Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Meidän talossa möykätty yötä päivää koko korona-ajan. Toissaviikonloppuna sitten paloi joltain (ei möykkäävältä) miesnaapurilta hermot, ja huusi raivoten rappukäytävässä tappavansa kaikki jos ei tule hiljaista. Möykkäsi kuin hullu joitakin minuutteja keskellä yötä. Sitten tuli hiljaista, ja nyt on jo toinen viikko, kun ei kuulu yhtään huutopuhetta tai biletyksen ääniä. Mitä ihmettä… Itse olen tehnyt lukuisia valituksia isännöitsijälle ja käynyt sanomassa itse möykkääville naapureille, eikä ole ikinä auttanut. Olisi ilmeisesti pitänyt vaan itsekin flipata, ja alkaa rääkyä kuin heikkopäinen rappukäytävässä! Ehkä sekopäät kuuntelee vain toista sekopäätä? :D
Taitaa kuunnella :D Nimittäin sain itsekin kerran tarpeekseni täysin holtitonta elämää viettäneestä yläpuolen naapurista eli kunnon raivarit. Taloyhtiön ja isännöitsijän väliintulot ei tätä nuorison edustajaa hetkauttanut mitenkään, mutta vaihtoi kämppää kun raivostuin oikein kunnolla. Hitto että meni hermot. Sitä möykkää ja sikailua kuunneltu jo vajaat pari vuotta putkeen meidän rapussa. Enkä ollut ainoa jota meno otti pannuun raskaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo monen mainitsema näistä tilanteista kumpuava fyysinen ahdistus on kyllä ihan kauhea tunne. Siis naapurin aiheuttamana. Pelko vaikkapa siitä, että milloin se nyt hetken tauolla oleva norsutömistely ja riekkuminen taas alkaa. Siis että ahdistaa olla kotona. Kotonaan, jonkun toisen elämisen ja itsekkyyden vuoksi. Se, jos mikä on minun mielestäni kotirauhan rikkomista.
Ok-talossa ovat sitten ne omat ongelmansa, nousseiden kustannusten lisäksi. Ja naapureita niitä on niissäkin, ja niille pannahisille eivät edes oikein voi mitään…paha on isännöitsijälle soitella 😉
Jatkuvassa stressi- ja hälytystilassa eläminen kotioloissa vanhentaa kehoa moninkertaisella nopeudella ja polttaa kynttilää molemmista päistä, ilman omaa suostumusta. Kerran tuon prässin läpikäyneenä en lähde enää koskaan uudestaan samaan ruljanssiin. Ei kiitos hyperitsekkäille mökääjänaapureille, mittani on tullut täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
En sanonutkaan muuttavani kerrostaloon, omakotitalotkin on keksitty ja muut asumismuodot.
Enkä minä väittänytkään että olet muuttamassa kerrostaloon vaan sanoin, että teineistä ei pääse eroon missään. Omakotialueilla ja rivareissa niitä vasta riittääkin. Ja paritaloissa.
Kerrostaloissa eniten naapureita ja niitä kauhe teinejä jotka juuri omilleen muuttanut. Rivarissa parhaillaan vain 1 naapuri jos asuu päädyssä tai vain 2 naapuria, paritalossa 1 naapuri ja omakotitalossa ei ketään seinän takana. Kerrostalossa pahimmillaan 4 naapuria, jopa yläpuolella joku tömistelemässä. Kerrostalossa myös rakenteista tulee hyvin äänet, etenkin ylhäältä ja alhaalta.
Siskoni asuu rivitaloasunnossa jossa on vain yksi seinänaapuri, mutta nämä viettävät hyvin häiritsevää elämää mm. kännäämällä harva se päivä ja yö, tappelemalla ja mölisemällä, poliiseja pitää kuulemma soittaa usein paikalle rauhoittelemaan tilannetta. Onko tämä sitten parempi vaihtoehto kuin teininaapuri??
Kannattaa varmaan katsoa kenen naapuriksi muuttaa ja pikkaisen sitä aluettakin. Kuka käskee muuttamaan roska alueelle.
Ei ole mitään roska-aluetta vaan hinnakkaita omistusasuntoja. Ei sekään ole sataprosenttinen takuu siitä, että saa/saisi elää rauhassa ilman ylimääräisiä hulinoita.
Kerrostalo on silti kerrostalo, jossa meteliä on kaikista eniten koska naapureita enemmän, ei tämä ole sen kummempaa matematiikkaa.
