Lue keskustelun säännöt.
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vali vali niti niti, muuta metsään tai maalle jos et kestä ääniä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi noita kanakopin kokoisia kerrostaloasuntoja rakennetaan aina vain lisää ja lisää. Löytyy sitten toinen luukku edellisen tilalle, kun haluaa vaihtaa.
Nipaxon kirjoitti:
Kerrostaloon kuuluvat normaalit elämisen äänet!
Meillä ei ainakaan kuulu yhtään mitään.
Mitäs muutatte taloihin joissa on vain paperi seinät.
Telttakangaskin eristää enemmän kuin teidän "seinänne".
Muuttakaan kunnolla rakennettuihin taloihin.
Itse olen kanta-astuja ja olen naapureiltani kysynyt kuuluuko askellukseni
Vastaus: EI. Ei sinulta kuulu yhtään mitään ääntä.
Eikä kyllä kuulu mitään ääniä omaan asuntoonikaan.
Jossain päin asuntoa joku soittelee välillä Tuubaa. Kuuluu TOOOOOOOOOOOODELLA vaimeasti, joten eipä haittaa tippaakaan.
Valituksen voi siis lopettaa ja muuttaa oikeaan taloon eikä riisipaperi kyhäelmiin.
"Meidän alakertaa kuulemma ärsyttää kävely yläkerrassa"
Taannoin oli uutisissa, kuinka Tampereella alakerrassa asuneet, joidenkin aineiden käyttäjät kävivät puukottelemassa hengiltä yläkerrassa asuneen "kantapääkävelijän", kävelyäänet olivat liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli naapuri kysymään juuri noilla sanoilla. Että eikö edes yritetä olla hiljaa ja eikö ymmärretä että kerrostalossa kuuluu. Että hän tänäänkin heräsi 6.30 meteliin meiltä.
Voin kertoa, että KYLLÄ YRITETÄÄN. Yritetään niin, että olen ihan stressissä koko asiasta. Meillä on ylivilkas lapsi, joka herää joka aamu viideltä, tehtiin me mitä vain. Teemme ihan kaikkemme, että hän olisi hiljaa, mutta hän on pieni, ei ymmärrä ja todellakin vilkas lapi. Ja jos naapuri kuuli meidät vasta 6.30, niin voin kertoa, että ne ovat olleet pitkät 1,5h siihen asti.
Itse kysyisin toisinpäin, eikö todella nykyään enää ymmärretä, että lapsista lähtee ääntä? Että vauvaa ei saa käskemällä hiljaiseksi ja se alakerran ylivilkas taapero on erittäin todennäköisesti parin vuoden päästä merkittävästi hiljaisempi.
No se pari vuotta on vaan ihan hiton pitkä aika kuunnella sellaista aamusta iltaan. Mulla muutti seinänaapuriin puoli vuotta sitten perhe, jossa on ylivilkas kaikesta kitisevä taapero ja lisäksi vauva. Vauva itkee huomattavasti harvemmin kuin tämä kiljukaula, joka valehtelematta möykkää aamusta iltaan. Heidän keittiönsä on mun makuuhuoneen seinää vastapäätä ja olen tänäkin aamuna herännyt vähän kuuden jälkeen siihen, että pentu kiljuu keittiössä. Usein se kiljunta saa sitten aikaan sen, että myös vauva alkaa itkemään. Mikäli taapero ei vänise kovaan ääneen, hän juoksee rallia ympäri heidän kämppäänsä ja toden totta, mun asunto jytisee. En ikinä olisi voinut kuvitella, että viereisessä asunnossa juokseva pieni lapsi saisi aikaan jytinän mun kodissa. Nuo eivät KOSKAAN ole ulkona, vaikka meillä on suojainen korttelipiha keinuineen, penkkeineen ja hiekkalaatikoineen. Ihan parin sadan metrin päässä on useita leikkipuistoja, joissa on liukumäet jne., niin ei voi mennä mihinkään niistä, vaan sitä pentu pitää juoksuttaa ja huudattaa kotona.
Sori, mutta ei heru multa minkäänlaista ymmärrystä enää teille "vilkkaiden taaperoiden" perheille. Te olette juoppo/kamaremmien jälkeen kerrostalojen pahimmat naapurit.
