Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
En sanonutkaan muuttavani kerrostaloon, omakotitalotkin on keksitty ja muut asumismuodot.
Enkä minä väittänytkään että olet muuttamassa kerrostaloon vaan sanoin, että teineistä ei pääse eroon missään. Omakotialueilla ja rivareissa niitä vasta riittääkin. Ja paritaloissa.
Kerrostaloissa eniten naapureita ja niitä kauhe teinejä jotka juuri omilleen muuttanut. Rivarissa parhaillaan vain 1 naapuri jos asuu päädyssä tai vain 2 naapuria, paritalossa 1 naapuri ja omakotitalossa ei ketään seinän takana. Kerrostalossa pahimmillaan 4 naapuria, jopa yläpuolella joku tömistelemässä. Kerrostalossa myös rakenteista tulee hyvin äänet, etenkin ylhäältä ja alhaalta.
Vaimo valitteli melusta niin päätettiin laittaa akustiikkalevyt lattiaan, kattoon ja seiniin. Loppui melu kerrasta. Pari päivää duunasivat ja todellakin tuli siistin näköistä. 70 neliön remppa maksoi alle 25k€. Eli jos melu häiritsee niin tehkä itse asialle jotain.
Ei todellakaan yritetä, kiva herätä aamuyöllä pakun ovien paukkeeseen ja hirveeseen ryskeeseen, aamuyö klo 3,kun muutenkin huono uninen,sit kun saa pitkän ajan jälkeen nukahdettua niin eiköhän klo 8 sahaaminen, vasaralla hakkaaminen alkaa,aivan järkyttäviä minä minä ihmisiä ja naapureille ei tietenkään ilmoiteta rempasta luonnollisesti mitään.
Täällä asuu ylimmässä 8. kerroksessa joku lapsiperhe ja ne kakarat juoksevat jatkuvasti portaita alas erittäin raskaasti tömistellen ja kaiteita potkien, miksi vanhemmat eivät sano niille mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vaimo valitteli melusta niin päätettiin laittaa akustiikkalevyt lattiaan, kattoon ja seiniin. Loppui melu kerrasta. Pari päivää duunasivat ja todellakin tuli siistin näköistä. 70 neliön remppa maksoi alle 25k€. Eli jos melu häiritsee niin tehkä itse asialle jotain.
Hyvä trolli. Meinaatko tosiaan, että vuokratalojen asuntojen kattoihin saa porata yhtään mitään vaikka rahaa olisikin? Se on erikseen vuokrasopimuksissa kielletty lähes poikkeuksetta.
Mua ärsyttää kerrostalossa nykyisin kaikki, yhteinen rappu, se että hissi on aina varattu, naapurein ruoan katku rapussa, melu, likainen rappu, se että rapussa tulee aina joku vastaan jota ei huvittaisi nähdä, ei koskaan mitään rauhaa, ei koskaan, yömelu ärsyttää eniten, en tajua miten ihmiset voi olla niin itsekkäitä, olen kerrostalossa asuessani oppinut vihaamaan ihmisiä ja ihmisten itsekkyyttä, kuvitellaan että yöllä saa kolistella, meluta, puhua huutamalla ja laittaa musiikin täysille, hei haloo! Ehkä kaikkein eniten ärsyttää kuitenkin isännöitsijä joka ristii kaiken normaaliksi, ja sanoo ettei muut ole valittanut. Aina sama levy isännöitsijällä, poliiseja ei viihti soittaa paikalle vaikka muutaman kerran olen soittanut kun bileet jopa arkiöisin käynnissä. Ärsyttää se, että autolla tullaan ikkunan alle autolla päristelemään puoleksi tunniksi, ärsyttää kaikki nykyään kerrostalossa, kaikki! Seuraava asumismuoto tulee olemaan joku muu kuin kerroshampurilainen, jossa ollaan päälleikkäin, allekkain ja ties mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
Minulle riitti pari vuotta kerrostalossa, se oli ihan kauheaa kun yläkerrassa nuori jamppa tamppasi, ryntäili ja piti äänekkäitä istuntoja vähän väliä. Olin hermoraunio ja pystyin rauhoittua vain silloin kun tämä jamppa oli poissa. Mutta samalla pelkäsin jatkuvasti, että koska se tulee taas takaisin mesoamaan. Ja ne vessaäänet, todella vastenmielistä eikä se ollut mitään ihmisen elämää olla jatkuvasti niin kiinteä osa naapurin elämää. Muutin rivariin ja en voinut uskoa sitä hiljaisuutta. Sitä kesti aikansa ja sitten tietenkin naapuriin muutti nuoripari joka alkoi sikiämään, nyt siellä napero riehuu aina välillä. Minnekään muualle ei pääse noita möykkääjiä näköjään pakoon kuin omaan taloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
Minulle riitti pari vuotta kerrostalossa, se oli ihan kauheaa kun yläkerrassa nuori jamppa tamppasi, ryntäili ja piti äänekkäitä istuntoja vähän väliä. Olin hermoraunio ja pystyin rauhoittua vain silloin kun tämä jamppa oli poissa. Mutta samalla pelkäsin jatkuvasti, että koska se tulee taas takaisin mesoamaan. Ja ne vessaäänet, todella vastenmielistä eikä se ollut mitään ihmisen elämää olla jatkuvasti niin kiinteä osa naapurin elämää. Muutin rivariin ja en voinut uskoa sitä hiljaisuutta. Sitä kesti aikansa ja sitten tietenkin naapuriin muutti nuoripari joka alkoi sikiämään, nyt siellä napero riehuu aina välillä. Minnekään muualle ei pääse noita möykkääjiä näköjään pakoon kuin omaan taloon.
