Jatkuva negatiivinen puhe äidistä lasten kuullen

Tarttuu lapsiinkin. Olen tuota katsonut/kuunnellut yhden likkakaverini perheessä ja se nainen on enää varjo entisestään. Mies ja lapset vitsailevat jatkuvasti hänen kustannuksellaan.

Meillä lapset pahoittivat siitä mieltään kyllä, mutta erittäin harvoin sanoivat isälleen tästä, vaan nielivät kaiken. Joskus kertoivat mulle niistä. Kumpikaan ei ole ikinä ollut samaa mieltä isänsä kanssa, joten hän ei puheillaan onnistunut lapsiimme vaikuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Tarttuu lapsiinkin. Olen tuota katsonut/kuunnellut yhden likkakaverini perheessä ja se nainen on enää varjo entisestään. Mies ja lapset vitsailevat jatkuvasti hänen kustannuksellaan.

Tätä minäkin mietin. Olen se jota koko tukiverkko lyttää ja aloitin siitä keskustelun. Ajattelin että parempi varmaan nostaa kytkintä, ennen kun lapset on isompia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset pahoittivat siitä mieltään kyllä, mutta erittäin harvoin sanoivat isälleen tästä, vaan nielivät kaiken. Joskus kertoivat mulle niistä. Kumpikaan ei ole ikinä ollut samaa mieltä isänsä kanssa, joten hän ei puheillaan onnistunut lapsiimme vaikuttamaan.

Ei välttämättä jos se on vaan isä ja on ero taustalla. Lapset osaa kuitenkin ajatella asioita. Meillä niitä megatiivisia asioita puhuu lisäksi isovanhemmat, sukulaiset ja päikyn tädit. Myös omat vanhemmat. Ap

Meillä ex puhui lasten kuullen päivittäin mm. että äiti laittaa kammottavaa ruokaa, äiti on läski, äiti on ruma, äiti ei osaa tehdä mitään oikein, äiti on niin tyhmä että on kuin kehitysvammainen. Tosin itse oli aina poissa kotoa töissä ja baarissa ja tuli lähinnä syömään sitä "hirveää ruokaa". Mutta noilla minun ominaisuuksillani perusteli sitä että näin toimi, koska eihän kukaan halua olla kotona kun on niin hirveä vaimo.

Meille tuli ero ja ex on alkoholisti nykyään. Mutta hänen juttunsa jäivät elämään lasten mieliin vielä pitkäksi aikaa. Toinen lapsista piirsi piirustuksia joissa oli esim. pupuäiti, joka oli "läski" ja toinen lapsi saattoi uhmata käskyjäni sanomalla "sä oot niin tyhmä ettei suo kukaan usko" tai huuteli perääni "vammainen". Kun aika kului lapset alkoivat hieman arvostaa minua, mutta luulen että vain siksi koska tajusivat olevansa minusta riippuvaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset pahoittivat siitä mieltään kyllä, mutta erittäin harvoin sanoivat isälleen tästä, vaan nielivät kaiken. Joskus kertoivat mulle niistä. Kumpikaan ei ole ikinä ollut samaa mieltä isänsä kanssa, joten hän ei puheillaan onnistunut lapsiimme vaikuttamaan.

Ei välttämättä jos se on vaan isä ja on ero taustalla. Lapset osaa kuitenkin ajatella asioita. Meillä niitä megatiivisia asioita puhuu lisäksi isovanhemmat, sukulaiset ja päikyn tädit. Myös omat vanhemmat. Ap

Haluatko kertoa meille, miksi kaikki ovat sua vastaan ja vieläpä puhuvat siitä lasten kuullen? Sun täytyy olla vaarallinen lapsillesi? Muutoin en voi käsittää.