Mä en tiedä miksi enää edes kommentoin, koska edellisiä viestejä ei selvästi ole luettu. Mutta sanonpa nyt silti. Meillä ei lapset todellakaan juokse sisällä eikä tömistele, eikä muutenkaan jatkuvasti rieku. Me ollaan todellakin kaksi kertaa päivässä monta tuntia kerrallaan ulkona ja sisälläkin saadaan aikaan ihan hiljaista toimintaa. Kyse on siitä, että kyllä meiltä silti joskus ääntä kuuluu, ja sille me emme voi mitään. Lapset itkee kun he itkee, ja meidän lapsi nyt vaan herää aikaisin aamulla, niin ikävää kuin se onkin. Jos oikeasti tämä on naapureille ongelma, niin kyllä myös kysyn, että miksi pitää ehdoin tahdoin asua kerrostalossa. Kuten sanottua, meidän alakerrassa asuu koliikkivauva, joudutaan itsekin kuuntelemaan itkua ja vielä paljon useammin kuin meiltä kuuluu. Mutta kestetään se, ymmärretään, että se on ohimenevää eikä sille voi mitään. Aivan varmasti vanhemmat tekee kaikkensa saadakseen sen itkun loppumaan. Ihan niin kuin mekin tehdään.
Näiden häiriköiden takia pitää muistaa yks juttu kun sitten viho viimein muuttaa; Älä tee vuoden vuokrasoppareita. Jos siinä naapurissa onkin häirikkö tai iltavirkku niin siinäpä jälleen vuoden nautit.
Tämä on kyllä vähän hankala, kun tuntuu lähes melkein jokaisessa vuokra-asunnossa olevan tuo ehto, että pitää asua ensin vähintään 12 kk tai muuten joutuu maksamaan 2 kk vuokran verran sopimussakkoa jotta voi muuttaa kesken vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapureilta tuntuu hävinnen lapsen tulon myötä kaikki kontrolli joka oli aiemmin monta vuotta, eikä melua juurikaan kuulunut. Nykyään tampataan kuin norsut, paiskotaan etuovea ja muutenkin kolistellaan jatkuvasti. Mielenkiintoista miten se lapsi saa tuolla tavalla vanhemmatkin taantumaan, mahtaako olla yleistäkin.
Sama homma minun naapureilla, ennen lapsia naapurista ei kuulunut koskaan oikein mitään, ehkä kerran viikossa pesukoneen linkous. Nyt huudetaan, suorastaan karjutaan kurkku suorana, tömistellään, hakataan pattereita, juostaan ympäri asuntoa kengät jalassa. Eivät juuri koskaan ulkoile, niin en ihmettele miksi lapset menee pitkin seiniä..
'Ne ihmiset joille ei kerrostaloelämä sovi, muuttavat johonkin muualle'. Eli ne, jotka eivät ota naapureita huomioon, muuttakooot omakotitaloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli naapuri kysymään juuri noilla sanoilla. Että eikö edes yritetä olla hiljaa ja eikö ymmärretä että kerrostalossa kuuluu. Että hän tänäänkin heräsi 6.30 meteliin meiltä.
Voin kertoa, että KYLLÄ YRITETÄÄN. Yritetään niin, että olen ihan stressissä koko asiasta. Meillä on ylivilkas lapsi, joka herää joka aamu viideltä, tehtiin me mitä vain. Teemme ihan kaikkemme, että hän olisi hiljaa, mutta hän on pieni, ei ymmärrä ja todellakin vilkas lapi. Ja jos naapuri kuuli meidät vasta 6.30, niin voin kertoa, että ne ovat olleet pitkät 1,5h siihen asti.
Itse kysyisin toisinpäin, eikö todella nykyään enää ymmärretä, että lapsista lähtee ääntä? Että vauvaa ei saa käskemällä hiljaiseksi ja se alakerran ylivilkas taapero on erittäin todennäköisesti parin vuoden päästä merkittävästi hiljaisempi.
