Antaisitko rahaa tuttavallesi, jonka rahat lopussa kun perhe kävi laskettelulomalla?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Mitkä olisivat hyväksyttäviä syitä sille, että rahat menneet ja nyt pyytävät sinua antamaan. Auton korjaaminen, digiboksin osto, uuden tabletin osto? Olisivatko nuo ok syitä käyttää rahat ja sitten pyytää tuttavilta rahaa ruokaan?
Kuinka pösilö pitää olla, että tuhlaa rahansa uuteen digiboksiin/tablettiin, jos sen jälkeen rahat eivät riitä ruokaan? Ja sitten kehtaa kerjätä muilta almuja. En vain voi ymmärtää.
En antaisi ja sen he kyllä tietäisivät jo etukäteen eivätkä edes ajattelisi tulla kyselemään minulta lainoja.
Vaikka minulla on rahaa, niin kaikki tietävät että en sitä muille jakele. Omaan perheeseeni käytän rahaa ihan mielellään, mutta muita en rahoita.
En antaisi rahaa, mutta veisin heille valmistamaani ruokaa parin aterian verran. Kysyisin suoraan, niten saivat rahansa niin käytettyä ja kehoittaisin pitämään jonkinlaista kirjanpitoa menoistaan. Antaisin yhteystiedot talouskoutsaajalle, jonka vastaantottoihin suosittelen käyttämään seuraavat lomarahat.Sääliä en tuntisi.
Jos on kova tarve, niin tottakai. Omaa talouttaan ei toki tarvitse pilata.
En todellakaan antaisi. Antaisin kyllä yhteystiedot johonkin taloushallintaneuvontaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos on kova tarve, niin tottakai. Omaa talouttaan ei toki tarvitse pilata.
Paljon lahjoitat mulle? Me ei päästy edes laskettelemaan, ollaan niin köyhiä.
En vitussa! Itse en ole käynyt oikeastaan missään aikuis iällä...
Tottakai antaisin, jos vaan olisi mistä antaa. Yleensäkkin annan vaikka viimeiset sentit jos joku niitä tarvitsee vielä kipeemmin kuin minä.
Ihan käsittämätöntä, että joku tekisi noin – tuhlaisi omat rahat tarpeettomaan luksukseen ja sitten odottaisi muiden auttavan. Ruokaa saa seurakunnalta tai ruokajonosta, nälkää ei tarvitse nähdä. Vielä käsittämättömämpää, että joku antaisi tutulleen rahaa tuossa tilanteessa, varsinkin jos ei olisi ensimmäinen kerta. Suurin osa ihmisistä jättää nuo luksusjutut ostamatta että rahat riittää ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai antaisin, jos vaan olisi mistä antaa. Yleensäkkin annan vaikka viimeiset sentit jos joku niitä tarvitsee vielä kipeemmin kuin minä.
Miten kukaan voi olla näin hölmö? Miten sellainen perhe, jolla on ollut varaa tuhlata rahansa laskettelureissuun, voisi olla kipeässä tarpeessa? Niillä olisi sitä rahaa reippaasti ruokaan kun olisivat olleet lähtemättä reissuun.
Riippuu tilanteesta. Yllättäviä menoja ei voi ennustaa vaikka niitä voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään esim karsimalla ja jättämällä ylimääräiset menot kokonaan pois tai säästämällä puskurirahastoa. Elämme kuitenkin nykyään niin hektisessä maailmassa ettei voi tietää valmiiksi mitä viikon tai kahden päästä tulee tapahtumaan sekunti sekunnilta.
Kehottaisin kääntymään seurakunnan diakonin, pankin (sieltä saa lainaa!) tai ruokajonon puoleen. En todellakaan antaisi enkä lainaisi.
Olen antanut rahaa pari kertaa ystävälle silloin, kun hän on maininnut että budjetti on tosi tiukilla jostain ei-huvittelu syystä. Ja sen lisäksi vienyt joskus syömään, kun on ollut huono rahatilanne. Ja tämä siis monen vuoden aikana, ei ole montaa kertaa käynyt näitä. Ja hän on auttanut minua monessa asiassa.
No en todellakaan. Helvettiäkö menee jonnekin lomalle jos se syö kaikki rahat.
Kyllä se suurin tarve tuossa tilanteessa olisi elämän- sekä taloushallinnan opastukselle.
Itse ovat lähteneet ja tuhlanneet turhuuteen rahansa niin en todellakaan antaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos sanovat, että ruokaa ei ole perheelle nyt, kun kaikki rahat menivät tuohon reissuun? Antaisitko rahaa että saavat ruokaa?
Ja jos ei olisi ensimmäinen kerta kun pyytävät rahaa, kun kaikki mennyt eikä ole ruokaa.
En antaisi rahaa, vaan tekisin lasun nälkäsistä lapsista.
Lasu ja rikosilmoitus lasten heitteillejätöstä!
En antaisi rahaa, mutta jos tilanne on tiukka, ehdottaisin että käydään yhdessä ostaan ruokatarvikkeita. Tietäisin ainakin että rahat todella menee tarpeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kehottaisin kääntymään seurakunnan diakonin, pankin (sieltä saa lainaa!) tai ruokajonon puoleen. En todellakaan antaisi enkä lainaisi.
Olen antanut rahaa pari kertaa ystävälle silloin, kun hän on maininnut että budjetti on tosi tiukilla jostain ei-huvittelu syystä. Ja sen lisäksi vienyt joskus syömään, kun on ollut huono rahatilanne. Ja tämä siis monen vuoden aikana, ei ole montaa kertaa käynyt näitä. Ja hän on auttanut minua monessa asiassa.
Sama. Voisin auttaa, jos tilanne olisi ymmärrettävistä syistä vaikea. Mutta en tuollaisessa tapauksessa, että on vastuuttomasti tuhlailtu omat rahat. Ei sellaisessa tilanteessa rahan antaminen edes ole mitään kunnon auttamista, koska kyllä silloin ne ongelmat ovat muualla. Tuossa tilanteessa neuvoisin sossun tai diakonissan puheille, saisivat kunnon apua elämänhallintaan yms.
Perkele! Jokainen pärjätköön omillaan ja yksin niin kuin aina tähänkin asri. Kerääjät saavat nenilleen ja takamukseen. Niitä ei täällä Suomessa kaivata!
Jos olisi ensimmäinen kerta, ja minulla olisi ylimääräistä rahaa, voisin käydä ostamassa heille ruokaa, mutta en mitä tahansa ruokaa, vaan jotain edullista, korkeintaan samaa hintatasoa mitä oma perheeni syö. Ja selvittäisin tietenkin, mitä ruokatarpeita heillä on jo valmiiksi kaapissa, että osaisin ostaa jotain, mistä on oikeasti hyötyä.