Olen väkivaltainen narsisti, haluatko kysyä jotain?
Olen säännöllisesti psykoottisia ja väkivaltaisia raivokohtauksia läheisilleni saava narsisti. Haluatko kysyä jotain?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä tilanteet saavat sinut raivoamaan? Miksi?
Mikä milloinkin. Vaikkapa väärin keitetyt perunat, huonosti siivottu talo, rahan ruinaaminen ja viinan piilotus.
Et vastannut tärkeimpään kysymykseen: MIKSI?
Miksi ei? Jos asiat eivät ole kuten haluan niiden olevan, se on minulle riittävä syy vähän "ojentaa" ihmisiä, että heistä tulisi edes vähän parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, et sinä mikään narsisti ole.
Käytökseni on aikakin täysin narsistin käytöstä. Olen väkivaltainen ja saan psykoottisia raivokohtauksia, mutta vain läheisilleni. Elän toisia hyväksikäyttäen ja varallisuuteni on ollut koko elämäni vain pelkkää pankkilainaa, joilla olen ostellut hienoja autoja ja esitellyt olevani rikas.
Haittaako nämä raivokohtaukset ym. sinua itseäsi?
Ei millään tavalla. Minulle ne ovat vain osoitus voimistani. Ihmiset tekevät mitä haluan heidän tekevän, koska he pelkäävät koko ajan sitä koska taas saan raivokohtauksen.
Tästä tulee mieleen eksäni. Hän luulee (lue: LUULEE) samoin. Todellisuudessa eksälläni ei ole yhtään valtaa minuun. Mitä enemmän hän raivoaa, sitä vähemmän häntä arvostan.
Sulla on itsehillintä ja toisten hallinta hakusessa. Oma epävarmuus saa kontrollin ja hallitsemisen tarpeen lietsottua esiin samoin väkivaltaisuuden. Näemme lävitsesi sorry.
Vierailija kirjoitti:
Tuksu, oletko oikeesti raskaana?
Tuksulle Siunausta✝💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuksu, oletko oikeesti raskaana?
Tuksulle Siunausta✝💕
Ja aapeelle pipulia kakkoseen.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on itsehillintä ja toisten hallinta hakusessa. Oma epävarmuus saa kontrollin ja hallitsemisen tarpeen lietsottua esiin samoin väkivaltaisuuden. Näemme lävitsesi sorry.
Jos on normaali itsetunto ja osaa hillitä itseä ja impulssejaan, ei tarvi kiusata muita. Mutta huonommat jotka ei osaa, sitten ikäänkuin ulkoistaa/heijastaa omat puutteensa muihin.
Kadutko koskaan jälkeenpäin hyväksikäyttöä tai tekemääsi pahaa, poetko huonoa omatuntoa saamistasi raivokohtauksista, tms. ala-arvoisesta käytöksestä läheisiäsi kohtaan?
Jos kyllä, kuinka oikeutat itsellesi tekemäsi vääryydet ja ilkeydet? Oletko koskaan yrittänyt korjata tai muuttaa käyttäytymistäsi? Oletko koskaan hakenut ammattiapua?
Miksi kuvittelet olevasi niin erikoinen, että joku haluaisi kysyä sinulta jotain?
Tunnetko itsesi onnelliseksi?
Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet, vai tarvitsetko jatkuvasti jotain lisää, jotain ulkopuoleltasi? Esim. rahaa, päihteitä, seksiä, huomiota, viihdettä, jännitystä tms?
Mistä kaikki lähti? Mikä on ensimmäinen muistosi tapahtumasta jossa käyttäydyit noin? Opitko omalta vanhemmalta ja toteutitko jo lapsena?
Minäkin olen omasta mielestäni jotenkin narsisti. Mutta ei se ole sellaista, kuin kuvitellaan. Noita raivareita ja tunteita, että pitäisi saada määrätä toista on, mutta en ole muutenkaan mikään empatiakyvytön ihminen, vaan päinvastoin ottaisin koko maailman murheet omikseni ja kärsin siitä, että minun lisäkseni muillekin tehdään maailmassa niin paljon pahaa. Lapsuudesta se ehkä juontaa se väkivaltaisuus, jokin mallioppiminen, koska isäni on samanlainen höyrypää ollut silloin, eikä kenelläkään muulla perheessä ollut sananvaltaa. Ei hänkään kumminkaan ole mikään pahis pohjimmiltaan. Narsismi johtuu haavoittuvaisuudesta. Mukavaa, kun uudemmassa psykologisessa kirjallisuudessa tämä ymmärretäään paremmin, eikä vaan mässäillä sillä, että jotain ihmistä "ei voi parantaa, koska hän on sairaus".
Ns. tavalliset ihmiset osaavat olla uskomattoman pahoja ja ovat valmiita satuttamaan toisia, jos vaikka töissä pomo käskee, jos se on heidän työnsä, josta maksetaan. Minä en siihen kykene, vaikka olen mukamaste "paha narsisti", epäsosiaalinen.
Epäsosiaalisuuteni on siis sitä, etten kykene satuttamaan ketään, vaikka "auktoriteetti" käskisi. En myöskään pysty olemaan auttamatta, jos näen jonkun apua tarvitsevan, vaikka olisin menossa töihin juuri ja auttaminen tarkoittaisi, että myöhästyn töistä.
Haluaisin sen kysyä, että kun kerran tiedostat olevasi k*sipää, yrittäisitkö vaikka sitten muuttua? Sinulla ja kaikilla muilla olisi jatkossa sen seurauksena parempi olla.
Ja se ettei ihminen voi muuttua, on ihan täyttä potaskaa. Jokainen voi muuttua jos haluaa, ja on tarpeeks älykäs muuttaakseen aivotoimintaansa.
Et siis välitä/rakasta lastasi, näetkö häntä silti ja kuinka silloin käyttäydyt? Mielisairaudet ovat perinnöllisiäkin eli miltä tuntuu jos huomaat lapsessasi samoja piirteitä?
Huhuu, paljon hyviä kysymyksiä, vastaa mu lkku.
Milloin aiot aloittaa säännöllisen ro*anmyr kyn syömisen. Ota joka aamu vaikkapa teelusikallinen,
kyllä se siitä sitten. Kannattaa kokeilla. Aloita jo huomenna!
Vierailija kirjoitti:
Et siis välitä/rakasta lastasi, näetkö häntä silti ja kuinka silloin käyttäydyt? Mielisairaudet ovat perinnöllisiäkin eli miltä tuntuu jos huomaat lapsessasi samoja piirteitä?
En ole nähnyt lastani 12 vuoteen.
Miksi olisin kiinnostunut asiasta?
Keskinkertaisuus, johtuen äidistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, et sinä mikään narsisti ole.
Käytökseni on aikakin täysin narsistin käytöstä. Olen väkivaltainen ja saan psykoottisia raivokohtauksia, mutta vain läheisilleni. Elän toisia hyväksikäyttäen ja varallisuuteni on ollut koko elämäni vain pelkkää pankkilainaa, joilla olen ostellut hienoja autoja ja esitellyt olevani rikas.
Haittaako nämä raivokohtaukset ym. sinua itseäsi?
Ei yhtään. Ja jos muut osaisivat käyttäytyä kunnolla, en saisi raivokohtauksia varmaan ollenkaan.
Eikö sinua haittaa, että he säälivät sinua? Pelko voi olla ensimmäinen tunne, mutta ei suinkaan se pohjimmainen tunne.