Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Toi laminaatti lattiaan pitkin huonekaluja vetäessä riippii korvia 😖 ja millaisessa kunnossa ne lattiat mahtaa olla sitten kun vedelty huonekaluja pitkin lattiaa...
Kuka nyt oikeasti vetää huonekaluja pitkin lattiaa? Imuria ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Muita ketkä juurkkaa öisin?
*Jurkkaa
Niin, voisi helposti kuvitella, että eläkeläisten talossa olisi rauhallista ja leppoisaa asustaa. Minulla on varsin päinvastainen tuntuma asiaan. Asuin talossa, jossa asui paljon eläkeikäisiä ja voi sitä kyttäämisen määrää ja normaaliin aikaan, normaaleista asumisen äänistä valittamisen määrää!
Eläkeläiset itse heräävät usein jo aamuvarhaisella, jopa jo viideltä ja niinpä heidän toiminnotkin alkavat jo hyvin varhain. Kolistelu ja kalistelu ja ynnä monenlaiset touhuamisen äänet alkavat jo aivan aamutuimaan. Se, jos mikä häiritsee! Itse olen töissä klo kymmeneen illalla ja olin jatkuvasti univelkainen näiden aamukolistelijoiden vuoksi, jotka vielä valittivat kaiken aikaa aivan tyhjästä. He häiriintyivät ilta kahdeksasta jälkeen pienestäkin, normaaliin asumiseen liittyvästä äänestä, kuten vaikka wc.n vetämisestä tai micron käytöstä. Heitä häiritsevät myös päivällä siivousäänet, kun ne saattoivat osua juuri heidän päiväunien aikaan.
Monet heistä olivat ihan niillä töin, että kuuntelivat talossa kuuluviä ääniä, joita sitten päivät pääksytellen päivittelivät ja kauhistelivat keskenään! Pahimmassa tapauksessa he pudottelivat postiluukuista valituslappuja sinne ja tänne, kun eivät itsekkään oikein saaneet selvää mistä asunnosta suihkussa olon ääni kuului ja illalla!!! Muutin pois, univelka alkoi jo haitata työssäkäyntiä.
Ihan hyvä kun naapurit on väsäilleet koteihin jotain kotikuntokeskuksia, niin saavat liikkua kotonaan (myös keskellä yötä), mutta siinä paljastuu nopeasti mitä tasoa ÄO on. Niitä painoja ei ole tarkoitus viskellä lattialle ja jos laitteesta kuuluu aina äänekkäitä kolahduksia kun sitä käyttää, tekee liikkeet väärin ja niveliä turhaan rasittavalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Omakohtainen kokemus on, että meidän 80-luvulla syntyneillä on valtava ero 90-luvulla syntyneisiin. Ysärillä syntyneet ei useinkaan tunnu välittävän tippaakaan muista ja ajattelevat vain omia oikeuksiaan. "Minulla on OIKEUS elää näin, minä SAAN kävellä kuin norsu ja SAAN tiputella tavaroita lattialle ja kolistella vaikka koko päivän ajalla 7-22. Kukaan ei voi kieltää minua elämästä näin, koska se on minun oikeuteni."
Itse taas kasarilla syntyneenä olen kasvatettu ajattelemaan myös muita ihmisiä eikä aina vain omaa napaa. Kerrostalossa asutaan ajatellen muitakin ja kerrostalossa on myös velvollisuuksia eikä vain oikeuksia. Jos minä tietäisin eläväni naapuria häiritsevää elämää, niin kyllä minua hävettäisi ja pyrkisin vähentämään sitä mikä ärsytystä aiheuttaa. En esim.todellakaan paisko ovia tai kolistele lattialla mitään aamukuudelta, kun herään töihin. Toisin kuin yläkerran naapurini nuorehko nainen, joka rymistelee herättäen varmaan koko rapun. Mutta hänen mielestä se on "normaalia" elämisen ääntä eikä hän aio yrittää olla aamuisin hiljempaa. Tässä on se ero meissä.