No se pari vuotta on vaan ihan hiton pitkä aika kuunnella sellaista aamusta iltaan. Mulla muutti seinänaapuriin puoli vuotta sitten perhe, jossa on ylivilkas kaikesta kitisevä taapero ja lisäksi vauva. Vauva itkee huomattavasti harvemmin kuin tämä kiljukaula, joka valehtelematta möykkää aamusta iltaan. Heidän keittiönsä on mun makuuhuoneen seinää vastapäätä ja olen tänäkin aamuna herännyt vähän kuuden jälkeen siihen, että pentu kiljuu keittiössä. Usein se kiljunta saa sitten aikaan sen, että myös vauva alkaa itkemään. Mikäli taapero ei vänise kovaan ääneen, hän juoksee rallia ympäri heidän kämppäänsä ja toden totta, mun asunto jytisee. En ikinä olisi voinut kuvitella, että viereisessä asunnossa juokseva pieni lapsi saisi aikaan jytinän mun kodissa. Nuo eivät KOSKAAN ole ulkona, vaikka meillä on suojainen korttelipiha keinuineen, penkkeineen ja hiekkalaatikoineen. Ihan parin sadan metrin päässä on useita leikkipuistoja, joissa on liukumäet jne., niin ei voi mennä mihinkään niistä, vaan sitä pentu pitää juoksuttaa ja huudattaa kotona.
Sori, mutta ei heru multa minkäänlaista ymmärrystä enää teille "vilkkaiden taaperoiden" perheille. Te olette juoppo/kamaremmien jälkeen kerrostalojen pahimmat naapurit.
Mä en tiedä miksi enää edes kommentoin, koska edellisiä viestejä ei selvästi ole luettu. Mutta sanonpa nyt silti. Meillä ei lapset todellakaan juokse sisällä eikä tömistele, eikä muutenkaan jatkuvasti rieku. Me ollaan todellakin kaksi kertaa päivässä monta tuntia kerrallaan ulkona ja sisälläkin saadaan aikaan ihan hiljaista toimintaa. Kyse on siitä, että kyllä meiltä silti joskus ääntä kuuluu, ja sille me emme voi mitään. Lapset itkee kun he itkee, ja meidän lapsi nyt vaan herää aikaisin aamulla, niin ikävää kuin se onkin. Jos oikeasti tämä on naapureille ongelma, niin kyllä myös kysyn, että miksi pitää ehdoin tahdoin asua kerrostalossa. Kuten sanottua, meidän alakerrassa asuu koliikkivauva, joudutaan itsekin kuuntelemaan itkua ja vielä paljon useammin kuin meiltä kuuluu. Mutta kestetään se, ymmärretään, että se on ohimenevää eikä sille voi mitään. Aivan varmasti vanhemmat tekee kaikkensa saadakseen sen itkun loppumaan. Ihan niin kuin mekin tehdään.
Näiden häiriköiden takia pitää muistaa yks juttu kun sitten viho viimein muuttaa; Älä tee vuoden vuokrasoppareita. Jos siinä naapurissa onkin häirikkö tai iltavirkku niin siinäpä jälleen vuoden nautit.
Tämä on kyllä vähän hankala, kun tuntuu lähes melkein jokaisessa vuokra-asunnossa olevan tuo ehto, että pitää asua ensin vähintään 12 kk tai muuten joutuu maksamaan 2 kk vuokran verran sopimussakkoa jotta voi muuttaa kesken vuoden.
En tiiä missä päin asutte, mutta täällä tuppukylässä aika harvoissa on tuollaisia ehtoja.
Vierailija kirjoitti:
^Joo huomattiin että sulla meni tunteisiin, kun et saa pilata naapurisi elämää rauhassa. Laitapa vielä pari uhriutumisromaania.
Onko ehdoin tahdoin lapsen kanssa asuttava kerrostalossa? Muuta omakotitaloon, lähde sieltä kalliilta miljoonakämppäseudultasi. Onko pakko ehdoin tahdoin asua jossain kalliilla alueella?
Niin että lapsiperheet ei saisi asua kerrostalossa? Sekö sun pointti on? Tämä nimenomaan on turhasta valittamista, eiköhän ihan kaiken ikäisten pitäisi saada asua kerrostaloissakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli naapuri kysymään juuri noilla sanoilla. Että eikö edes yritetä olla hiljaa ja eikö ymmärretä että kerrostalossa kuuluu. Että hän tänäänkin heräsi 6.30 meteliin meiltä.
Voin kertoa, että KYLLÄ YRITETÄÄN. Yritetään niin, että olen ihan stressissä koko asiasta. Meillä on ylivilkas lapsi, joka herää joka aamu viideltä, tehtiin me mitä vain. Teemme ihan kaikkemme, että hän olisi hiljaa, mutta hän on pieni, ei ymmärrä ja todellakin vilkas lapi. Ja jos naapuri kuuli meidät vasta 6.30, niin voin kertoa, että ne ovat olleet pitkät 1,5h siihen asti.
