Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ikinä hermostu teinilleen, Ei ole mitään syytä hänen kohdalla mutta pienempien kohdalla liikaakin.
06.03.2020 |
Miehellä on aina joku peruste miksi hänen ei kuulu hermostua teinilleen. Kolme vuotta ollaan odotettu todella pieniä juttuja mitä hoitaisi meillä, ja vaikka pitää pari vuotta muistuttaa samoista asioista niin mies ei näe tarvetta komentaa kovemmin. Mistään ei hänellä mene hermot. Pienemmät lapset kun tekee väärin niin joka päivä huutaa ja kiroilee, joutuu pyytämään ennemminkin että rauhoittuisi.
Todella hankalaa katsoa vierestä kun isoin saa lusmuilla miten vaan eikä isällä tunnu missään. Isoimmalta pitäisi muka odottaa eniten mutta silti pienemmille näyttää taivaan merkit jos ei hommat onnistu. Miestä ei kuulema ärsytä sanoa teinille toistuvasti samoista asioista, pieni vaiva kuulema. Ideahan siinä olisi että teini oppisi omatoimisuutta, mutta miten oppii kun mies näyttää ettei ketään ärsytä vaikka pitää sata kertaa sanoa yksinkertaisista asioista.
Onko normaalia että vanhemmalla ei mene teineihin ikinä hermot, ei komenna?
Kommentit (12)
Onko nyt niin, että teini ei ole ap:n lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu vähän teinistä, mutta kaikkiin ei tehoa hermostuminen ja komentelu.
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt niin, että teini ei ole ap:n lapsi?
En ole teinin äiti, en, mutta olemme olleet perhe siitä asti kun lapsi on ollut 3 vuotias.
Ja haluaisin todellakin tietää onko normaalia että vanhemmalla ei mene IKINÄ hermot teiniin vaikkei hän tottele sääntöjä ja että pienistä, samoista asioista pitää sanoa vuosia, eikä vieläkään kukaan komenna?
Nuoremmat lapset eivät ole ns. pikkulapsia vaan alakoulu ikäisiä mutta heitä mies komentaa huoletta, vaikka kukaan lapsista ei ole täydellinen ja jokaisella on aina ollut perusteita komentaa. Miehellä vaan tuntuu vanhimman kohdalla (ja on vuosia tuntunut) että ihan sama mitä tekee väärin niin ei miehellä mene hermot. Ja nyt ei siis todellakaan ole kyse kylmähermoisesta isästä, raivoaa nuoremmille todella kyseenalaisillakin tavoilla, vihastuu tosi herkästi. Teinin kohdalla..... Ei mitään, vaikka tekisi mitä.
Minulla on kaksi teiniä. Toinen on heistä sellainen, että mitä tiukemmin sanoo, sitä hitaammin liikkuu. Eli tiukasti sanominen vain pahentaa tilannetta.
Muutoin on oikein helppo tapaus. Mutta pitää käsitellä.
Tulee siis mieleen, että mies on oppinut jotain teinistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän teinistä, mutta kaikkiin ei tehoa hermostuminen ja komentelu.
Tähän teiniin ei ole toiminut mikään muukaan, ei puhuminen, ei nätisti kehoittaminen, ei seuraukset... Ja silti miehellä ei mene hermot.
Nuoremmille on sen sijaan selkeää vahinkoa miten heille hermostuu,kun se tapahtuu niin pienestä. Teinille sen sijaan olisi paikallaan että hänenkin kohdallaan isä olisi joskus tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi teiniä. Toinen on heistä sellainen, että mitä tiukemmin sanoo, sitä hitaammin liikkuu. Eli tiukasti sanominen vain pahentaa tilannetta.
Muutoin on oikein helppo tapaus. Mutta pitää käsitellä.Tulee siis mieleen, että mies on oppinut jotain teinistään.
Ei luultavasti ole oppinut kun teini ei ota häntä tosissaan. Todella perus asioista täytyy pyytää vuosia, eikä mitään vastuuta voi antaa kun ei onnistu sääntöjen noudattaminen.
Omatkin lapset tulevat olemaan joskus teinejä enkä usko hetkeäkään sen olevan hyvä etten ikinä heille hermostuisi, johonkin raja täytyy vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolesi on ettei isä huuda teinilleen?
Eikö se ole hyvä asia, ettei huuda.
Meillä se ole minä, joka välillä huutaa kilpaa teinin kanssa. Useimmiten kuitenkin olemme ihan rauhallisissa väleissä.
Mies rakastaa teinin äitiä enemmän kuin sua. Se on sille elämän kallein muisto, ja teini on sen rakkauden elävä muistomerkki. Eihän sille nyt voi mitään poikkipuolista sanoa. Teidän yhteiset lapset on sen sijaan saanut puolet rupugeenejä, joten ovat arvattavasti täysin sietämättömiä riiviöitä, joita pitääkin komentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies rakastaa teinin äitiä enemmän kuin sua. Se on sille elämän kallein muisto, ja teini on sen rakkauden elävä muistomerkki. Eihän sille nyt voi mitään poikkipuolista sanoa. Teidän yhteiset lapset on sen sijaan saanut puolet rupugeenejä, joten ovat arvattavasti täysin sietämättömiä riiviöitä, joita pitääkin komentaa.
Tässä tapauksessa epäilen tuota vahvasti :D
Vierailija kirjoitti:
Mies rakastaa teinin äitiä enemmän kuin sua. Se on sille elämän kallein muisto, ja teini on sen rakkauden elävä muistomerkki. Eihän sille nyt voi mitään poikkipuolista sanoa. Teidän yhteiset lapset on sen sijaan saanut puolet rupugeenejä, joten ovat arvattavasti täysin sietämättömiä riiviöitä, joita pitääkin komentaa.
No niinpä just. Taas mammat tuntevat olonsa uhatuiksi.
Ei ole normaalia että vihastuu pienemmille lapsille jatkuvasti.
Alue: Aihe vapaa
On normaali että yhdestä lapsesta tulee oma suosikki, lähinnä lapsen luonne vaikuttaa tähän.
On myös normaalia että pienet lapset vievät hermoja, sillä kommunikointi heidän kanssaan ei ole yhtä helppoa.