Tämä, oi tämä!! Komppaan 110%. Itse kuulun myös noihin jotka on kasvatettu ottamaan myös muut huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakohtainen kokemus on, että meidän 80-luvulla syntyneillä on valtava ero 90-luvulla syntyneisiin. Ysärillä syntyneet ei useinkaan tunnu välittävän tippaakaan muista ja ajattelevat vain omia oikeuksiaan. "Minulla on OIKEUS elää näin, minä SAAN kävellä kuin norsu ja SAAN tiputella tavaroita lattialle ja kolistella vaikka koko päivän ajalla 7-22. Kukaan ei voi kieltää minua elämästä näin, koska se on minun oikeuteni."
Itse taas kasarilla syntyneenä olen kasvatettu ajattelemaan myös muita ihmisiä eikä aina vain omaa napaa. Kerrostalossa asutaan ajatellen muitakin ja kerrostalossa on myös velvollisuuksia eikä vain oikeuksia. Jos minä tietäisin eläväni naapuria häiritsevää elämää, niin kyllä minua hävettäisi ja pyrkisin vähentämään sitä mikä ärsytystä aiheuttaa. En esim.todellakaan paisko ovia tai kolistele lattialla mitään aamukuudelta, kun herään töihin. Toisin kuin yläkerran naapurini nuorehko nainen, joka rymistelee herättäen varmaan koko rapun. Mutta hänen mielestä se on "normaalia" elämisen ääntä eikä hän aio yrittää olla aamuisin hiljempaa. Tässä on se ero meissä.
Tämä, oi tämä!! Komppaan 110%. Itse kuulun myös noihin jotka on kasvatettu ottamaan myös muut huomioon.
Ihmiset ovat yksilöllisiä ja kasvatus lähtee kotoa,sillä ei oo mitään valtakunnan merkitystä minä vuonna on syntynyt ,meluajia löytyy niin 50 kuin 90 luvulla syntyneistä ja aina siltä väliltä, mutta jos oikein ruvetaan vertaamaan niin vielä pahempia melusaastuttajia ovat 2000 luvulla syntyneet.
Samaa mieltä että 2000-luvun tuotokset ovat pahimpia (perustuu omiin asumiskokemuksiin tämä havainto). Sitä yöllisen elämöinnin ja metelöinnin määrää, jatkuvaa kavereiden kylässä oloa, huutokiljuntaa, tavaroiden pudottelua, hyppimistä, stereoiden huudattamista jne. Tuollaisen teinin kun saat seinänaapuriksesi niin adios kaikelle asumisen rauhalle ja mukavuudelle. Sen jälkeen menet ihan täysin arvon nuorineiti tai nuoriherra naapurin aikataulujen ja elämäntyylin mukaan. Oman elämän ja omat nukkuma-ajat yms. saat unohtaa kokonaan. Yläpuolellani asusteli kaksi nuorta peräjälkeen ja meno oli tasan sitä mitä edellä kuvailin. Toinen oli tyttö ja toinen poika.
Minulla on ollut samat naapurit nyt ainakin 3 vuotta ja olen ihmetellyt, miksi nyt on alkanut kuulumaan välillä kaameaa kantapäätamppaamista. Miten ihminen voi yhtäkkiä alkaa kävelemään kantapäillään jos aiemmin on osannut kävellä hiljaa? En ymmärrä. Mikä tuollaiseen degeneroitumiseen voi johtaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut samat naapurit nyt ainakin 3 vuotta ja olen ihmetellyt, miksi nyt on alkanut kuulumaan välillä kaameaa kantapäätamppaamista. Miten ihminen voi yhtäkkiä alkaa kävelemään kantapäillään jos aiemmin on osannut kävellä hiljaa? En ymmärrä. Mikä tuollaiseen degeneroitumiseen voi johtaa.
Ehkä tamppaat itse, ja naapuri on vihdoin kyllästynyt kuuntelemaan ja päättänyt antaa samalla mitalla takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut samat naapurit nyt ainakin 3 vuotta ja olen ihmetellyt, miksi nyt on alkanut kuulumaan välillä kaameaa kantapäätamppaamista. Miten ihminen voi yhtäkkiä alkaa kävelemään kantapäillään jos aiemmin on osannut kävellä hiljaa? En ymmärrä. Mikä tuollaiseen degeneroitumiseen voi johtaa.
Ehkä tamppaat itse, ja naapuri on vihdoin kyllästynyt kuuntelemaan ja päättänyt antaa samalla mitalla takaisin?
Joo, no kun en tamppaa.
