Ihanaa kun lapsi joka toisen viikon isällään

Kyllä, parhaat pennut on niitä, keitä ei ole olemassakaan ja toiseksi parhaat ovat toisten pennut. Olet oikeassa!! :))

En ymmärrä mitä tuomittavaa tuossa on. Vaikka en olekaan eronnut, niin nautin suunnattomasti omasta ajastani. Minullekin viikko-viikko olisi loistava vaihtoehto

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Lapseni on täysi-ikäinen ja asuu omillaan. Minulla on siis kaikki aika vain itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Mitä tarkoittaa "kun lapsi joka toisen viikon isällään"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa "kun lapsi joka toisen viikon isällään"?

Ja joka toisen laitoksessa. Vapaa-aikani optimointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Faktat tiskiin. Sinulla on varmaan jokin tutkimus tai muu väitteesi tueksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Niin ei varmaan olekaan,niissä perheissä joissa isä on alusta lähtien sivuutettu. Sitten on niitä perheitä,jossa isä on ollut alusta asti täysipainoisesti vanhempi,samanlailla kuin äiti. Niissähän tuo toimii,kun lapsi on kiintynyt molempiin vanhempiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Olisiko sinusta mukava vaihtaa viikon välein kotia? Ja kyllä sekin vähän kalskahtaa korvaan, kuinka vuoroviikkovanhempi hehkuttaa omaa lapsivapaata aikaa. Että millainenkohan lapsi-vanhempisuhde mahtaa olla? Jotenkin ei kuulosta kovinkaan lämpimältä ja rakastavalta. Ja kun on noin pieni lapsi kyseessä, niin mitenköhän on lapsen kiintymyssuhteen laita omaan vanhempaan. Näkisin vuoroviikkoasumisen pienelle lapselle herkästi kaoottisena ja turvattomalta järjestelyltä. Mutta tietenkään vanhempi halua myöntää tätä, koska siitähän tulee, kuten ap:lle, huono omatunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Faktat tiskiin. Sinulla on varmaan jokin tutkimus tai muu väitteesi tueksi.

Oma kokemus ja se, että kun jompi kumpi uusperheen vanhemmista näin sanoo, ei pidä paikkaansa. HE voivat olla onnellisia, lapsilta ei kysytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Olisiko sinusta mukava vaihtaa viikon välein kotia? Ja kyllä sekin vähän kalskahtaa korvaan, kuinka vuoroviikkovanhempi hehkuttaa omaa lapsivapaata aikaa. Että millainenkohan lapsi-vanhempisuhde mahtaa olla? Jotenkin ei kuulosta kovinkaan lämpimältä ja rakastavalta. Ja kun on noin pieni lapsi kyseessä, niin mitenköhän on lapsen kiintymyssuhteen laita omaan vanhempaan. Näkisin vuoroviikkoasumisen pienelle lapselle herkästi kaoottisena ja turvattomalta järjestelyltä. Mutta tietenkään vanhempi halua myöntää tätä, koska siitähän tulee, kuten ap:lle, huono omatunto.

Niin, onhan se hirveää,jos nainen on muutakin kuin äiti. Elämästä nauttiminen, ei pääty äitiyteen. Lastaan voi rakastaa ja myös nauttia siitä omasta ajasta, ne eivät sulje toisiaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Olisiko sinusta mukava vaihtaa viikon välein kotia? Ja kyllä sekin vähän kalskahtaa korvaan, kuinka vuoroviikkovanhempi hehkuttaa omaa lapsivapaata aikaa. Että millainenkohan lapsi-vanhempisuhde mahtaa olla? Jotenkin ei kuulosta kovinkaan lämpimältä ja rakastavalta. Ja kun on noin pieni lapsi kyseessä, niin mitenköhän on lapsen kiintymyssuhteen laita omaan vanhempaan. Näkisin vuoroviikkoasumisen pienelle lapselle herkästi kaoottisena ja turvattomalta järjestelyltä. Mutta tietenkään vanhempi halua myöntää tätä, koska siitähän tulee, kuten ap:lle, huono omatunto.

Näinpä. Kumma ettei nämä vanhemmat koskaan suostu vaihtamaan kotia joka toinen viikko. Tekosyitä löytyy joka lähtöön miksi näin ei voi tehdä. Kaikki tietävät kyllä totuuden eli itsekkyys, oma onni ja aika. Lapsesta viis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Faktat tiskiin. Sinulla on varmaan jokin tutkimus tai muu väitteesi tueksi.

Oma kokemus ja se, että kun jompi kumpi uusperheen vanhemmista näin sanoo, ei pidä paikkaansa. HE voivat olla onnellisia, lapsilta ei kysytä.

