Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ylihoitajan mielestä äitien ikä syynä resurssipulaan imettämisen opettamisessa
22.01.2020 |
”Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen ei myönnä, että sairaalassa jätettäisiin äitejä oman onnensa nojaan imetysasioissa, vaikka monet äidit ovat Ylelle ja neuvoloille niin kertoneet.
Myöskään Kätilöopiston synnytyssairaalan sulkeminen ja synnytysten siirtyminen Naistenklinikalle ja Espooseen Jorvin sairaalaan pari vuotta sitten eivät Koskisen mukaan suoraan ole vaikuttanut siihen, että kätilöillä olisi entistä vähemmän aikaa paneutua imetysohjaukseen. Nykyisin Naistenklinikalla syntyy eniten vauvoja vuosittain Suomessa (siirryt toiseen palveluun) (THL).
Ylihoitaja toteaa, että yksi syy entistä suurempaan ohjauksen tarpeeseen on se, että synnyttäjät ovat entistä vanhempia ja entistä useammin ensisynnyttäjiä, jolloin imetyksestä ei ole kokemusta”
https://yle.fi/uutiset/3-11162765
Anteeksi, mutta kuulostaa puhtaalta ennakkoluulolta. En usko hetkeäkään, että pelkästään synnyttäjän korkea ikä tekisi sen, että hän kaipaa muita enemmän kädestäpitämistä imetyksen opettelussa, pikemminkin päinvastoin. Se on eri asia, nouseeko maito, mutta sehän ei ole opettelusta kiinni...
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vanhat eivät jaksa, viitsi ja kehtaa.
Ei kun juuri päinvastoin: vanhempi äiti osaa ja kehtaa yleensä parikymppistä paremmin kysyä, jos on kysyttävää. Ja tämäkös sitten hoitajaa rasittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, en mäkään ymmärrä, mitä tuo ikä tuossa oikein meinaa. Se on ihan ymmärrettävää, että jos useampi synnyttäjä synnyttää vain yhden lapsen, niin silloin sillä kerralla tosiaan sitä ohjauksen tarvetta on, mutta sehän tarkoittaa, että synnytyksiä on ylipäätään vähemmän, joten toisaalta sitä aikaa pitäisi sitten olla...
Synnytin toisen lapsen ja aika oman onneen nojaan jäin alkuun. Kun lapsi oli parin päivän ikäinen ja kyselin jo kotiinlähtölupaa, niin siinä vaiheessa lastenhoitaja opiskelija apunaan alkoivat neuvoa, miten vaippa laitetaan ja miten nämä tarrat toimivat. Järjetöntä resurssien hukkaamista tuollainen... Kukanhan sen vaipan heidän mielestään oli ne alkuajat (jopa ihan oikein) vaihtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytin toisen lapsen ja aika oman onneen nojaan jäin alkuun. Kun lapsi oli parin päivän ikäinen ja kyselin jo kotiinlähtölupaa, niin siinä vaiheessa lastenhoitaja opiskelija apunaan alkoivat neuvoa, miten vaippa laitetaan ja miten nämä tarrat toimivat. Järjetöntä resurssien hukkaamista tuollainen... Kukanhan sen vaipan heidän mielestään oli ne alkuajat (jopa ihan oikein) vaihtanut.
Ei tapahtunut HUS:n sairaanhoitopiirissä tämä, lisäyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoja ei haluta neuvoa, nuoria halutaan.
No enpä tiedä. Sain ekan parikymppisenä, viimeisen lähes nelikymppisenä enkä voi sanoa, että olisi missään iässä erityisemmin neuvottu. Neuvoja kyllä sai, kunhan riittävästi tinkasi. Tuli sellainen äitejä näännyttävä tunne tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti, jos yhden lapsen perheet yleistyvät, ensisynnyttäjien suhteellinen osuus nousee. Mutta ensisynnyttäjä on ensisynnyttäjä, oli ikää sitten 17 tai 47. Ei kai ikä siihen vaikuta? Ennakkoluuloa tuo on. Tai älyn puutetta.
Olin nuori äiti (24) synnyttäessäni esikoiseni Kättärillä. Imetysohjaus oli sitä, että kerran päivässä joku hoitaja tuli työntämään rintaa vauvan suuhun ja lähti. Montaa sanaa ei sanonut koskaan. Muuten sain ihan itse pärjätä. Mikähän tekosyy silloin oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli kyllä niin omat kokemukset mieleen tuosta jutusta. Hoitaja ei osannut edes itse tahdistettua pulloruokinta vaan lykkäsi vuorokauden ikäiselle vauvalle 50ml lisämaitoa heti kurkusta alas. Siitä alkoikin 12 viikon piina, että päästiin korvikkeesta eroon. Kiitti naistenklinikalle. Neuvolassa onneksi osattiin auttaa ja oli aikaakin kolme vuotta sitten.