Oletkohan asunut minun asunnossani, kun ihan niinkuin minun kirjoittama. Minun yläpuolella myös asuu nuori mies joka riehuu öisin ja jolla on jatkuvasti illan istujaisia jopa arkena. En ymmärrä miksi pitää yöllä käydä kylässä, kolistella, puhua huutamalla, kokkailla, pestä pyykkiä ja riehua. Olen myös hermorauniona ja ainoastaan silloin hyvä olla kun tämä naapuri on pois, ja sitten kun palaa alkaa oma ahdistus. On turvaton olo enkä pidä tästä tunteesta ja haluan siitä eroon. Joten muutto edessä myös rivariin, joksikin aikaa koska katson parhaillaan omakotitaloa. Ei ole vain vielä löytynyt mieluisaa omakotitaloa, joten rivari saa jonku aikaa kelvata. Minua ei häiritse lapsista tulevat äänet, kun lapset kuitenkin pääsääntöisesti nukkuu öisin, eikä ne vedä kaljaremmiä öisin. Eniten ahdistaa kaljaa kittaavat ihmiset ja niistä lähtevä melu, niistä tulee turvaton olo, johtuu varmaan lapsuuden traumoista. Lapsena sai tarpeeksi omassa suvussa katsoa alkkiksia ja nyt kun olen aikuinen, niin niitä en katso.
Tuo monen mainitsema näistä tilanteista kumpuava fyysinen ahdistus on kyllä ihan kauhea tunne. Siis naapurin aiheuttamana. Pelko vaikkapa siitä, että milloin se nyt hetken tauolla oleva norsutömistely ja riekkuminen taas alkaa. Siis että ahdistaa olla kotona. Kotonaan, jonkun toisen elämisen ja itsekkyyden vuoksi. Se, jos mikä on minun mielestäni kotirauhan rikkomista.
Ok-talossa ovat sitten ne omat ongelmansa, nousseiden kustannusten lisäksi. Ja naapureita niitä on niissäkin, ja niille pannahisille eivät edes oikein voi mitään…paha on isännöitsijälle soitella 😉
Tömpstömpstömps.... KOLIN KOLIN tömpstömpstömps.... KOLINKOLIN tömpstömpstömps ja tätä joku puoli tuntia. Mitä hittoo ne oikein tekee kun ravailee eestakasin ja kolistelee vaan paikkoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
Minulle riitti pari vuotta kerrostalossa, se oli ihan kauheaa kun yläkerrassa nuori jamppa tamppasi, ryntäili ja piti äänekkäitä istuntoja vähän väliä. Olin hermoraunio ja pystyin rauhoittua vain silloin kun tämä jamppa oli poissa. Mutta samalla pelkäsin jatkuvasti, että koska se tulee taas takaisin mesoamaan. Ja ne vessaäänet, todella vastenmielistä eikä se ollut mitään ihmisen elämää olla jatkuvasti niin kiinteä osa naapurin elämää. Muutin rivariin ja en voinut uskoa sitä hiljaisuutta. Sitä kesti aikansa ja sitten tietenkin naapuriin muutti nuoripari joka alkoi sikiämään, nyt siellä napero riehuu aina välillä. Minnekään muualle ei pääse noita möykkääjiä näköjään pakoon kuin omaan taloon.
