Psykologiksi haluavat, vinkki
Täällä tosi moni haluaa psykologiksi. Kaikki eivät pääse sisään. Te jotka ette pääse, kouluttautukaa sairaanhoitajiksi, menkää töihin psykiatrialle ja hankkikaa sitten pian psykoterapeutin pätevyys. Työ psykoterapeuttina on monelta osin samaa kuin psykologilla. Myös psykiatrialla on monipuolinen työnkuva. Psykotetapeuteista pulaa, palkkakin hyvä. Mitäs sanotte? Terv. Psykologi
Kommentit (16)
Miksi kaikki haluavat opiskella psykologiaa? Missit ja psyykepotilaat. Hoitavat oman pääkoppansa. Onneksi seula sisään on kova
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki haluavat opiskella psykologiaa? Missit ja psyykepotilaat. Hoitavat oman pääkoppansa. Onneksi seula sisään on kova
Sitä haluavat opiskella vain tytöt ja ne jotka ei pääse lääkikseen. Huono palkka.
Ihmisen mielen syväkuunteleminen, auttaminen ja tukeminen sairaimissakin, hiton synkissä jankkauksissa sopii hyvin harvalle. Psykologi ja psykiatria ovat jo tieteenä haastavia. Voisin väittää, ettei kukaan ilman omakohtaista kokemusta elämän pimeästä puolesta, voi tulla hyväksi auttajaksi. Ne jotka selviävät elämän vaikeuksista, voivat olla hyviä auttajia.
Hirvittää ne kympin tytöt tai pojat jotka haluavat ensi töikseen muita auttamaan. Tarkoitan ihmisiä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta vaikeista asioista mutta on syvä halu auttaa. Totuus on se, ettei näihin ongelmiin välttämättä pysty löytämään ratkaisua. Se mitä siitä seuraa itse kullekin, on jo toinen juttu.
Huono palkka? Suomessa ehkä jossain kunnalisella, ulkomailla palkkani 5500 euroa 36 tuntinen työviikko.
Unohdit kertoa, että psykoterapiakoulutus maksaa uuden henkilöauton verran ja pitää maksaa itse.
Psykologiksi haluavat ovat lähes säännönmukaisesti mielisairaita (persoonallisuushäiriöitä, neurooseja ym)
Psykologeista on pulaa, hyvistä psykologeista on todella huutava pula, eikä se parane kouluttamalla kaikenmaailman hoitsuja alalle. Äärimmäisen harvoin olen törmännyt edes jotenkin järjelliseen hoitsuun. Suurin osa ei vaan tajua koko työtään, jos psykiatrisella puolella ovat ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kyllä näkisin, että ero sairaanhoitajan ja psykologin välillä on aika huima. Psykologi on kuitenkin yliopistokoulutettu ja asioita käsitellään vähän eri laajuudella kuin sairaanhoitajakoulutuksessa tai edes psykoterapeuttikoulutuksessa (näitäkin on monen laatuisia...)
Vähän sama kun monet ehdottavat lääkishakijoita hakemaan hoitajaksi. Ihan eri ala ja täysin erilainen koulutus.
Kannattaa vaan hakea sinne mikä eniten kiinnostaa. Sitten kun pääsee opiskelemaan niin ei sillä ole väliä montako vuotta on mennyt hakemiseen.
t. 4. hakukerralla lääkikseen
Jo toi asenne kertoo ettei sovi alalle. Liian typerä päästäkseen pääsykokeista läpi, mutta niin vaan pitää päästä leikkimään tärkeää ja ronkkimaan toisen, haavoittuvaisessa tilassa olevan mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen mielen syväkuunteleminen, auttaminen ja tukeminen sairaimissakin, hiton synkissä jankkauksissa sopii hyvin harvalle. Psykologi ja psykiatria ovat jo tieteenä haastavia. Voisin väittää, ettei kukaan ilman omakohtaista kokemusta elämän pimeästä puolesta, voi tulla hyväksi auttajaksi. Ne jotka selviävät elämän vaikeuksista, voivat olla hyviä auttajia.
Hirvittää ne kympin tytöt tai pojat jotka haluavat ensi töikseen muita auttamaan. Tarkoitan ihmisiä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta vaikeista asioista mutta on syvä halu auttaa. Totuus on se, ettei näihin ongelmiin välttämättä pysty löytämään ratkaisua. Se mitä siitä seuraa itse kullekin, on jo toinen juttu.
Psykologia tutkii ihmisen käyttäytymistä, psykiatria mielen sairauksia, luin jostain. Ei psykologin tarvitse ryhtyä ammattiauttajaksi ja terapeutiksi, voi tehdä muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen mielen syväkuunteleminen, auttaminen ja tukeminen sairaimissakin, hiton synkissä jankkauksissa sopii hyvin harvalle. Psykologi ja psykiatria ovat jo tieteenä haastavia. Voisin väittää, ettei kukaan ilman omakohtaista kokemusta elämän pimeästä puolesta, voi tulla hyväksi auttajaksi. Ne jotka selviävät elämän vaikeuksista, voivat olla hyviä auttajia.
Hirvittää ne kympin tytöt tai pojat jotka haluavat ensi töikseen muita auttamaan. Tarkoitan ihmisiä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta vaikeista asioista mutta on syvä halu auttaa. Totuus on se, ettei näihin ongelmiin välttämättä pysty löytämään ratkaisua. Se mitä siitä seuraa itse kullekin, on jo toinen juttu.
Harvemmin ne, joilla ei ole vaikeita kokemuksia ovat niitä jotka tosissaan haluavat muita auttaa. Yleensä vasta omat kärsimykset ja vastoinkäymiset synnyttävät halun auttaa muita kun itse tietää millaista on kärsiä.
Monet hakevat auttamisaloille kuten lääkis rahan ja statuksen perässä, ei siksi että haluaisivat auttaa. Niin valitettavaa kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Psykologiksi haluavat ovat lähes säännönmukaisesti mielisairaita (persoonallisuushäiriöitä, neurooseja ym)
Oletko sinä yksi heistä vai ainoasaan kaeellinen,joka ei ole päässyt mahd. kovasta yriyksestäsi huolimatta opiskelemaan psykaa; eikä ihme onhan se tällä hetkellä yksi suosituimmista aloista.
Sinkkumies
mä en koskaan uskaltanu mennä edes pääsykokeisiin, koska en usko, että pääsisin. En tiedä olenko alisuorittaja vaiko realisti.
Vierailija kirjoitti:
mä en koskaan uskaltanu mennä edes pääsykokeisiin, koska en usko, että pääsisin. En tiedä olenko alisuorittaja vaiko realisti.
Jos oot perusfiksu niin teet vaan ihan helvetisti työtä sen sisäänpääsyn eteen. Jos pystyt siihen niin tuut pääsemään. Ei se oo niinkään fiksuudesta kiinni vaan siitä kuinka paljon vaivaa oot valmis näkemään.
Suosittelen edes yrittämään tai muuten saatat katua koko loppuelämäsi.
Aika hyvä neuvo. Ite en kyl haluu. Liian huono palkka