Koululaisten välipala, kotona vai kioskilta

Lapseni kaverilla on joka päivä rahaa mukana ja käy koulun jälkeen kaupassa ostamassa jotain välipalaa, suklaa, croissant, pulla tms. Oma lapseni kateellisena usein pyytänyt saada rahaa että pääsee myös ostoksille, ja usein kaveri tarjoaa hänelle oman herkun jos rahaa ei ole. Meille on lyhyt matka kotiin ja lapsen kanssa sovittu että tulee koulusta kotiin välpalalle ja tekee läksyt. Hänelle on varattuna aina muutama vaihtoehto mitä ottaa välipalaksi, välillä toki ihan vaan leipää ja jugurttia mutta usein myös joku lapsen toive kuten pinaattiletut tai munakas. Kaverilla pitkä bussimatka, minkä takia saa välpalarahan, eikä äitiä tunnu yhtään kiinnostavan mitä rahalla ostetaan.
Meillä lapsi on tosi perso herkuille muutenkin, kotona kaapissa ei enää mitään herkkuja voida pitää kun sieltä kaikki vierasvaratkin menee parempiin suihin. Näkyy selvästi yleisessä jaksamisessa ja kärttyisenä käytöksenä lapsella, jos on syönyt jonkun pullan ja suklaan kunnon välipalan sijaan. Hänen kanssa keskusteltu asiasta useaan kertaan ja aina vastaus on joo, joo... nyt kuitenkin useaan kertaan jäänyt kiinni siitä että valehtelee kun kysyn välipalasta. Sanoo syöneensä leipää tai mitä nyt olikin varattu välipalaa varten, mutta kotiin tullessa näen ettei ole koskenutkaan ja löytyy jotain herkkujen roskia taskusta tai roskiksesta. No kun kaveri tarjosi.. Selvästi alkanut myös näkyä tytöllä vyötäröllä tämä herkuttelu, vaikka hoikka on edelleen. Ja tuollaista valehtelua ja salailua en hyväksy ollenkaan.
Mietin nyt että miten muuten kuin keskustelemalla voisin puuttua asiaan?