Yläkerrassa kun on vietaita niin on meilläkin vieraita koska meteli on lamaava. Wc lorinat ja pökäleiden molskahdukset joka päiväistä sekä kantapäillä kävely ja huutopuhe. Vaikuttavat vajailta nämä asukkaat joten turhaa mitään sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo monen mainitsema näistä tilanteista kumpuava fyysinen ahdistus on kyllä ihan kauhea tunne. Siis naapurin aiheuttamana. Pelko vaikkapa siitä, että milloin se nyt hetken tauolla oleva norsutömistely ja riekkuminen taas alkaa. Siis että ahdistaa olla kotona. Kotonaan, jonkun toisen elämisen ja itsekkyyden vuoksi. Se, jos mikä on minun mielestäni kotirauhan rikkomista.
Ok-talossa ovat sitten ne omat ongelmansa, nousseiden kustannusten lisäksi. Ja naapureita niitä on niissäkin, ja niille pannahisille eivät edes oikein voi mitään…paha on isännöitsijälle soitella 😉
Omassa kodissa ei pitäisi koskaan ahdistaa tai potea pahaa oloa, etenkään joidenkin random naapureiden takia. Itse mielummin maksan enemmän omasta rauhasta, koska se jos mikä on parasta. Kaikkea ei voi mitata rahassa, ei ainakaan kotirauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo monen mainitsema näistä tilanteista kumpuava fyysinen ahdistus on kyllä ihan kauhea tunne. Siis naapurin aiheuttamana. Pelko vaikkapa siitä, että milloin se nyt hetken tauolla oleva norsutömistely ja riekkuminen taas alkaa. Siis että ahdistaa olla kotona. Kotonaan, jonkun toisen elämisen ja itsekkyyden vuoksi. Se, jos mikä on minun mielestäni kotirauhan rikkomista.
Ok-talossa ovat sitten ne omat ongelmansa, nousseiden kustannusten lisäksi. Ja naapureita niitä on niissäkin, ja niille pannahisille eivät edes oikein voi mitään…paha on isännöitsijälle soitella 😉
Aina voi soittaa poliisit omakotitalossakin, jos vaikka naapuri hyppii alasti pihalla tms. EI poliisit ole vain kerrostalo asukkaiden etuoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
Minulle riitti pari vuotta kerrostalossa, se oli ihan kauheaa kun yläkerrassa nuori jamppa tamppasi, ryntäili ja piti äänekkäitä istuntoja vähän väliä. Olin hermoraunio ja pystyin rauhoittua vain silloin kun tämä jamppa oli poissa. Mutta samalla pelkäsin jatkuvasti, että koska se tulee taas takaisin mesoamaan. Ja ne vessaäänet, todella vastenmielistä eikä se ollut mitään ihmisen elämää olla jatkuvasti niin kiinteä osa naapurin elämää. Muutin rivariin ja en voinut uskoa sitä hiljaisuutta. Sitä kesti aikansa ja sitten tietenkin naapuriin muutti nuoripari joka alkoi sikiämään, nyt siellä napero riehuu aina välillä. Minnekään muualle ei pääse noita möykkääjiä näköjään pakoon kuin omaan taloon.
Yläkerrassa kun on vietaita niin on meilläkin vieraita koska meteli on lamaava. Wc lorinat ja pökäleiden molskahdukset joka päiväistä sekä kantapäillä kävely ja huutopuhe. Vaikuttavat vajailta nämä asukkaat joten turhaa mitään sanoa.
Hyi hele.... nuo vessa äänet on kyllä jotain niin yrjömäistä, nyt kun ollut mökillä etätöissä 2 kk niin ei ole tarvinnut kuunnella naapureiden ulinaa ja pas..antamista. Olenkin alkanut täällä mökillä ollessani katsomaan uutta asuntoa, ja en katso kerrostaloja, eiköhän ne ole jo nähty. Kyllähän nuorena oli kiva asua kerrostalossa ja helppoa mutta nyt koen ne lähinnä tylsäksi, ei edes omaa pihaa vaan joku yhteinen rappu ja ovi jossa kaikki ravaa.
Mulla on selkeä sotasuunnitelma kun muutan pois, kauheet bileet pystyyn viimeisenä iltana ja kostan naapureille kaikki kolinat ja mölinät joita olen joutunut kestämään teini naapureiden takia. Tömistelen niin lujaa kuin kantapäistä vain lähtee, poppi raikaa, astiat kolisee yms. kivaa. Olen viimeisen parin vuoden aikana joutunut potemaan fyysistä pahaa oloa muutaman naapurin takia ja nyt on takaisin maksun aika, korjen kera. . Olen valvonut, herännyt toihin muutaman tunnin unilla, soittanut poliiseja koska naapurissa ei osata olla hiljaa. On riidelty kovaa, huudettu, soitettu musiikkia arki yöllä yms. Toivon myös, että asuntooni muuttaa joku tuurijuoppo, joka mölöttää ja kolistelee yöt läpeensä, olen niin vitt..untunut naapureihin joista ollut vaivaa. En jaksa välittää enää naapureista koska eipä muutkaan välitä.
