Hengenvaarallisesti lihava sarjasta tein todella surullinen havannon.
Oletteko huomanneet että ne jolla on elämässä rakkaita ihmisiä jotka tukevat heidät, niin he onnistuvat prosessissa.
Ne jolla on taas vähätteleviä, epävakaita läheisiä eivät niin hyvin onnistu.
Ne jotka ovat täysin yksinäisiä kuolevat pois.
Huomasin itse kun olen äärimmäisen yksin, ne ihmiset jotka ovat elämässäni eivät koskaan tue ja pahentavat asian. Koen olevani arvoton. Tämä sarja sai mut ymmärtämään kuinka yksinäisyys tappaa kaikki haavet ja elämänhalun.
Kommentit (3)
Juup.
Ihmettelin itse miten olen ihan tyhjästä lihonut 10 kiloa.
No, olen yksinäisempi kuin koskaan elämässäni.
Elämä on.
Tässä 29v. Oli kiva aika joskus 20 vuotiaana, joka viikonloppu oli keikkoja ja menoja. Työelämä oli mukavampi, läheisten kanssa tehtiin asioita. Elämä oli siis aktiivisempi.
Kaikki katosi ja olen nyt jo 5 vuotta ollut eristäytyneenä kotona. Työttömyyttä vuosien varrella lisääntynyt, kaikki ovat omissa oloissa.
Se sellainen elämänilo ja aktiivisuus katos täysin.
En usko että kovin kauan enää pysyn hengissä.
Ihminenkin on laumaeläin ja lauman ulkopuolelle jääminen on hengenvaarallista.