tavallisesti taiteilijat tekevät paljon erilaista projekti- ja keikkatyötä joko taiteen parissa tai muilla aloilla ja heidän tulonsa voivat vaihdella paljonkin kuukausittain. Osa tekee myös ihan muun alan leipätyötä ja tällöin taide ei ole heillä kokopäiväinen työ. Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu, sillä monesti luodakseen hyvän uran taiteilijan tulisi saada mahdollisuus intensiiviseen ja kehittävää työskentelyyn. Harva kuitenkaan pystyy pelaamaan korttinsa niin että se olisi mahdollista. Tuo vaatii paljon aktiivisuutta, työtä, verkostoitumista ja itsensä toistuvasti esille asettamista, sekä tuuria.

Huomaa, ettet ole taiteilija.

Ei pidä paikkansa, ettämonet apurahan saajilla on jo myyntiä.

Esimerkiksi omalla alallani eli musiikkialalla ei todellakaan voi puhua mistään myynnistä. Esimerkiksi säveltäjät, jotka apurahoja saavat, tekevät sellaista taidetta, että sitä kuuntelee vain muut muusikot. En ota kantaa siihen onko näiden säveltäjien apurahat tarpeellisia.

Jos henkilö saa työskentelyapurahaa, hänen on elettävä sillä apurahalla niin monta kuukautta kuin apurahan kesto on: työnskentelyapurahat on tarkoitettu päätoimiseen työskentelyyn ansiotyöstä vapaana. Säätiöt perivät apurahan takaisin jos jää kiinni siitä, että tekee muuta työtä samaan aikaan.

Työskentelyapurahan suuruus on tällä hetkellä noin 22000 euroa vuodessa, eli vähän yli 1800€/kk. Tästä ei makseta veroa, mutta siitä pitää maksaa pakollinen noin 300€/kk suuruinen eläke- ja sairausvakuutusmaksu.

Suurin osa apurahoista ei tule veronmaksajien rahoista, vaan yksityisten säätiöiden sijoituksista. Rahoitusprosentti on noin 6-13 säätiöidtä riippuen. Rahoitusperusteena on yhdistelmä kilpailukykyistä työsuunnitelmaa (eli projektisi on parempi kuin muiden) ja ansioluetteloa (eli olet ennenkin onnistunut viemään projektisi loppuun asti joten sinuun tuhratut rahat todennäköisti eivät mene hukkaan).

Minä en ole taiteilija. Minä olen tieteentekijö, joka on elänyt samanlaisilla apurahoilla. Työni on hyödyttänyt yhteiskuntaa tuottamalla paljon uutta tarpeellista tietoa esimerkiksi siitä, miten ja miksi jotkut yhteisöt onnistuvat elämään kriisien läpi ilman hallitsemattomia konflikteja ja toiset taas päätyvät vainoihin ja väkivaltaisuuksiin. Tätä tietoa voitaisiin käytää hyödyksi nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos henkilö saa työskentelyapurahaa, hänen on elettävä sillä apurahalla niin monta kuukautta kuin apurahan kesto on: työnskentelyapurahat on tarkoitettu päätoimiseen työskentelyyn ansiotyöstä vapaana. Säätiöt perivät apurahan takaisin jos jää kiinni siitä, että tekee muuta työtä samaan aikaan.

Työskentelyapurahan suuruus on tällä hetkellä noin 22000 euroa vuodessa, eli vähän yli 1800€/kk. Tästä ei makseta veroa, mutta siitä pitää maksaa pakollinen noin 300€/kk suuruinen eläke- ja sairausvakuutusmaksu.

Suurin osa apurahoista ei tule veronmaksajien rahoista, vaan yksityisten säätiöiden sijoituksista. Rahoitusprosentti on noin 6-13 säätiöidtä riippuen. Rahoitusperusteena on yhdistelmä kilpailukykyistä työsuunnitelmaa (eli projektisi on parempi kuin muiden) ja ansioluetteloa (eli olet ennenkin onnistunut viemään projektisi loppuun asti joten sinuun tuhratut rahat todennäköisti eivät mene hukkaan).

Minä en ole taiteilija. Minä olen tieteentekijö, joka on elänyt samanlaisilla apurahoilla. Työni on hyödyttänyt yhteiskuntaa tuottamalla paljon uutta tarpeellista tietoa esimerkiksi siitä, miten ja miksi jotkut yhteisöt onnistuvat elämään kriisien läpi ilman hallitsemattomia konflikteja ja toiset taas päätyvät vainoihin ja väkivaltaisuuksiin. Tätä tietoa voitaisiin käytää hyödyksi nytkin.

Tieteentekijät ovatkin asia erikseen. Taiteen hyötyä on vaikea mitata.

Jos omistaisin säätiön, avustuksin ennemminkin niitä tahoja, jotka satsaavat lapsista nuoria hyödyttävän taiteeseen.

Uskallan väittää, että monet apurahoja väsaavat taiteilijat eivät hyödytä tätä yhteiskuntaa millään tavalla. Noh, ehkä sillä tavalla, että heidän taide pitää heidät poissa ongelmista esim alkoholismista. Se on kai sellaista mielenterveystukea lähinnä.

Mä taas en ole saanut työskentelyaourahaa, vaan kohdeapurahan. Sitä ei saa käyttää omaan elämiseen, vaan ainoastaan hankkeen kuluihin. Mun on siis pakko elää ihan muulla.

Olen luvannut tuoda rahalla erään taiteljakollektiivin teoksia samalle paikkakunnalle Suomeen ja asettaa ne näytille, järjestää näyttelyn yhteydessä muutaman yleisöseminaarin jossa taiteilijoiden piti keskustella töistään yleisön kanssa ja lähettää sitten koko kokoelman eteenpäin jotta se voidaan asettaa näytteille seuraavassa maassa. Mukana on siis sekä suomalaisia että muita. Tästä olisi sillain hyötyä, että ihmiset pääsisivät tutustumaan kansainvälisen taiteen eturintamaan Suomessa ja suomalaiset taitelijat mukaan v-kuvioon. Homman ongelma on vaan, että ehdin juuri saada suurimman osan töistä tänne kun tuli tämä sulku. Seminaareja ei nyt pystynjärjestämään. Näyttely voidaan toki pitää virtuaalisesti, mutta on se vähän vaillinainen menettely ilman seminaareja. Apurahakautta voisi pidentää jotta voisi järjestää tapahtumat koronakriisin jälkeen, mutta silloin taas näyttelyn pitäisi olla jo muualla. Ehkä kuitenkin on mahdollista yrittää uudelleen sen tuontia Suomeen jossain myöhemmässä vaiheessa.

Ei minusta mitään hyötyä ole kenellekään. Siksi varmaan en mitään apurahaakaan ole saanut. Niissä hakemuksissahan pitää aina selittää, mitä hyötyä tästä olisi, enkå minä osaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta mitään hyötyä ole kenellekään. Siksi varmaan en mitään apurahaakaan ole saanut. Niissä hakemuksissahan pitää aina selittää, mitä hyötyä tästä olisi, enkå minä osaa.

Miten tulet toimeen?

Älä lannistu. Voin kertoa, että nimi jo ratkaisee paljonkin...