Yökyöpeli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yökyöpeli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei!!! Juuri kun ajattelin et Jeesus3,viimeinkin rauha,niin eiköhän sivuasuntoon ja äänistä päätellen muuttanut joku nuori mies joka huutokiroilee ja raivoo!! Oon vuosien mittaan saanut kurkkuani myöten kuunnella noita raivoojia, en jaksa enää!! Miks noiden pitää muuttaa omilleen mesoamaan jäisivät mamin luokse vaan niin mami pitäis huolta!!
Ei se äidinrakkauskaan kestä loputtomiin mitä tahansa... Nuoret parikymppiset sinkkumiehet ovat kyllä kaameita naapureita, mesoavat ja porukkaa lappaa kylässä vuorokaudenajoista piittaamatta. Riehaannutaan aivan liikaa ja "oma tupa oma lupa" käsitetään täysin väärin.
En tajua miksi yöllä joillakin käy vieraita, ei kukaan normaali käy yöllä kylässä vaan silloin nukutaan, jotta jaksetaan herätä aamulla töihin. Sitten kuvitellaan, että saadaan elää "normaalia" elämää niinkuin jossain omakotitalossa. Kyllä ärsyttää elää naapurein pillin mukaan, kun itellä kans asuu nuoria jonneja naapurissa ja vieläpä ylhäällä ja alhaalla josta äänet kuulu vielä paremmin, kuin sivuilta. Asunto menossa vaihtoon, koska en ala elämään joidenkin 20 vuotiainen pillin mukaan , menisivät nuokin töihin, mutta ei kun veronmaksajat elättää, niin onhan se helppo bilettää öisin. Me maksetaan, me valvotaan näiden takia, jotta nämä saa bilettää ja valvottaa naapureita. Ei ikinä! Seuraava asunto!
Kaikki eivät ole samaan aikaan töissä ja vapaa-ajalla kuin sinä, pidä se mielessä. Oma napa taitaa nyt olla vähän liian lähellä.
Minun mittapuullani sinä olet varsin epänormaali, kun heräät aikaisin aamulla töihin. Minä teen työni milloin haluan, mieluiten illalla ja yöllä.
Häiriköijät ovat sitten asia erikseen.
Hiljaisuus on 22.00-06.30 välisenä aikana ja se tarkoittaa, että pitää oikeasti olla HILJAA! Ihan sama, vaikka millä heippa-lapulla ilmoittelisi bileistä etukäteen. Muinakaan aikoina ei saa kohtuuttoman kovaa melua naapureilleen tuottaa.
Yöaikaankin saa kyllä elää ihan normaalisti, tehdä normaaleja asioita, mutta ehdottomasti metelöimättä. Käydä esim. suihkussa, laittaa ruokaa (no ei mitään monitoimikoneita), kuunnella musiikkiakin, mutta TIETENKIN niin ettei liikaa aiheudu ääntä ja naapureita häiritse.
Mutta edes öisin ei tarvitse varpain hiipiä omassa kodissaan tai kuiskaten jutella kumppanilleen.
Maalaisjärkeä on suositeltavaa käyttää, tässäkin asiassa.
Kumpa voisikin elää noin kuin sanot. Totuus on toinen, jokainen wc käynti kuuluu läpi, tavallinen puhe kuullostaa melko voimakkaalta yöllä jne. Jos joku osaa keittää niin ettei ääniä kuulu niiin onnea vaan.
Vanhuksille muuttaminen pois kerrostalosta omakotitaloon on liikaa, ok taloon liittyvien ulko ym töiden vuoksi. Tarvittaisiin enemmän asuintaloja jotka ovat vain yli 55v sopivia.
Tai ehkä nykyään yli 65v sopivia.