Itse kysyisin toisinpäin, eikö todella nykyään enää ymmärretä, että lapsista lähtee ääntä? Että vauvaa ei saa käskemällä hiljaiseksi ja se alakerran ylivilkas taapero on erittäin todennäköisesti parin vuoden päästä merkittävästi hiljaisempi.
No se pari vuotta on vaan ihan hiton pitkä aika kuunnella sellaista aamusta iltaan. Mulla muutti seinänaapuriin puoli vuotta sitten perhe, jossa on ylivilkas kaikesta kitisevä taapero ja lisäksi vauva. Vauva itkee huomattavasti harvemmin kuin tämä kiljukaula, joka valehtelematta möykkää aamusta iltaan. Heidän keittiönsä on mun makuuhuoneen seinää vastapäätä ja olen tänäkin aamuna herännyt vähän kuuden jälkeen siihen, että pentu kiljuu keittiössä. Usein se kiljunta saa sitten aikaan sen, että myös vauva alkaa itkemään. Mikäli taapero ei vänise kovaan ääneen, hän juoksee rallia ympäri heidän kämppäänsä ja toden totta, mun asunto jytisee. En ikinä olisi voinut kuvitella, että viereisessä asunnossa juokseva pieni lapsi saisi aikaan jytinän mun kodissa. Nuo eivät KOSKAAN ole ulkona, vaikka meillä on suojainen korttelipiha keinuineen, penkkeineen ja hiekkalaatikoineen. Ihan parin sadan metrin päässä on useita leikkipuistoja, joissa on liukumäet jne., niin ei voi mennä mihinkään niistä, vaan sitä pentu pitää juoksuttaa ja huudattaa kotona.
Sori, mutta ei heru multa minkäänlaista ymmärrystä enää teille "vilkkaiden taaperoiden" perheille. Te olette juoppo/kamaremmien jälkeen kerrostalojen pahimmat naapurit.
Mä en tiedä miksi enää edes kommentoin, koska edellisiä viestejä ei selvästi ole luettu. Mutta sanonpa nyt silti. Meillä ei lapset todellakaan juokse sisällä eikä tömistele, eikä muutenkaan jatkuvasti rieku. Me ollaan todellakin kaksi kertaa päivässä monta tuntia kerrallaan ulkona ja sisälläkin saadaan aikaan ihan hiljaista toimintaa. Kyse on siitä, että kyllä meiltä silti joskus ääntä kuuluu, ja sille me emme voi mitään. Lapset itkee kun he itkee, ja meidän lapsi nyt vaan herää aikaisin aamulla, niin ikävää kuin se onkin. Jos oikeasti tämä on naapureille ongelma, niin kyllä myös kysyn, että miksi pitää ehdoin tahdoin asua kerrostalossa. Kuten sanottua, meidän alakerrassa asuu koliikkivauva, joudutaan itsekin kuuntelemaan itkua ja vielä paljon useammin kuin meiltä kuuluu. Mutta kestetään se, ymmärretään, että se on ohimenevää eikä sille voi mitään. Aivan varmasti vanhemmat tekee kaikkensa saadakseen sen itkun loppumaan. Ihan niin kuin mekin tehdään.
Näiden häiriköiden takia pitää muistaa yks juttu kun sitten viho viimein muuttaa; Älä tee vuoden vuokrasoppareita. Jos siinä naapurissa onkin häirikkö tai iltavirkku niin siinäpä jälleen vuoden nautit.
Tämä on kyllä vähän hankala, kun tuntuu lähes melkein jokaisessa vuokra-asunnossa olevan tuo ehto, että pitää asua ensin vähintään 12 kk tai muuten joutuu maksamaan 2 kk vuokran verran sopimussakkoa jotta voi muuttaa kesken vuoden.
En tiiä missä päin asutte, mutta täällä tuppukylässä aika harvoissa on tuollaisia ehtoja.
No mieti nyt itsekin,tuppukylä on tuppukylä, kaupunki on kaupunki ja kaupungin varsinkin isompien kuten tampere,Oulu ,Helsinki, Espoo on p""kat vuokrausehdot,eli vuosi on se mikä pitää olla minimissään jos muuttaa aikaisemmin niin joutuu maksamaan "sopimussakot" eli maksat siitä kun kuuntelet yökaudet naapuri mötökkää, pamahduksia,huutoa,kiljumista,poraamista ja mitä ikinä nyt joutuukin työssäkäyvä joka joutuu "heräämään" aamulla töihin!