Ilman omaa sinnikästä tiedonetsimistä, vauvan halua olla rinnalla ja netin tukiverkkojen avulla oltaisiin siirrytty kokonaan korvikkeeseen. Eikä yllätä, ettei kätilöt tietenkään myönnä asioiden olevan retuperällä imetyksen suhteen. Olin todella yllättynyt, kuinka herkästi siihen pulloon tartuttiin, vaikka en halunnut.
Sain esikoiseni 18-vuotiaana 8 vuotta sitten. Minulle eivät vaivautuneet edes näyttämään imetysasentoja, kertoa imuotteesta ym. Tyrkkästiin käteen vain osaston kansio luettavaksi saatesanoin "kotiin päset kun tää on luettu". Kohtelu oli nuutenkin todella alentavaa varmaan nuoren ikäni takia, eikä kipujani otettu todesta. Vanhempi huonekaveri (n. 35v ensisynnyttäjä) sai imetystukea kädestä pitäen, minulle ei edes kysyttäessä vaivauduttu kertomaan. Tämä siis Päijät-Hämeen keskussairaalassa. No, netti onneksi toimi jo silloin ja kiitos ihanan neuvolatädin kannustuksen, imetin myös esikoistani vuoden verran.
Synnytin vuosi sitten kuopukseni ja silloin oli meno muuttunut ihan päin vastaiseksi Lahdessa, vieläkin haluaisin takaisin ihanan hoitajan imetysoppeihin! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo voi liittyä siihen että vanhemmat synnyttäjät haluavat hanakammin täysimettää, nuorilla äideillä on matalampi kynnys pulloruokintaan.
Mä synnytin Seinäjoella ja sain tosi paljon imetysopastusta ihan kädestä pitäen. Vauvanhoitojutut opetettiin miehelleni, kun itse olin niin heikossa kunnossa. Toisen lapsen kohdalla en muista imetysohjausta. Varmasti sitä kysyttiin, mutta ei ollut siinä ongelmaa, kun homma oli tuttua. En muista myöskään, näytettiinkö hoitotoimenpiteitä. Vierihoito-osastolla oli molemmilla kerroilla tosi hyvä hoito. Mun omahoitaja oikein passasi mua toisella kerralla, vaikka olin hyvässä kunnossa ja virkeä. Synnytykset vuosina 2011 ja 2014.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 24 kun sain esikoiseni ja ”neuvoja” tyrkytettiin painostukseen asti. Ei ollut asiaa, jota kuka tahansa ei olisi katsonut tietävänsä minua paremmin. Ja mitä erityisesti imetykseen tuli, niin se oli asia, johon kuka tahansa pystyy kun vaan tarpeeksi haluaa ja vain todella hölmö ja huono äiti ei halua. Siis siitä huolimatta, että vauvan paino putosi, ja hän söi tunnin mittaisia jaksoja tunnin välein yöt ja päivät vielä monen kuukauden ikäisenä. Ja oksensi syömästään puolet. Mutta ongelmahan johtui siitä, että minä en vaan ollut yksinkertaisuudessani ymmärtänyt, miten paljon helpompaa imetys on kuin pulloralli, ja olin siis väärällä tavalla laiska ja itsekäs.
Eihän siinä ole mitään muuta kuin kokemuksen puutetta. Ei ole eletty niin että vauvanhoito olisi tullut tutuksi, ei ole sisaruksia ja kavereita joiden imetyskuvioita olisi voinut sivusta seurata. Mistä joku sellainen kuin minä, joka oli ennen omia lapsia yhden kerran vaihtanut vaipan yksivuotiaalle, tietäisi käytännössä miten imetyksen saa sujumaan? 90-luvulla imetyksen tukikin oli aika olematonta esim. Jorvissa. Itse piti yrittää ja erehtyä. Esikoisen kanssa oli hirveästi vaikeuksia, kakkonen sujui huomattavasti paremmin, kolmosen kanssa oli suorastaan vaivatonta.
Sitä erityisesti ihmettelen, että kun on olemassa aineita, jolla voi oikeasti helpottaa maidonnousua ja irtoamista, miksei sitä käytetä vaan pakotetaan äidit todella uuvuttaviin ja stressaaviin imetys- ja lypsymaratoneihin.