Asun kerrostalossa. Joulun alla naapurissa oli bileet, oli arki yö, naapuri laittoi musiin soimaan yöllä klo 1 aikaan, kauheeta jytinää. Soitin poliisit kun olin kuunnellut sitä 30 min. No, poliisit tuli ja naapuri avasi heille oven. Olin itse rappukäytävässä kuuntelemassa, että mitä poliisit sanoo, niin hekin totesivat tämän mökän ja käskiät olla hiljaa. Naapurini haukkui valittajan hulluksi poliiseille ja, että valittaja saa painua vi..tuun valittamasta. Hän oli myös lähdössä pimputtelemaan yöllä naapureiden ovikelloa ja selvittämään, että kuka soitti poliisit, mutta poliisit käski rauhoittua. Tämmöisiä sekopoltseja naapurina, nuori mies 20 vuotias. Mielummin painunkin sinne vi..tuun kun olen tuollaisen kanssa naapurina, joka elää kuin sika pellossa. Kyllä osataan olla ilkeitä, ja niin itsekkäitä, kukahan se on hullu. Kuka normaali ihminen on menossa yöllä pimputtelemaan toisten ovikelloja. No, seuraavana päivänä oli hiljaista, kun kännissä oli niin herraa niin herraa, myötähäpeä. Sitten veronmaksajat elättää tuollaisia. Kaikki tuet pitäisi ottaa tuollaisilta pois, ja passittaa asumaan katuojaan, niin opitaan sitä nöyryyttä ja toisten kunnioitusta. Kauhea elää tuollaisten naapurina, pilannu asumisen ja pakko katsoa toista asuntoa. Oikeen pahaa tekee asua tuollaisen kanssa naapurina, paha olla kotona vaikka ei sen niin tulisi olla. No, onneksi olen muutenkin vähän miettinyt, että voisi muuttaa kokonaan pois kerrostaloista, liian keskustassa, tämä naapuri oli vain viimeinen töytäisy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa jo vuosia ja vieläpä samassa, 3 vuotta hiljaista mutta nyt viimeist 2 vuotta levotonta koska ylhäälle muutti joku norsukävelijä joka vieläpä puhuu huutamalla, ja jolla laukkaa yövieraita. Tympeä muuttaa tällaisten takia itse pois etenkin kun vuokrakin kohtuullinen, mutta ei mielenterveys enään kestä tätä yöllistä melua, etenkin kun se on lähes jatkuvaa ja vieläpä yöllä, joskus on muutama päivä hiljaista mutta ei se paljoa lohduta kun itsellä töitä ja aikaisia herätyksiä. Kauhea nukkua 3 tunnin unilla ja mennä töihin, etenkin kun työmatka jo 50 km suunta, en ole vielä nukahtanut rattiin. EIkä töistä viitsi olla pois naapurin takia kun ei saa nukuttua. Naurettavaa. Viime vuonna olin muutaman kuukauden työtön ja ajattelin, että nyt saa vihdoin levähtää ja nukkua kunnolla, mutta katin villat. Hyvä kerrostalo pilattu teineillä. Olen asunut tässä 8 vuotta ja ikävä tulee asuntoa, mutta mielenterveys ja kunnon yöunet menee kaiken edelle. Ihan ensimmäisenä asumis vuotena tässä asui myös yksi teini pariskunta, mutta ne muutti pois. Nämä nykyiset teinit ei tunnu lähtevän kirveelläkään.
Muuttamalla saatat päästä hetkeksi rauhallisempaan taloon, mutta teininaapureita ei taida päästä pakoon missään. Etenkään keskusta-alueen kerrostaloissa kaupungista riippumatta. Äänekkyys tuntuu kasvaneen ja eskaloituneen näin korona-aikaan, kun ei ole koulua tai opintoja joihin pitää herätä aikaisin aamulla. Tosin osaavat ne vanhemmatkin mölytä...
En sanonutkaan muuttavani kerrostaloon, omakotitalotkin on keksitty ja muut asumismuodot.
Enkä minä väittänytkään että olet muuttamassa kerrostaloon vaan sanoin, että teineistä ei pääse eroon missään. Omakotialueilla ja rivareissa niitä vasta riittääkin. Ja paritaloissa.
Pikkaisen eri asia asua omakotitalossa, kuin kerrostalossa jossa naapurit seinän takana.
Viime vuosina rakennetut okt:t on ahdettu niin pikkuisille postimerkkitonteille, että naapuritalon seinää voi koskettaa levittämällä kädet omalla puolella. Ja omilla vanhemmillani on tosi iso piha, mutta naapuritalon asukas silti häiriköi mm. soittamalla ämyrit täysillä musiikkia. Se kuuluu sisälle vaikka ikkunat ja ovet olisivat visusti kiinni.
Pikkaisen eri asia asua omakotitalossa, kuin kerrostalossa jossa naapurit seinän takana.