Onkohan vanhat hyvät ajat tosiaan takana?

ei ole mitään normaalia, maailma muuttuu koko ajan. hyviä aikojakin varmasti taas paljon edessä jossain vaiheessa, mutta selvää on että maailma ei tule enää koskaan olemaan entisensä tämän jälkeen.

Kyllä joskus taas on helpompiakin aikoja.

Voi lohduttautua sillä, että mikään tässä maailmassa ei ole ikuista. Kaikki loppuu aikanaan. Niin myös koronavirus.

Maailma palautui maailmansotien jälkeenkin. Ihminen on sitkeä otus.

Vanhat ajat on yleensä hyviä aikoja. Mummokin muisteli aina vanhoja hyviä nuoruuden aikoja, jolloin oli rintamalottana. Ne pari miljoona rajan yli pyrkinyttä aseistautunutta neuvostosotilasta ja kotikaupungin pommitukset eivät nähtävästi olleet jälkikäteen niin isoja juttuja että olisivat pilanneet sen kultaisen osan nuoruudesta. 

Oliko vanha hyvä aika esim. silloin, kun rutto jylläsi maailmalla.

Kaikki vanhat ajat ovat takana, olivatpa ne hyviä tai pahoja.

Ennustan että kulutusjuhlat alkavat loppumaan ja tulee todella epävakaat ajat. Kohta rytisee.

Ei, vanhat hyvät ajat ovat edessä. 1980-luku tulee palaamaan takaisin. Kulutus vähenee, aletaan taas tehdä kestäviä tavaroita kiinalaisen krääsän sijasta, erilaisille kodinkoneille ja muille laitteille löytyy korjaajia ja korjaaminen tulee halvemmaksi kuin uuden kiinalaisen tavaran ostaminen. Matkustelu vähenee, samoin kodin ulkopuolisten maksullisten harrastusten määrä. Ihmisillä on taas aikaa käydä toistensa luona kahvilla ja soittaa puhelimella. Lasten kanssa mennään eväsretkelle lähimetsään eikä Hoplopiin.  Lapset ilmestyvät takaisin pihoille leikkimään, koulujen urheilukentille potkimaan palloa jne. Elintaso laskee, mutta elämisentaso nousee.  Kasaria pidettiin aikoinaan kulutusjuhlana, mutta kyllähän kuluttaminen oli siihen aikaan varsin pientä verrattuna nykypäivään. 

Vierailija kirjoitti:

Maailma palautui maailmansotien jälkeenkin. Ihminen on sitkeä otus.

Ja vielä hämmästyttävän nopeasti.

En tiedä. Itse olen ollut aina köyhä ja sopeutunut siihen. Mulla ei ole esim. sänkyä tai edes patjaa, vaan nukun eristelevyn päällä. Senkin sain tuurilla. Olen pannut rahani ruokaan ja välttämättömyyksiin. Olen rakentanut ruokavarastoa yms. Mua on aina pidetty vähän vainoharhaisena sen takia. Tuo on yksi esimerkki sopeutumisesta, jota olen joutunut tekemään. En ole koskaan elänyt mitenkään yltäkylläistä elämää ja olen nähnyt nälkääkin. Olen joutunut säännöstelemään lääkkeitäni ja kärsinyt sen takia.

Palstailen, koska sain eräältä sukulaiselta tabletin käytettynä.

Ehkä suurempi osa ihmisistä joutuu pian mukavuusalueensa ulkopuolelle ja sellainen luksuselämä, jossa kaikkea on ja matkustellaan on taas vain hyvin harvan tavoiteltavissa. Mutta silloin ihmiset eivät jää yksin, koska yhä useampi putoaa.

Nykyään köyhä on usein yksinäinen, mutta jos meitä on isompi osuus väestöstä, niin voidaan toivottavasti tukea toisiamme edes henkisesti. Olen itse koittanut tukea samaan loukkuun pudonneita läheisiä, vaikka usein heillä olisikin ollut enemmän rahaa käytettävissä. Olen joskus mennyt tekemään omista aineksista ruokaa heidän luokseen noin esimerkiksi, jotta saavat syödäkseen. He ovat sitten tehneet jonkun vastapalveluksen.

En usko, että maailma muuttuu nyt radikaalisti, mutta jos muuttuu, niin kyllä me selviämme ja toivottavasti säilytämme inhimillisyytemme. Itselleni se on ollut aina tärkeä asia.