Eli sinulla ei ole mitään faktaa asialle. Oma mutu ei ole sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Olisiko sinusta mukava vaihtaa viikon välein kotia? Ja kyllä sekin vähän kalskahtaa korvaan, kuinka vuoroviikkovanhempi hehkuttaa omaa lapsivapaata aikaa. Että millainenkohan lapsi-vanhempisuhde mahtaa olla? Jotenkin ei kuulosta kovinkaan lämpimältä ja rakastavalta. Ja kun on noin pieni lapsi kyseessä, niin mitenköhän on lapsen kiintymyssuhteen laita omaan vanhempaan. Näkisin vuoroviikkoasumisen pienelle lapselle herkästi kaoottisena ja turvattomalta järjestelyltä. Mutta tietenkään vanhempi halua myöntää tätä, koska siitähän tulee, kuten ap:lle, huono omatunto.

Niin, onhan se hirveää,jos nainen on muutakin kuin äiti. Elämästä nauttiminen, ei pääty äitiyteen. Lastaan voi rakastaa ja myös nauttia siitä omasta ajasta, ne eivät sulje toisiaan pois.

Olisiko pitänyt jättää lapset tekemättä jos kaikki muu paitsi äitiys/isyys on tärkeämpää? Huoltajuus ei muutenkaan kestä kuin 18 vuotta. No, sitoutumisen taso on näytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Faktat tiskiin. Sinulla on varmaan jokin tutkimus tai muu väitteesi tueksi.

Oma kokemus ja se, että kun jompi kumpi uusperheen vanhemmista näin sanoo, ei pidä paikkaansa. HE voivat olla onnellisia, lapsilta ei kysytä.

Eli sinulla ei ole mitään faktaa asialle. Oma mutu ei ole sellainen.

Ei sinullakaan. Vai miksi yhäreiden lapset ovat edustettuina rikoksissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Pääsääntöisesti näin ei ole.

Faktat tiskiin. Sinulla on varmaan jokin tutkimus tai muu väitteesi tueksi.

Oma kokemus ja se, että kun jompi kumpi uusperheen vanhemmista näin sanoo, ei pidä paikkaansa. HE voivat olla onnellisia, lapsilta ei kysytä.

Eli sinulla ei ole mitään faktaa asialle. Oma mutu ei ole sellainen.

Ei sinullakaan. Vai miksi yhäreiden lapset ovat edustettuina rikoksissa?

Silloinhan siis on hyvä, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surulliselta kuulostaa lapsen kannalta. Ja noin pienikin vielä. Ei tuollaisessa pallottelussa ainakaan lapsen etua mietitä.

Miksi se olisi surullista, jos molempien vanhempien luona on hyvä olla?

Olisiko sinusta mukava vaihtaa viikon välein kotia? Ja kyllä sekin vähän kalskahtaa korvaan, kuinka vuoroviikkovanhempi hehkuttaa omaa lapsivapaata aikaa. Että millainenkohan lapsi-vanhempisuhde mahtaa olla? Jotenkin ei kuulosta kovinkaan lämpimältä ja rakastavalta. Ja kun on noin pieni lapsi kyseessä, niin mitenköhän on lapsen kiintymyssuhteen laita omaan vanhempaan. Näkisin vuoroviikkoasumisen pienelle lapselle herkästi kaoottisena ja turvattomalta järjestelyltä. Mutta tietenkään vanhempi halua myöntää tätä, koska siitähän tulee, kuten ap:lle, huono omatunto.

Niin, onhan se hirveää,jos nainen on muutakin kuin äiti. Elämästä nauttiminen, ei pääty äitiyteen. Lastaan voi rakastaa ja myös nauttia siitä omasta ajasta, ne eivät sulje toisiaan pois.

Tämä kommentti vain vahvistaa ajatustani siitä, että vuoroviikkovanhempi on sokea lapsen parhaalle ja on itsekäs. Ei normaali pienen lapsen vanhempi kaipaa puolet vuodesta vapaata lapsestaan, että jaksaa olla "äiti" tai "isä".

Meillä on hyvä suhde lapseni kanssa. Poika on mulla joka toisen viikon ja joka toisen isällään siis. Asutaan aika lähekkäin ja välissä pojan päiväkoti. Tämä viikko-viikko systeemi on aika yleinen, mitä kummastelua se herättää?

Tottakai lapsen vuoksi toivoisi ydinperhettä mutta tämä ei onnistunut. Sanoin että olen tyytyväinen omasta ajastani kun saan harrastaa ja mennä miten haluan, olla rauhassa:) Lapsen kanssa se ei onnistu saatikaan jos niitä olis viel useampi.

Ap