Pitäisi olla koeaika samalla tavalla kuin työpaikoissa, jos asunnossa ei pysty syystä tai toisesta asumaan koeaikana voi lähteä vaikka vuorokauden jälkeen pois ilman sopimussakkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli naapuri kysymään juuri noilla sanoilla. Että eikö edes yritetä olla hiljaa ja eikö ymmärretä että kerrostalossa kuuluu. Että hän tänäänkin heräsi 6.30 meteliin meiltä.
Voin kertoa, että KYLLÄ YRITETÄÄN. Yritetään niin, että olen ihan stressissä koko asiasta. Meillä on ylivilkas lapsi, joka herää joka aamu viideltä, tehtiin me mitä vain. Teemme ihan kaikkemme, että hän olisi hiljaa, mutta hän on pieni, ei ymmärrä ja todellakin vilkas lapi. Ja jos naapuri kuuli meidät vasta 6.30, niin voin kertoa, että ne ovat olleet pitkät 1,5h siihen asti.
Itse kysyisin toisinpäin, eikö todella nykyään enää ymmärretä, että lapsista lähtee ääntä? Että vauvaa ei saa käskemällä hiljaiseksi ja se alakerran ylivilkas taapero on erittäin todennäköisesti parin vuoden päästä merkittävästi hiljaisempi.
Vanhemmat todennäköisesti myös alkavat lapsen myötä "vilkkaiksi" ja se hiljaiselo unohtuu. Vilkas lapsi kun hyppii ja tömistelee niin eihän siinä haittaa jos vanhemmatkin alkaa kantapäitään hakkaamaan yms. Heiltä katoaa se ymmärrys että mikä on äänekästä ja mikä ei, kun tottuvat siihen jatkuvaan melskaamiseen.
Ei todellakaan olla ryhdytty vilkkaiksi ja aivan todellakin opetetaan myös lasta olemaan hiljaa. Mutta ylivilkas taapero ei ole ihan hiljaisimmista päästä ihmisiä.
Ylivilkas taapero? Ei ylivilkkaus ole luonteenpiirre vaan häiriötila, johon on syynsä, yleensä kasvatusvirhe.
Näitä ”ylivilkkaita” lapsia näkee Supernannyn ohjelmissa. Ihmeesti ne rauhoittuvat, kun Suoernanny palauttaa järjestyksen ja sopivan kurinalaisuuden lapsen elämään,
Eli ollaan onnistuttu kasvattamaan kaksi lasta hienosti ja kolmannen kohdalla tehty jokin mystinen kasvatusvirhe? Kerro toki lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli naapuri kysymään juuri noilla sanoilla. Että eikö edes yritetä olla hiljaa ja eikö ymmärretä että kerrostalossa kuuluu. Että hän tänäänkin heräsi 6.30 meteliin meiltä.
Voin kertoa, että KYLLÄ YRITETÄÄN. Yritetään niin, että olen ihan stressissä koko asiasta. Meillä on ylivilkas lapsi, joka herää joka aamu viideltä, tehtiin me mitä vain. Teemme ihan kaikkemme, että hän olisi hiljaa, mutta hän on pieni, ei ymmärrä ja todellakin vilkas lapi. Ja jos naapuri kuuli meidät vasta 6.30, niin voin kertoa, että ne ovat olleet pitkät 1,5h siihen asti.
Itse kysyisin toisinpäin, eikö todella nykyään enää ymmärretä, että lapsista lähtee ääntä? Että vauvaa ei saa käskemällä hiljaiseksi ja se alakerran ylivilkas taapero on erittäin todennäköisesti parin vuoden päästä merkittävästi hiljaisempi.