Auttaisi huomattavasti, jos vaan mentäisiin sanomaan sille naapurille että joku ääni häiritsee. Lapsellista kaikenmaailman kostot ja etenkin mököttelyt niin että lopetetaan tervehtimiset yms., harva on ajatustenlukija. Näin kuitenkin kaikki toimii täällä Suomessa, olemmehan sellainen munaton kansa joka korkeintaan somessa ärisee asioista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut samat naapurit nyt ainakin 3 vuotta ja olen ihmetellyt, miksi nyt on alkanut kuulumaan välillä kaameaa kantapäätamppaamista. Miten ihminen voi yhtäkkiä alkaa kävelemään kantapäillään jos aiemmin on osannut kävellä hiljaa? En ymmärrä. Mikä tuollaiseen degeneroitumiseen voi johtaa.
Norsuilu on jännä ilmiö. Ei tee hyvää nivelillekään. En muista kasari-ysäriltä norsuilua. Moderni ilmiö.
Ennen asuttiin hiljaa, mutta tupakansavua oli rapussa ja monen kodeissa eikä siihen kiinnitetty huomiota.
Nykyään metelöidään, mutta vingutaan jostain röökinsavusta. Naurattaa viisikymppistä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut samat naapurit nyt ainakin 3 vuotta ja olen ihmetellyt, miksi nyt on alkanut kuulumaan välillä kaameaa kantapäätamppaamista. Miten ihminen voi yhtäkkiä alkaa kävelemään kantapäillään jos aiemmin on osannut kävellä hiljaa? En ymmärrä. Mikä tuollaiseen degeneroitumiseen voi johtaa.
Jospa et vaan tiedä että naapurit on vaihtunut ja tilalle tullut näitä norsuja?
Meidän talossa on muuttunut meno valtavasti, kun kolmeen asuntoon on muuttanut vuokralle hiukan päälle 20~vuotiaita. Käsittämätöntä metelinpitoa jatkuvasti. Keskusteluääni tuntuu olevan huutamisen tasolla ihan jatkuvasti. Kattilat tms. kolisee monta kertaa päivässä liki tunnin kerrallaan, en tajua kuka noin kokkaa tai tiskaa.
Viikonloppuisin tuntuu olevan kavereita kylässä koko päivän yöhön asti ja niiden kanssa ihan rehellisesti kiljutaan ja huudetaan. Huomaa, että mielessä ei ole pienintäkään ymmärrystä, että kerrostalossa äänet kuuluu joka naapuriin ja pitäs vähän miettiä millasta meteliä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi huomattavasti, jos vaan mentäisiin sanomaan sille naapurille että joku ääni häiritsee. Lapsellista kaikenmaailman kostot ja etenkin mököttelyt niin että lopetetaan tervehtimiset yms., harva on ajatustenlukija. Näin kuitenkin kaikki toimii täällä Suomessa, olemmehan sellainen munaton kansa joka korkeintaan somessa ärisee asioista.
Tässä on myös tapahtunut sellainen muutos, että kun menet huomauttamaan, niin tulee ihan armoton vastaisku. Saat ikuisen vihollisen. Hirveä loukkaantuminen ja kälätys kuinka heillä on oikeus elää kuten haluaa eikä heistä voi kyllä mitään häiriötäolla, kun normaalisti elää.
Jossain kolumnissa oli hyvin kuvattu tämä ilmiö, kun on saatu kasvaa sellaisessa pumpulissa, jossa ei tule kritiikkiä omaa käytöstä kohtaan. Sitten, kun tosielämä tulee vastaan, niin pienikin pinnan raaputtaminen nostaa hirveät kilarit.
Juu ei todellakaan tee mieli mennä naapureiden ovelle valittamaan,kun näyttävät kirvesmurh...jilta 😱
Suomi on vapaa maa, ketä se haittaa...
Sanoi yx opettaja ku sen lapset huutaa pihalla kun olisi joku hätä. Sit ku oikea hätä on ei kukaan enää noteeraa.
Susi satu vanhoilta ajoilta...
Just tuo ruoankäry on tullut munkin asuntoon asti, se käry ottaa nenään,varsinkaan kun ei väliovea asunnossa, mutta onneksi on eteisen ja olohuoneen puolella ovi jonka saa kiinni niin ei tule olohuoneeseen käryt.