Lue keskustelun säännöt.
Lääkärit, hoitaja... kysymys elinluovutuskiellosta
29.01.2020 |
Olen n. pari vuotta sitten tehnyt omakannassa elinluovutuskiellon, sillä saan iloa ajatuksesta, että mahdollisesti käyttökelpoiset elimeni heitetään hukkaan muun ruumiini mukana, ja näin mahdollisesti joku niitä tarvitse jää ilman. Tästä tunnen ns. jumalallista tyydystystä, kun pääsen "päättämään" mahdollisesti jopa kuuden ihmisen hengestä*, samalla kuitenkin toimien moraalisesti täysin oikein ja rikkomatta nonagressioperiaatetta.
Kuitenkin nyt olen miettinyt, että paistaako tuo kielto jokaisella vastaanotolla jokaiselle lääkärille ja sairaanhoitajalle, ja näin antaako se minusta itsekkään/ pahan vaikutelman, joka voisi muuttaa kyseisen henkilön suhtautumista minuun. Ja näin vaikuttaa jopa asioinnin sujuvuuteen.
*https://www.elinluovutuskortti.fi/ <- tuolla sivulla sanotaan, että elintenluovutuksella voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.
Kommentit (9)
Ketään ei kiinnosta sinun elimesi. Tee ihan mitä lystäät. Ei voisi vähempää kiinnostaa asenteesi, vaikka itsekin munuaispotilaana olen mahdollisesti elinsiirtojonossa jonain päivänä. Kiinnostaisi tietää kyllä sellainen, että ottaisitko itse vastaan elinsiirron, jos sairastuisit vakavasti? Entä miten suhtautuisit, jos lapsesi tai puolisosi tarvitsisi elinsiirron?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule, ihan sama. Ketään hoitohenkilökuntaa ei kiinnosta.
Sitten kiinnostaa vasta kun tulet aivoverenvuodon takia elvytettynä ensiapuun ja olet aivokuollut.
Ei nouse esille. Jos menet hoitajan/lääkärin vastaanotolle esim verenpainekontrolliin, niin luuletko, että sillä lyhyellä vastaanottoajalla keskustellaan kuolemasi jälkeisestä ajasta?
Tämä on varmasti provo, mutta jos ei ole, niin toivon, ettet sinä/joku läheisesi joudu joku päivä siihen tilanteeseen, että tarvitsisit esim uuden maksan.
Siinä vaiheessa ääni muuttuu kellossa, kun on oma lehmä ojassa, jos ymmärätte, mitä tarkoitan.
T. Työuran elinsiirtojen kanssa tehnyt.
Ei mua kyllä vähääkään kiinnosta, ja että alkaisin vastaanottotilanteessa vielä miettiä sua niin syvällisesti, että oletko itsekäs, jos näkyisi, ettet luovuta elimiä, jos vaikka tulet haavan tai keuhkoputkentulehduksen takia? En ole kiinnostunut sinusta sillä tavalla ihmisenä, vaan potilaana. Mitä ihmettääääää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei kiinnosta sinun elimesi. Tee ihan mitä lystäät. Ei voisi vähempää kiinnostaa asenteesi, vaikka itsekin munuaispotilaana olen mahdollisesti elinsiirtojonossa jonain päivänä. Kiinnostaisi tietää kyllä sellainen, että ottaisitko itse vastaan elinsiirron, jos sairastuisit vakavasti? Entä miten suhtautuisit, jos lapsesi tai puolisosi tarvitsisi elinsiirron?
Jos tarvitsen elimen ja joku halunnut luovuttaa, niin en kieltäydy.
Ja ei niitä elimiä missään säilytetä. Että jos tulisi tilanne, että joku minulle tärkeä tarvitsisi minulta esim. munuaisen, niin voisin päätöksen tehdä kaikissa ruumiinvoimissani.
Ap
Hanki diabetes - elimiäsi ei huolita.
Jokaisen omaa tahtoa on kunnioitettava, eikä syyllistäminen näin henkilökohtaisessa asiassa ainakaan edistä luottamusta terveydenhoitotahoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki varmasti kannattavat valinnanvapautta tässäkin asiassa. Jokaisella on motiivinsa ja tunteensa elinluovutuskantaansa.
Itselleni on tehty munuaissiirto. Se pelasti elämäni ja elämänlaadun. Olen ikuisesti kiitollinen henkilölle ja läheisilleen, jotka valitsivat toisin kuin sinä.
Tämän sanon ihan ilman mitään katkeruutta. Elinsiirtoa odottavat ovat -niin hyvin kuin nyt mahdollista- tietoisia siitä, että sopivaa siirtoelintä ei välttämättä koskaan tule. Joten on ainoastaan valtava kiitollisuus, ilo ja yllätys, jos omalle kohdalle sellainen tuleekin.
Ei itseä henkilökohtaisesti kiinnosta jonkun päätökset omasta itsestä.
-hoitaja