Kävely ja puheäänet, lasten leikki ym. ovat normaaleja elämisen ääniä, joista valitetaan! Eri asia on yöaikana esim. känniläisten mekastus tai nolostuttava, epäaito seksihuuto. Ja jotkut käy yötöissä, joten pakko sitä on elää sen mukaan, joustoa puolin ja toisin!
Miesparit urisevat ja ärjyvät kummallisesti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa eletään normaalisti, niin kuin muuallakin, poikkeuksena hiljainen aika, silloin tulee välttää aiheuttamasta turhaa melua. Ne ihmiset joille ei kerrostaloelämä sovi, muuttavat johonkin muualle. Kun elämme yhdessä, niin muidenkin ääniä tulee sietää, vaikka itse olisi hiirenhiljaa. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Itse olen hiljainen, mutta ymmärrän, että kaikki eivät ole ja joillain on myös lapsia. Jos minua tämä ottaisi aivoon, muuttaisin johonkin missä ei ota. Koska te älykääpiöt ymmärrätte, että ainoa ihminen jota voitte muuttaa, on jokainen itse. Jos ei kykene sopeutumaan, niin sitten myöntää oman vajavaisuutensa ja muuttaa. Ei normaalin elämisen ääniä tarvitse kenenkään kotonaan varoa ja häiriköintiin puuttumiseen on keinot määritelty laeissa ja asetuksissa. Valittaminen tulisi sanktioida.
Oma kokemus on, että joiltain näitä "normaaleja elämisen ääni" tulee paljon enemmän kuin toisilta. Valtaosa ihmisistä osaa elää toiset huomioonottaen, mutta joka rapussa on yleensä yksi asunto, josta kuuluu ääntä muidenkin edestä. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka eivät sovi kerrostaloon.
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja puheäänet, lasten leikki ym. ovat normaaleja elämisen ääniä, joista valitetaan! Eri asia on yöaikana esim. känniläisten mekastus tai nolostuttava, epäaito seksihuuto. Ja jotkut käy yötöissä, joten pakko sitä on elää sen mukaan, joustoa puolin ja toisin!
On aivan eri asia puhua karjumalla yöllä klo 3 ja hakata kantapäitä lattiaan niin, että patterit helisee. Ei se mielestäni ole normaalia, hei haloo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisko asuu 60 luvun kerrostalossa, aina kun olen kylässä siellä, niin ylhäällä joku norsu hakkaa lattiaa. Siskokin on sen huomannut mutta jostain kumman syystä se ei häntä niinkään häiritse, ei ainakaan niin paljon, että muuttaisi pois. En itse kestäisi sellaista. Asun itse rauhallisessa rivarissa. Ainoastaan sateen ropina kesäisin ropisee kattoon rauhoittavasti. Joskus olen kerrostalossa asunut, jopa hurjat 2 viikkoa kunnes muutin pois, ei vain ole kerrostalot minua varten. Kaikille ne ei sovi eikä kaikki totu ääniin. Haaveena omakotitalo.
Nykyään on meidän kerrostalossa aika hiljaista mutta noin vuosi sitten menin myöhään illalla vessaan niin alkoi kuulua naapurista outoa ääntä. Se oli naisen äänekästä voihkintaa ja tajusin mitä se meinasi. Minulle tuli aluksi outo olo joka muuttui hetkessä ihanan kiihottavaksi tunteeksi kun ajattelin minkälaisen käsittelyn se naapurin seksikäs rouva siellä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely ja puheäänet, lasten leikki ym. ovat normaaleja elämisen ääniä, joista valitetaan! Eri asia on yöaikana esim. känniläisten mekastus tai nolostuttava, epäaito seksihuuto. Ja jotkut käy yötöissä, joten pakko sitä on elää sen mukaan, joustoa puolin ja toisin!
On aivan eri asia puhua karjumalla yöllä klo 3 ja hakata kantapäitä lattiaan niin, että patterit helisee. Ei se mielestäni ole normaalia, hei haloo!
Tätähän tässä sanottiin: puhuminen ja karjuminen on eri asia, ja päivä ja yöaika käyttäytyminen eri asia. Myös lattiamateriaali vaikuttaa ääniin, esim laminaatti kolisee kiitettävästi, vaikka siinä ei kantapäitä hakkaisi.
