Jos olisin somessa, se olisi yhtä itsekehua
Aloin miettimään, mitä kirjoittaisin Facebookiin, Instaan tai johonkin muuhun, jos sellaisesta innostuisin. Kirjoittaisin sinne vain elämäni kohokohtia. Joka toisessa kuvassa olisin jossain ulkomailla. Joissain postauksissa uudessa työpaikassa, uudessa asunnossa tai uuden auton vierellä. Lopussa harrastuskisan palkintopytty käsissä tai poseeraamassa jossain juhlissa.
Ihmiset sitten varmaan pahansuopeina ajattelisivat, että oikeasti minulla on ikävä elämä, kun noin täytyy kehuskella ja feikata. Saattaa ollakin, mutta en minä silti sairauksiani tai parisuhderiitojani nettiin ulkoistaisi. Vai pitäisikö?
Kommentit (5)
Elämän saa näyttämään hienolta, vaikka postaisi vain kerran vuodessa. Kaikillahan nyt jotain kivaa tapahtuu edes vuosittain?
Somessa on vaikeaa olla rehellinen ja samalla hyväksytty. Kerrot negaa = paljastat liikaa tai olet ärsyttävä valittaja. Kerrot vain positiivista = annat täysin väärän kokonaiskuvan elämästäsi. Muut tuntevat itsensä huonommaksi, eli kohokohtia korostamalla et osallistukaan positiivisuuden vaan somen masentavuuden lisäämiseen. Kuulostaa paradoksaaliselta. Mutta eikö ole ihan tutkittu, että some tekee ihmisistä onnettomampia?
Vierailija kirjoitti:
Elämän saa näyttämään hienolta, vaikka postaisi vain kerran vuodessa. Kaikillahan nyt jotain kivaa tapahtuu edes vuosittain?
Somessa on vaikeaa olla rehellinen ja samalla hyväksytty. Kerrot negaa = paljastat liikaa tai olet ärsyttävä valittaja. Kerrot vain positiivista = annat täysin väärän kokonaiskuvan elämästäsi. Muut tuntevat itsensä huonommaksi, eli kohokohtia korostamalla et osallistukaan positiivisuuden vaan somen masentavuuden lisäämiseen. Kuulostaa paradoksaaliselta. Mutta eikö ole ihan tutkittu, että some tekee ihmisistä onnettomampia?
Minäkin olen jostain lukenut moisen väitteen. Mutta jos se pitää paikkansa, miksi ihmiset sitten ehdoin tahdoin ulkoistavat elämänsä someen?
ap. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän saa näyttämään hienolta, vaikka postaisi vain kerran vuodessa. Kaikillahan nyt jotain kivaa tapahtuu edes vuosittain?
Somessa on vaikeaa olla rehellinen ja samalla hyväksytty. Kerrot negaa = paljastat liikaa tai olet ärsyttävä valittaja. Kerrot vain positiivista = annat täysin väärän kokonaiskuvan elämästäsi. Muut tuntevat itsensä huonommaksi, eli kohokohtia korostamalla et osallistukaan positiivisuuden vaan somen masentavuuden lisäämiseen. Kuulostaa paradoksaaliselta. Mutta eikö ole ihan tutkittu, että some tekee ihmisistä onnettomampia?
Minäkin olen jostain lukenut moisen väitteen. Mutta jos se pitää paikkansa, miksi ihmiset sitten ehdoin tahdoin ulkoistavat elämänsä someen?
Ihminen voi koukuttua sellaiseenkin, mikä ei tee pitemmän päälle hyvää. Somet on vieläpä ihan tarkoituksella suunniteltu addiktoiviksi. Ilmaisten palveluiden tienaaminen perustuu yleensä mainoksiin, ja rahaa tulee sitä enemmän, mitä enemmän palveluissa vietetään aikaa. On siis ihan taloudellinen motivaatio tehdä ihmisistä addikteja. Toki käyttäjiä houkutellaan hyödyillä heille itselleen, mutta käyttäjän auttaminen harvemmin on oikeasti etusijalla, vaan yksi koukutuskeinoista.
Kertoisiko vielä joku, millaisen someprofiilin on muodostanut ja mitä luulette muiden siitä ajattelevan?
Eikö ketään muuta mietitytä, millaisen kuvan antaa itsestään somessa?