No se pari vuotta on vaan ihan hiton pitkä aika kuunnella sellaista aamusta iltaan. Mulla muutti seinänaapuriin puoli vuotta sitten perhe, jossa on ylivilkas kaikesta kitisevä taapero ja lisäksi vauva. Vauva itkee huomattavasti harvemmin kuin tämä kiljukaula, joka valehtelematta möykkää aamusta iltaan. Heidän keittiönsä on mun makuuhuoneen seinää vastapäätä ja olen tänäkin aamuna herännyt vähän kuuden jälkeen siihen, että pentu kiljuu keittiössä. Usein se kiljunta saa sitten aikaan sen, että myös vauva alkaa itkemään. Mikäli taapero ei vänise kovaan ääneen, hän juoksee rallia ympäri heidän kämppäänsä ja toden totta, mun asunto jytisee. En ikinä olisi voinut kuvitella, että viereisessä asunnossa juokseva pieni lapsi saisi aikaan jytinän mun kodissa. Nuo eivät KOSKAAN ole ulkona, vaikka meillä on suojainen korttelipiha keinuineen, penkkeineen ja hiekkalaatikoineen. Ihan parin sadan metrin päässä on useita leikkipuistoja, joissa on liukumäet jne., niin ei voi mennä mihinkään niistä, vaan sitä pentu pitää juoksuttaa ja huudattaa kotona.
Sori, mutta ei heru multa minkäänlaista ymmärrystä enää teille "vilkkaiden taaperoiden" perheille. Te olette juoppo/kamaremmien jälkeen kerrostalojen pahimmat naapurit.
Mä en tiedä miksi enää edes kommentoin, koska edellisiä viestejä ei selvästi ole luettu. Mutta sanonpa nyt silti. Meillä ei lapset todellakaan juokse sisällä eikä tömistele, eikä muutenkaan jatkuvasti rieku. Me ollaan todellakin kaksi kertaa päivässä monta tuntia kerrallaan ulkona ja sisälläkin saadaan aikaan ihan hiljaista toimintaa. Kyse on siitä, että kyllä meiltä silti joskus ääntä kuuluu, ja sille me emme voi mitään. Lapset itkee kun he itkee, ja meidän lapsi nyt vaan herää aikaisin aamulla, niin ikävää kuin se onkin. Jos oikeasti tämä on naapureille ongelma, niin kyllä myös kysyn, että miksi pitää ehdoin tahdoin asua kerrostalossa. Kuten sanottua, meidän alakerrassa asuu koliikkivauva, joudutaan itsekin kuuntelemaan itkua ja vielä paljon useammin kuin meiltä kuuluu. Mutta kestetään se, ymmärretään, että se on ohimenevää eikä sille voi mitään. Aivan varmasti vanhemmat tekee kaikkensa saadakseen sen itkun loppumaan. Ihan niin kuin mekin tehdään.
Näiden häiriköiden takia pitää muistaa yks juttu kun sitten viho viimein muuttaa; Älä tee vuoden vuokrasoppareita. Jos siinä naapurissa onkin häirikkö tai iltavirkku niin siinäpä jälleen vuoden nautit.
Tämä on kyllä vähän hankala, kun tuntuu lähes melkein jokaisessa vuokra-asunnossa olevan tuo ehto, että pitää asua ensin vähintään 12 kk tai muuten joutuu maksamaan 2 kk vuokran verran sopimussakkoa jotta voi muuttaa kesken vuoden.
En tiiä missä päin asutte, mutta täällä tuppukylässä aika harvoissa on tuollaisia ehtoja.
No mieti nyt itsekin,tuppukylä on tuppukylä, kaupunki on kaupunki ja kaupungin varsinkin isompien kuten tampere,Oulu ,Helsinki, Espoo on p""kat vuokrausehdot,eli vuosi on se mikä pitää olla minimissään jos muuttaa aikaisemmin niin joutuu maksamaan "sopimussakot" eli maksat siitä kun kuuntelet yökaudet naapuri mötökkää, pamahduksia,huutoa,kiljumista,poraamista ja mitä ikinä nyt joutuukin työssäkäyvä joka joutuu "heräämään" aamulla töihin!
Mulla oli kerran Tampereella asunto ja ei ollu mitään tuollaisia ehtoja, toki vuokranantaja oli yksityinen jonka kanssa muutenkin sopiminen oli helpompaa. Suosin muutenkin vain yksityisiä, nytkin yksityinen eikä vuokra ole noussut sitten vuoden 2017 jälkeen. En maksa edes autopaikasta kun auton hommasin muutama vuos sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla koeaika samalla tavalla kuin työpaikoissa, jos asunnossa ei pysty syystä tai toisesta asumaan koeaikana voi lähteä vaikka vuorokauden jälkeen pois ilman sopimussakkoja.