Itken lähes päivittäin ja oma mielenterveyteni rakoilee, kun muutin pahvitaloon jossa ei lähes koskaan ole hiljaista. Yläpuolella asuu kantatömistävä norsupariskunta, varsinkin viikonloppuisin pidetään illanistujaisia ja se mölinä ja kälinä ei lopu ennen aamuviittä. Viereisessä asunnossa on lapsiperhe, siellä kuuluu kahden lapsen kovaääninen loppumaton puhe aamulla aikaisin, myös viikonloppuisin eli juuri koskaan ei saa nukuttua täysiä unia. Se kuuluu niin hyvin, että voisi kuvitella että se tulee omasta huoneestani. Vain seinä on näkösuojana! Ja sitten se ainainen oven paiskonta.. Vanhemmat ei pidä mitään jöötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on selkeä sotasuunnitelma kun muutan pois, kauheet bileet pystyyn viimeisenä iltana ja kostan naapureille kaikki kolinat ja mölinät joita olen joutunut kestämään teini naapureiden takia. Tömistelen niin lujaa kuin kantapäistä vain lähtee, poppi raikaa, astiat kolisee yms. kivaa. Olen viimeisen parin vuoden aikana joutunut potemaan fyysistä pahaa oloa muutaman naapurin takia ja nyt on takaisin maksun aika, korjen kera. . Olen valvonut, herännyt toihin muutaman tunnin unilla, soittanut poliiseja koska naapurissa ei osata olla hiljaa. On riidelty kovaa, huudettu, soitettu musiikkia arki yöllä yms. Toivon myös, että asuntooni muuttaa joku tuurijuoppo, joka mölöttää ja kolistelee yöt läpeensä, olen niin vitt..untunut naapureihin joista ollut vaivaa. En jaksa välittää enää naapureista koska eipä muutkaan välitä.
Vasta viimeisenä iltana? Möykkää hyvä ihminen viimeiset pari viikkoa nyt ainakin! Mitä väliä, jos uusi kämppä on jo varma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on selkeä sotasuunnitelma kun muutan pois, kauheet bileet pystyyn viimeisenä iltana ja kostan naapureille kaikki kolinat ja mölinät joita olen joutunut kestämään teini naapureiden takia. Tömistelen niin lujaa kuin kantapäistä vain lähtee, poppi raikaa, astiat kolisee yms. kivaa. Olen viimeisen parin vuoden aikana joutunut potemaan fyysistä pahaa oloa muutaman naapurin takia ja nyt on takaisin maksun aika, korjen kera. . Olen valvonut, herännyt toihin muutaman tunnin unilla, soittanut poliiseja koska naapurissa ei osata olla hiljaa. On riidelty kovaa, huudettu, soitettu musiikkia arki yöllä yms. Toivon myös, että asuntooni muuttaa joku tuurijuoppo, joka mölöttää ja kolistelee yöt läpeensä, olen niin vitt..untunut naapureihin joista ollut vaivaa. En jaksa välittää enää naapureista koska eipä muutkaan välitä.
Vasta viimeisenä iltana? Möykkää hyvä ihminen viimeiset pari viikkoa nyt ainakin! Mitä väliä, jos uusi kämppä on jo varma?
Jep, kaiutin seinää vasten, bassot tai joku muu älytön mölinä nonstopille ja lenkille vaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itken lähes päivittäin ja oma mielenterveyteni rakoilee, kun muutin pahvitaloon jossa ei lähes koskaan ole hiljaista. Yläpuolella asuu kantatömistävä norsupariskunta, varsinkin viikonloppuisin pidetään illanistujaisia ja se mölinä ja kälinä ei lopu ennen aamuviittä. Viereisessä asunnossa on lapsiperhe, siellä kuuluu kahden lapsen kovaääninen loppumaton puhe aamulla aikaisin, myös viikonloppuisin eli juuri koskaan ei saa nukuttua täysiä unia. Se kuuluu niin hyvin, että voisi kuvitella että se tulee omasta huoneestani. Vain seinä on näkösuojana! Ja sitten se ainainen oven paiskonta.. Vanhemmat ei pidä mitään jöötä.
Jos olet vuokralla niin ala etsiä uutta asuntoa. Turhaan pinnistelet tuollaisen melusaasteen keskellä.
Kohta se on taas viikonloppu, saa nähdä mitä seinien takana olevat mölyapinat keksivät tällä kertaa.
