Millä perusteella joku saa työpaikan ja joku toinen ei?
Esim. eräs paikka jota haki n. 10 tuntemaani henkilöä, ja lopulta sen vei sellainen joka ei ole kaikkein soveltuvin ja kokenein kyseiseen tehtävään.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paperilla paras ei tosiaankaan ole aina sopivin työhön. Eihän mitään haastatteluja tarvittaisi jos pelkällä paperilla haettaisiin. Haastattelussa voi paikata paljon esim. jos työkokemus on kilpailijaa huonompi. Ja kyllä, pakko on katsoa myös sitä että sopiiko porukkaan. Tiimin pitää olla tarpeeksi yhtenäinen mutta myös erilainen, niin että löytyy se tarkka ja toisaalta se luova, mutta niin että he tulevat hyvin toimeen.
Rekrytointi on oikeasti todella vaikeaa ja aikaa vievää. Enkä yhtään ihmettele, että suhteilla pääsee pitkälle. On paljon helpompi palkata joku josta luotettava henkilö sanoo, että hyvä tyyppi, ota se. Vaihtoehtona lukea pahimmassa tapauksessa satoja cv:tä ja hakemuksia, sovittaa haastattelut kalenteriin jne. Kun aika monessa firmassa tuon työn tekee sellainen, jolla on muitakin töitä, vain isoissa firmoissa on erilliset osastot tai ulkopuoliset rekryfirmat tähän hommaan.
Sopivuus pomppaa esiin tuontuosta 🤔. Eli rahan ansaitseminen ei onnistu elääkseen, jos ei mätsää mihinkään porukkaan. On oltava sitä jotain. Vaikeaksi mennyt työelämä.
💋💅jepulis
Perseen nuoleminen, sisäpiiriin pääseminen. Myötäilet työpaikan ilmapiiriä. Jos huomaat epäkohtia, olet hiljaa, etkä puutu niihin.
En edes hae työpaikkaa, sillä tiedän, etten sellaista tule saamaan. Ulosanti on niin painavana vaakakupissa. Voin paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Perseen nuoleminen, sisäpiiriin pääseminen. Myötäilet työpaikan ilmapiiriä. Jos huomaat epäkohtia, olet hiljaa, etkä puutu niihin.
Tismalleen näin tai savustus on taattu.
Vierailija kirjoitti:
Munaa lutkutkuttamalla niitä töitä saa.
Voin vahvistaa tämän. M34
Henkilökemia ratkaisee yllättävän paljon. Siis oikeasti sanoisin että yli puolet, 70% ja loput menee sen mukaan, että olet lisäksi pätevä ja vielä järkevä sijoitus yritykselle pitkässä juoksussa.
Tyhmempi valitaan aina eli pomoa tyhmempi ja silloin taso on todella alhaalla! Fiksut, terävät ja analyyttiset jäävät auttamatta rannalle. On osattava myös olla tehoton, rahaa tuhlaava ja näennäistyötä puuhasteleva ns.virkamiestöissä ja konttoreissa.
Hyviä kliseitä, s osa pitää paikkansa, mutta tässä myös faktoja, joista tulen saamaan alapeukkuja, mutta nämä ovat tosielämän esimerkkejä, monesta näkökulmasta. Perusteena on se, että olen ollut töissä paikassa, johon on palkattu uutta henkilöstöä tai olen hakenut samoja paikkoja ja tuntenut joitakin hakijoita tai tuntenut työnantajan. Lisäksi tunnen yhden ihmisen joka rekrytoi - ja on ihan liian nuori ja kokematon sellaiseen tehtävään, mielestäni hän ei ole pätevä rekrytoimaan muille aloille kuin helppoihin toimistotöihin. Luonteeltaan juuri ihan sopiva tehtävään, mutta kyllä ihmisellä pitäisi olla kokemusta duunarityöstä, jos duunarityöhön rekrytoidaan, edes jollain tasolla.