Ei mullekaan tultu opetusta tuputtamaan, mä aina soitin kelloa ja pyysin että näyttävät, kun oli akuutti kysymys. Ja olin etukäteen lukenut imetysoppaan, niin paljon sen pohjalta jo tajusin ja opettelin itse vauvan kanssa. Kumilla 1 kk ja sen jälkeen 13 kk ilman kumia imetystä, Naistenklinikalla aloitettu 😊
imetysoppaita pitäisi olla kaikille luettavaksi, eikä niin että lue jostain netistä.
Samoin kaikille pitäisi olla imetysneuvoja käynti heti lyhyellä varoitusajalla käyttöön jos ei imetys lähde käyntiin kunnolla.
Joillakin neuvolatädeillä voi olla vanhentuneet tiedot, ja siitä imetyksestä ei niillä koulutuksessa ole paljoakaan.
Lisämaitojen purku voi olla vaikeaa jos jo synnärillä venytetty sen lapsen mahalaukku. Mutta tietysti aina ruokinta niin että lapsi voi hyvin.
Meillä lapsi oli nenämahaletkussa koska sai jonkun tulehduksen ja oli sairaalassa.
Sain käsin lypsettyä kolostrumia lapselle muutama millilitra ja kun pääsin 24h osastolle 4. päivänä lapsen luokse ja siellä oli kunnon maitopumput ja lapsi imi mitä jaksoi, niin maito nousi viimein.
Mutta ohjeet maidon pumppaukseen ja ensimaidon tarpeellisuudesta sain lasten teho-osastolta Helsingistä paperisena, en synnytyssairaalan osastolta toisessa kaupungissa jossa olin ilman lasta.
Imetysohjausta tosin sain sitten lastenosastolla kun lapsi siirtyi sinne teholta myöhemmin.
Pääsimme kotiin kun imetys onnistui ja paino lähti nousuun. Imetystä jatkui 2v. saakka eli Who suositukseen asti. Ensimmäiset korvatulehdukset ja oksennustauti tuli vasta kolmevuotiaana päiväkotiin siirtyessä.
Vierailija kirjoitti:
imetysoppaita pitäisi olla kaikille luettavaksi, eikä niin että lue jostain netistä.
Samoin kaikille pitäisi olla imetysneuvoja käynti heti lyhyellä varoitusajalla käyttöön jos ei imetys lähde käyntiin kunnolla.
Joillakin neuvolatädeillä voi olla vanhentuneet tiedot, ja siitä imetyksestä ei niillä koulutuksessa ole paljoakaan.
Lisämaitojen purku voi olla vaikeaa jos jo synnärillä venytetty sen lapsen mahalaukku. Mutta tietysti aina ruokinta niin että lapsi voi hyvin.
Meillä lapsi oli nenämahaletkussa koska sai jonkun tulehduksen ja oli sairaalassa.
Sain käsin lypsettyä kolostrumia lapselle muutama millilitra ja kun pääsin 24h osastolle 4. päivänä lapsen luokse ja siellä oli kunnon maitopumput ja lapsi imi mitä jaksoi, niin maito nousi viimein.
Mutta ohjeet maidon pumppaukseen ja ensimaidon tarpeellisuudesta sain lasten teho-osastolta Helsingistä paperisena, en synnytyssairaalan osastolta toisessa kaupungissa jossa olin ilman lasta.
Imetysohjausta tosin sain sitten lastenosastolla kun lapsi siirtyi sinne teholta myöhemmin.
Pääsimme kotiin kun imetys onnistui ja paino lähti nousuun. Imetystä jatkui 2v. saakka eli Who suositukseen asti. Ensimmäiset korvatulehdukset ja oksennustauti tuli vasta kolmevuotiaana päiväkotiin siirtyessä.
Eli jos en itse olisi nähnyt imetyksen onnistumista tarpeelliseksi olisi se saattanut jäädä kokonaan tapahtumatta.
Mitenkään erityisesti ei minua ohjattu kuin neuvottiin että lue tämä vauvamatkalla opas ja kysy.
Itseasiassa 8 ensimmäistä tuntia saattavat virittää elimistön oikein jotta maito nousisi kunnolla, ja myös se että myös yöimetys/pumppaus tarpeeksi usein on todella tärkeää. Maitohormonia erittyy eniten yöllä juuri kun nukahtaa. https://fimlab.fi/tutkimus/prolaktiini
Päivän syyllistäminen siitä että naiset eivät synnytä riittävän nuorina vaan lykkäävät lasten tekoa yli 30-vuotiaiksi - vanhat äidit eivät edes osaa imettää! 🙄
Alue: Aihe vapaa
Vanhat eivät jaksa, viitsi ja kehtaa.