Onneksi itellä sen verran säästöjä, kerran tein niin, että vuokrasin rivarin mutta en irtisanonut kerrostalo asuntoani, vaan vuokrasin rivarin ja testasin sen alkuun. Raahasin rivariin vain patjan ja nukuin siellä muutaman yön ja vietin päivät lattialla tehden etätöitä. No, kävi aika pian ilmi, että päivisin kauhea mökä eikä mistään meinannut tulla mitään, naapurissa lapsiperhe ja tanner tömisi, aivan kauheeta siis. Puhe myös kuului seinien läpi ja lapset mekasti omalla pihalla. No, yöt oli hiljaisia, tai siitä kello 23 eteenpäin, joskus venyi puolille öin kun töminä loppui. Aamulla töminä jatkui klo 8. Kyllä vi..utti, mutta lohtu oli, että minulla oli se kerrostalo jossa päivät hiljaisia, mutta harmiksi yöt joskus levottomia, enkä onneksi ehtinyt koko omaisuutta raahata rivariin. Irtisanoin kuun lopussa rivarin ja maksoin vielä seuraavan kuun vuokran ja se oli siinä. En nähnyt mitään syytä raahata koko omaisuutta melu asunnosta seuraavaan melu asuntoon. Jatkoin kerrostalossa. Rivarissa olisi ollut vieläpä 100 euroa kalliimpi vuokra, joten miksi maksaa samasta pas..asta korkeempaa vuokraa. Olen tullut siihen tulokseen, että ei minusta ole enään yhteisasumiseen jakamaan seiniä joidenkin tuntemattomien ihmisten kanssa. No, nyt etsin parhaillaan vuokrattavaa omakotitaloa. Ei oikein tuo velkataakka kiinnosta, joten siksi vuokralle omakotitaloon.
3627: Niin no,onni on sen jolla säästöjä, täällä tuntuu ole rikasta porukkaa kun 10 000 tuntuu pikkurahalla ja aina on vähintään tonneja tilillä/tileillä...
Vierailija kirjoitti:
"Meidän alakertaa kuulemma ärsyttää kävely yläkerrassa"
Taannoin oli uutisissa, kuinka Tampereella alakerrassa asuneet, joidenkin aineiden käyttäjät kävivät puukottelemassa hengiltä yläkerrassa asuneen "kantapääkävelijän", kävelyäänet olivat liikaa.
Normi ihminen on kanta-astuja. Vauvat ja aivovaurion saaneet kävelevät varpaillaan.
No narkkarit nyt varmasti kuuluvatkin siihen jälkimmäiseen porukkaan.
Luulin, että meillä on kunnon äänieristys tässä talossa, kun ei aiemmin naapureista mitään ihmeempää kuulunut, ainoastaan normaaleja kerrostalo asumisen ääniä.
Miten väärässä olinkaan, kun alakerran miehen luokse muutti nainen lapsineen. Tätä (lapsen) riemua on kestänyt vasta viitisen viikkoa ja olen jo nyt kypsä tähän meteliin. :/
Aikoinaan, kun omat lapset olivat pieniä meillä oli sääntö, ettei sisällä juosta, ei pompotella palloa, ei hakata leluilla lattiaa/seiniä, kiljuta eikä paiskota ovia.
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että meillä on kunnon äänieristys tässä talossa, kun ei aiemmin naapureista mitään ihmeempää kuulunut, ainoastaan normaaleja kerrostalo asumisen ääniä.
Miten väärässä olinkaan, kun alakerran miehen luokse muutti nainen lapsineen. Tätä (lapsen) riemua on kestänyt vasta viitisen viikkoa ja olen jo nyt kypsä tähän meteliin. :/Aikoinaan, kun omat lapset olivat pieniä meillä oli sääntö, ettei sisällä juosta, ei pompotella palloa, ei hakata leluilla lattiaa/seiniä, kiljuta eikä paiskota ovia.
Samat säännöt oli meilläkin omassa lapsuudessa. Myös aikuisilla eli vanhemmilla oli kotona mukavaa kun oli rauhallista, ja lapset riehuivat ulkona jos riehuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli naapuri kysymään juuri noilla sanoilla. Että eikö edes yritetä olla hiljaa ja eikö ymmärretä että kerrostalossa kuuluu. Että hän tänäänkin heräsi 6.30 meteliin meiltä.
Voin kertoa, että KYLLÄ YRITETÄÄN. Yritetään niin, että olen ihan stressissä koko asiasta. Meillä on ylivilkas lapsi, joka herää joka aamu viideltä, tehtiin me mitä vain. Teemme ihan kaikkemme, että hän olisi hiljaa, mutta hän on pieni, ei ymmärrä ja todellakin vilkas lapi. Ja jos naapuri kuuli meidät vasta 6.30, niin voin kertoa, että ne ovat olleet pitkät 1,5h siihen asti.
