Kerron nyt jotain mielenkiintoista

Minun piti ajaa uutta reittiä syystä x. Ekalla kerralla olin aivan hukassa ja meinasin seota paniikista XD. Saavuin määränpäähän vähän liian myöhään ja oikeastaan en edes ollut määränpäässä vaan siinä vieressä. En osannut ajaa pihaan ja halusin vain nopeasti kotiin. Ajattelin, että kiireenvilkkaa kotiin lähtemällä muistan vielä jotenkin reitin enkä ehkä eksy ja mokaile ainakaan pahasti.

No koska asia oli pakko hoitaa, menin seuraavana päivänä uudestaan. Meinasin jo mennä osan matkaa julkisilla, mutta tajusin ettei siitä tulisi mitään. Ihan liikaa kävelyä, mikä tarkoittaa eksymistä.

Noh, Google mapsin avulla opiskelin reitin sata kertaa, painoin mieleen kaikkia kylttien tietoja ja tiennimiä, jotta en hämmenny kun navigaattori sanoo ne ääneen. Pelkään navigaattorin aina ohjaavan minut johonkin vttuun niin, että eksyn satojen kilometrien päähän kotoa XD. Siksi olen joskus epävarma sen ohjeiden kanssa ja siksi halusin tietää etukäteen että mitä navigaattori tulee minulle sanomaan.

No sitten lähdin pelokkain ajatuksin matkaan. Päätin, että nyt rauhoitun, ajan hieman hitaammin, välitän vähän vähemmän muista autoilijoista, luotan navigaattoriin ja luotan, että pääsen perille. Se oli erittäin vaikeaa, koska pelkään eksymistä niin paljon.

Matkan varrella tuli pari kertaa fiilis, että hei, olen jo tässä! Tämä on tuttu tieosuus. Nyt olen jo tosi lähellä.

Ihan heti en löytänyt oikealle parkkikselle, koska poistuin väärästä liittymästä liikenneympyrässä. Tokalla kerralla poistuin oikeasta kohdasta ja löysinkin perille!!

Aina pitäisi muistaa, että joka ikinen nykyään tuttu reitti on ollut aluksi todella pelottava ja vieras. Nykyään täälläpäin on kuitenkin viitisen reittiä, jotka osaan ilman navigaattoria. Eivätkä ne edes ole mitään lyhyitä reittejä. Ne ovat sellaisia vakkareita, joita ajelen aina ja jotka johtavat aina kotikonnuille.