Lue keskustelun säännöt.
Te joilla on 70v+ vanhemmat
27.03.2020 |
Miten teillä yhteydenpito vanhempiinne onnistuu? Onko ikävä vanhempia kun ei voi käydä kylässä?
Minulla on ikävä.Eivät osaa käyttää mitään videopuheluita että voitasiin niiden kautta yhteyttä pitää joten soitot ja tekstarit ainoa keino.Ei se silti ole sama kun tottunut viikottain näkemään.Eikä mitään tietoa kauanko näin jatkuu.
Kommentit (33)
Käyn katsomassa päivittäin. Heillä ei ole kotihoitoa. Haen puita, vien ruokaa jne. Olisko parempi jättää heitteille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelimella soitellaan. Äiti 85 v. ei osaa käyttää mitään muuta (soitan hänen lankapuhelimeensa). Asumme monen sadan kilometrin päässä toisistamme, joten ei tässä ole mitään outoa.
Nähdään muutenkin pari kertaa vuodessa, viimeksi nähty jouluna. Kerran soiteltu tänä vuonna, joten eipä ole suuremmin ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on 78-vuotias, ja osaa ihan hyvin käyttää tietokonetta ja puhelinta yhteydenpitoon. Emme asu samassa maassa, joten olemme tottuneita etäyhteyteen. Soittelemme WhatsApp-puheluita muutaman kerran viikossa.
Kaikki vanhukset eivät osaa.
Äitini asuu yksin tässä samassa kaupungissa. Yli kahteen viikkoon en ole hänen luonaan käynyt ja ostot vien ulko-oven taakse. Soitellaan joka päivä. Tuntuu pahalta, koska olemme hyvin läheisiä. Pelkään, että tämä on hänen viimeinen kevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn katsomassa päivittäin. Heillä ei ole kotihoitoa. Haen puita, vien ruokaa jne. Olisko parempi jättää heitteille?
Miksi tuli mieleesi moinen kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Käyn katsomassa päivittäin. Heillä ei ole kotihoitoa. Haen puita, vien ruokaa jne. Olisko parempi jättää heitteille?
Asut ilmeisesti maaseudulla. Siellä tuo toimiikin. Pk-seudulla sen sijaan ehdottomasti neuvoisin ihmisiä olemaan käymättä vanhusten ja riskiryhmäläisten luona turhaan.
t. omat vanhemmat seitsemänkymppisiä pk-seudulla ja en käy, koska en halua että tartutan ja seurauksena kuolema
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat ei ole viitsineet pitää mitään yhteyttä vuosikymmeneen eivätkä välitä minusta (tai lapsenlapsistaan) tuon taivaallista. Ihan siis on normaalia tää ”yhteydenpito” nytkin.
Ei nähdä usein. Jos sanoisin mitään tyyliin koittakaa pysyä kotona se vaan pahentaisi tilannetta. Joten en sano.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nähdään pari kertaa viikossa pikaisesti oven raosta, kun vien heille ruokaostokset. Lisäksi viestittelemme ahkerasti. Peruskyläilyä on toki ikävä ja oudolta tuntuu ajatus pääsiäisestä ilman perinteistä kokoontumista juhla-aterialle.
Puhelin on keksitty. Se on muulloinkin ainut väline, jolla pidämme yhteyttä. Kävin kylässä helmikuussa. Vielä ei ole ikävä. Näemme yleensä 3-4 kertaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn katsomassa päivittäin. Heillä ei ole kotihoitoa. Haen puita, vien ruokaa jne. Olisko parempi jättää heitteille?
Ei tietenkään ole mitään välimuotoa päivittäin ramppaamisen ja heitteillejätön välillä.
Ei kaikilla ole älypuhelimia saati mitään vatsappeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelimella niin kuin tähänkin asti. Ei tulisi mieleenikään riskeerata heidän terveyttään menemällä nyt kylään. Ruokaostokset käyn viemässä oven taakse kerran viikossa. Ovat vielä niin hyväkuntoisia, että jaksavat nostaa kassit ja saavat ruuat laitettua jne.
Vien ostokset pihalle ja välillä käydään lasten kanssa ulkona heidän pihalla näytillä. Soitetaan kerran päivässä vähintään
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla ole älypuhelimia saati mitään vatsappeja.
Puhelut onnistuvat myös ilman niitä.
Ei todellakaan ole ikävä, mun vanhemmat on hirveimmät ihmisperseet, lapsenhakkaajat ja kotikiusaajat, päällä maan. En soittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn katsomassa päivittäin. Heillä ei ole kotihoitoa. Haen puita, vien ruokaa jne. Olisko parempi jättää heitteille?
Miksi tuli mieleesi moinen kysymys?
Koska tuntuu jotenkin kauhean oudolta, että joku huolehtii omaisistaan. Ovatko vanhempanne niin reippaita vai käykö kotihoito heidän luonaan?
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla ole älypuhelimia saati mitään vatsappeja.
Ei olekaan. Siksipä hoidan yhteydenpidon niin, että soitan "älyttömällä" matkapuhelimellani äitini lankapuhelimeen. Ei mitään ongelmaa.
Äitini on 78-vuotias, ja osaa ihan hyvin käyttää tietokonetta ja puhelinta yhteydenpitoon. Emme asu samassa maassa, joten olemme tottuneita etäyhteyteen. Soittelemme WhatsApp-puheluita muutaman kerran viikossa.