Itse kysyisin toisinpäin, eikö todella nykyään enää ymmärretä, että lapsista lähtee ääntä? Että vauvaa ei saa käskemällä hiljaiseksi ja se alakerran ylivilkas taapero on erittäin todennäköisesti parin vuoden päästä merkittävästi hiljaisempi.
No se pari vuotta on vaan ihan hiton pitkä aika kuunnella sellaista aamusta iltaan. Mulla muutti seinänaapuriin puoli vuotta sitten perhe, jossa on ylivilkas kaikesta kitisevä taapero ja lisäksi vauva. Vauva itkee huomattavasti harvemmin kuin tämä kiljukaula, joka valehtelematta möykkää aamusta iltaan. Heidän keittiönsä on mun makuuhuoneen seinää vastapäätä ja olen tänäkin aamuna herännyt vähän kuuden jälkeen siihen, että pentu kiljuu keittiössä. Usein se kiljunta saa sitten aikaan sen, että myös vauva alkaa itkemään. Mikäli taapero ei vänise kovaan ääneen, hän juoksee rallia ympäri heidän kämppäänsä ja toden totta, mun asunto jytisee. En ikinä olisi voinut kuvitella, että viereisessä asunnossa juokseva pieni lapsi saisi aikaan jytinän mun kodissa. Nuo eivät KOSKAAN ole ulkona, vaikka meillä on suojainen korttelipiha keinuineen, penkkeineen ja hiekkalaatikoineen. Ihan parin sadan metrin päässä on useita leikkipuistoja, joissa on liukumäet jne., niin ei voi mennä mihinkään niistä, vaan sitä pentu pitää juoksuttaa ja huudattaa kotona.
Sori, mutta ei heru multa minkäänlaista ymmärrystä enää teille "vilkkaiden taaperoiden" perheille. Te olette juoppo/kamaremmien jälkeen kerrostalojen pahimmat naapurit.
Mä en tiedä miksi enää edes kommentoin, koska edellisiä viestejä ei selvästi ole luettu. Mutta sanonpa nyt silti. Meillä ei lapset todellakaan juokse sisällä eikä tömistele, eikä muutenkaan jatkuvasti rieku. Me ollaan todellakin kaksi kertaa päivässä monta tuntia kerrallaan ulkona ja sisälläkin saadaan aikaan ihan hiljaista toimintaa. Kyse on siitä, että kyllä meiltä silti joskus ääntä kuuluu, ja sille me emme voi mitään. Lapset itkee kun he itkee, ja meidän lapsi nyt vaan herää aikaisin aamulla, niin ikävää kuin se onkin. Jos oikeasti tämä on naapureille ongelma, niin kyllä myös kysyn, että miksi pitää ehdoin tahdoin asua kerrostalossa. Kuten sanottua, meidän alakerrassa asuu koliikkivauva, joudutaan itsekin kuuntelemaan itkua ja vielä paljon useammin kuin meiltä kuuluu. Mutta kestetään se, ymmärretään, että se on ohimenevää eikä sille voi mitään. Aivan varmasti vanhemmat tekee kaikkensa saadakseen sen itkun loppumaan. Ihan niin kuin mekin tehdään.
Näiden häiriköiden takia pitää muistaa yks juttu kun sitten viho viimein muuttaa; Älä tee vuoden vuokrasoppareita. Jos siinä naapurissa onkin häirikkö tai iltavirkku niin siinäpä jälleen vuoden nautit.
Tämä on kyllä vähän hankala, kun tuntuu lähes melkein jokaisessa vuokra-asunnossa olevan tuo ehto, että pitää asua ensin vähintään 12 kk tai muuten joutuu maksamaan 2 kk vuokran verran sopimussakkoa jotta voi muuttaa kesken vuoden.
Totta. Tähän pitäisi saada lakimuutos. Korkeintaan 6kk pakkoasuminen olisi ok.
Jo pelkästään nyky työelämä saattaa pakottaa muuttamaan useammin kuin kerran vuodessa.
Tuo kantapääaskellus lienee todellisuudessa joku kuntoilulaite.
Eikö se ole hyvä juttu et joku vielä yrittää pysyä timmis?