Palkkatukikelpoinen voi monessa tapauksessa sivuuttaa muut hakijat
Hakijalla on joku kielitaito, joka sivuuttaa muut ominaisuudet, esim. entisellä asuinpaikallani itä-Suomessa syntyperäinen venäläinen, joka puhui myös hyvää suomea, meni kaikista muista ohi erääseen asiakaspalvelutehtävään ja tässä tapauksessa myös ymmärsin miksi
Tehtävää hakenut tunnetaan työpaikalla. On ehkä ollut kesätöissä, työkokeilussa, harjoittelussa. Muissa hakijoissa voi olla parempia, mutta jos tuttu on ollut ok, palkataan hänet mieluummin kuin otetaan riski palkata tuntematon
Sukulaiset ja kaverit ovat korkealla, jos paikassa ei ole tulosvastuuta ja muodollinen pätevyys vain löytyy
Palkataan se, jolla on paras koulutodistus. Tällaisesta valinnasta yhdessä valtion virastossa ei tykätty, mutta tämä oli pomon tapa. Yksi tyyppi oli koulussa hyvä, asiakaspalvelijaksi ja työkaveriksi täysin kyvytön. Ryhmätyökyvytön oli jo koulussa, satuin kerran olemaan samassa ryhmässä ja voi h***vetti. Sanotaan, että omat yksin tehdyt esseeni ovat aina olleet kiitettävän arvoisia, mutta tuon kanssa ei kelvannut mikään. Siksipä oli töissäkin hidas, vaan kun koulussa saa vitosten eteen lukea 24/7, asiakaspalvelussa pitää olla rivakka eikä saa hermostua, jos asiakas ei voi odottaa. Tää siis mietti jotain fonttiakin tunnin, mikä olisi hyvä....ja tällainen valittiin, koska todistus oli hyvä. Mä olin tossa vaiheessa jo muualla, kun tämä valittiin. Mulla olis määräaikaista jatkettu, mutta valitsin toisen paikan.
Kerran valittiin yksi, joka kävi pomon luona ITKEMÄSSÄ, että hänelle tuli avioero ja hän nyt tarvitsee työpaikan tai ei pärjää. Pomo heltyi. Mutta siinä olis ollut 6 parempaa hakijaa (en minä).
Aina on riski erehtyä. Lukekaapa tämän aamun juttu Pyynikin munkkikahvilasta . https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9322487f-1f4c-461e-a24c-2739bb6f4fbd
Yrittäjien mukaan tehokas ja hyvä työntekijä, vei kassasta rahaa.
Eräs paljon rekrytoiva sanoi: Yhteen hakemukseen on esikarsintavaiheessa aikaa 1-2 minuuttia. Siinä vaiheessa hän katsoo vain CV:stä riittääkö pätevyys ja osaaminen ja hakemukseen ei ehdi juurikaan kiinnittää huomiota. Sen jälkeen hän alkaa hakemusten perusteella miettiä, ketä voisi kutsua haastatteluun. Haastatteluihin on aikaa n. 5 henkilölle, joten päteviä on pakko jättää sivuun ja hän ottaa myös vastavalmistuneita haastatteluun.
Paremmuuski on aika suhteellinen käsite. Jos haen vaikka myyjää, niin miten määritellään kahden aiemmin myyntityötä tehneen paremmuus? Jos vastakkain on kokenut myyjä vs. tuore kaveri, niin onko takeita toisen paremmuudesta?
Niinhan ne luulevat jotka eivat paikkaa saaneet. Kun paperit on kayty lapi ja paasty haastatteluvaiheeseen niin silloin ulkoinen olemus (siisteys, asianmukainen pukeutuminen), kayttaytyminen, tervehtiminen, ulosanti ja kiinnostus tyopaikkaa ja tyota kohti painavat vaa'assa paljon.
t. satoja haastatellut.