En tiedä pitäisikö olla onnekas, kun kerrostalossani on joskus hiljaista, mutta aika paljon myös häiriötä jota en jaksaisi, kuten huutopuhe öisin, kännimölinä, kantapää hakkaamista öisin, biletystä, musiikin pauketta jopa arkiöisin ja itsellä aamulla aikainen herätys töihin, en tiedä mitä tässä tekee, etsinkö uuden asunnon vai yritänkö vain kestää mielenterveyteni uhalla. Asunto on muuten kiva.
Vierailija kirjoitti:
Meidän talossa möykätty yötä päivää koko korona-ajan. Toissaviikonloppuna sitten paloi joltain (ei möykkäävältä) miesnaapurilta hermot, ja huusi raivoten rappukäytävässä tappavansa kaikki jos ei tule hiljaista. Möykkäsi kuin hullu joitakin minuutteja keskellä yötä. Sitten tuli hiljaista, ja nyt on jo toinen viikko, kun ei kuulu yhtään huutopuhetta tai biletyksen ääniä. Mitä ihmettä… Itse olen tehnyt lukuisia valituksia isännöitsijälle ja käynyt sanomassa itse möykkääville naapureille, eikä ole ikinä auttanut. Olisi ilmeisesti pitänyt vaan itsekin flipata, ja alkaa rääkyä kuin heikkopäinen rappukäytävässä! Ehkä sekopäät kuuntelee vain toista sekopäätä? :D
Voi jos voisin tilata tuollaisen miehen käymään täälläkin raivoamassa!
Vierailija kirjoitti:
Meidän talossa möykätty yötä päivää koko korona-ajan. Toissaviikonloppuna sitten paloi joltain (ei möykkäävältä) miesnaapurilta hermot, ja huusi raivoten rappukäytävässä tappavansa kaikki jos ei tule hiljaista. Möykkäsi kuin hullu joitakin minuutteja keskellä yötä. Sitten tuli hiljaista, ja nyt on jo toinen viikko, kun ei kuulu yhtään huutopuhetta tai biletyksen ääniä. Mitä ihmettä… Itse olen tehnyt lukuisia valituksia isännöitsijälle ja käynyt sanomassa itse möykkääville naapureille, eikä ole ikinä auttanut. Olisi ilmeisesti pitänyt vaan itsekin flipata, ja alkaa rääkyä kuin heikkopäinen rappukäytävässä! Ehkä sekopäät kuuntelee vain toista sekopäätä? :D
Ilmeisesti se sitten auttaa, kun uhkaa t*ppaa kaikki. Oliko miehellä sitten senverran uhkaava murhaajan ääni että heti kaikkia alkoi pelottamaan tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
En sanonutkaan muuttavani kerrostaloon, omakotitalotkin on keksitty ja muut asumismuodot.
Enkä minä väittänytkään että olet muuttamassa kerrostaloon vaan sanoin, että teineistä ei pääse eroon missään. Omakotialueilla ja rivareissa niitä vasta riittääkin. Ja paritaloissa.
Kerrostaloissa eniten naapureita ja niitä kauhe teinejä jotka juuri omilleen muuttanut. Rivarissa parhaillaan vain 1 naapuri jos asuu päädyssä tai vain 2 naapuria, paritalossa 1 naapuri ja omakotitalossa ei ketään seinän takana. Kerrostalossa pahimmillaan 4 naapuria, jopa yläpuolella joku tömistelemässä. Kerrostalossa myös rakenteista tulee hyvin äänet, etenkin ylhäältä ja alhaalta.
Siskoni asuu rivitaloasunnossa jossa on vain yksi seinänaapuri, mutta nämä viettävät hyvin häiritsevää elämää mm. kännäämällä harva se päivä ja yö, tappelemalla ja mölisemällä, poliiseja pitää kuulemma soittaa usein paikalle rauhoittelemaan tilannetta. Onko tämä sitten parempi vaihtoehto kuin teininaapuri??
Kannattaa varmaan katsoa kenen naapuriksi muuttaa ja pikkaisen sitä aluettakin. Kuka käskee muuttamaan roska alueelle.
Sinäkö siis kierrät ennen muuttoa kaikkien naapureiden ovella koputtelemassa vai miten otat selville ketä naapureina asuu?
Alue: Aihe vapaa
Ei ole mitään roska-aluetta vaan hinnakkaita omistusasuntoja. Ei sekään ole sataprosenttinen takuu siitä, että saa/saisi elää rauhassa ilman ylimääräisiä hulinoita.