Saako rumaa hymyä kaunistettua?

Irvistäkö vai hymyiletkö? - Totta kai "rumaa hymyä" voi "säätää" eli onnistua, vaikka sitten harjoittelemalla hymyilemään kauniimmin.

Siis en ainakaan tietoisesti irvistä. Kun hymyilen leveästi että hampaat näkyy. Muuten jos en hymyile niin olen ihan ok näköinen. Mistä voi johtua? Olenkohan jotenkin kasvoista epäsymmetrinen?

Ap

Mun leuka pitäs siirtää että saisin hymystä nätin. Siksipä en hymyile koskaan.

Nätti hymy se on, mitä leveämpi ja tunteella niin sen parempi.

Vierailija kirjoitti:

Siis en ainakaan tietoisesti irvistä. Kun hymyilen leveästi että hampaat näkyy. Muuten jos en hymyile niin olen ihan ok näköinen. Mistä voi johtua? Olenkohan jotenkin kasvoista epäsymmetrinen?

Ap

ämä on niitä kysymyksiä, johon on kyllä hyvin haasavaa vastata näkemätä kuvaasi. - Ja on varsin tavallista, etteivä kasvo ole täysin symmetriset. Mutta jos lohduttaa niin hyvä ystäväni on kasvot "peruslukemilla" ollessaan hyvin sanosinko happaman näköinen, kun suupielensä voiko sanoa,jotenkin jännäsi "roikkuva". Mutta voi vitsi näkisittepä ne kerrat kun hän hymyilee tai nauraa....    

Harjoittele peilin edessä.

Päätteletkö hymysi rumaksi vain peilikuvasta, vai muiden reaktioistakin?

Ihmiset tuskin yleensä katsovat hampaita tai vaikka jotain silmäpusseja, vaan yleiskuva tulee kasvojen lihaksista. Itse en ole koskaan edes ymmärtänyt, että mitä pahaa silmäpusseissa on. Ei kukaan ainakaan mun mielestä ole niiden takia ruma.

Kaikki hymyt ovat ihania. 

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Omat hampaani ovat järkyttävän huonossa kunnossa, koska en pitkäaikaisen masennuksen vuoksi ole jaksanut pitää niistä kunnolla huolta, eikä ole varaa mennä yksityiselle korjauttamaan niitä. Olen kuitenkin jokseenkin hyväksynyt asian ja tullut sinuiksi hampaideni kanssa, joten hymyilen edelleen hampaitani sen enempää piilottelematta. Eihän se varmasti kaunista katsottavaa ole, mutta eipä ole elämänikään ollut kaunis.

Itsekään en voi hymyillä oikeastaan kunnolla lainkaan tai sitten pitää hymyillä hyvin pienesti. Minulla on iso leuka ja sitten kun hymyilen niin se leuka "venyttää" kasvoja. Poskipäät ovat taas todella korkeat ja sitten ne saavat leuan kanssa vaikutelman, että kasvot "venyvät" sekä posket ovat kuin ilmapallot hymyillessä. Poskien alle tulee kuopat pienestäkin hymystä. Oikeastaan suu kiinni hymyily onnistuu vielä, mutta sitten jos pitäisi hymyillä niin, että hampaat näkyy ei tule mitään. Silloin tämä "kiristys" josta kerroin vielä kasvaa ja lisäksi minulla on isot hampaat joten siitä tulee aika ikävä irvistys. Leuka jää myös tuossa liian eteen ja minulla vielä purennassa vikaa joten se asento ei vaan yhtään sovi. En siis lapsuuden jälkeen ole suu auki hymyillyt lähes koskaan. Hampaillekaan ei voi enää tehdä mitään ja ovat kuitenkin paikoillaan ihan kunnolla, mutta ne yhdistettynä kasvojen malliin niin on parasta jättää se irvistys pois. Sen olen myös huomannut, että minulle riittää pieni hymy koska moni usein luulee, että hymyilen koska poskipäät ovat niin korkeat ja jos vähän alan sitten oikeasti hymyilemään niin saan aikaan nopeasti paljon isomman hymyn mitä joku toinen eli minun hymyni on hyvä ja pienellä suunpielen liikkeellä. Tulipa pitkä analyysi :)

Oon aina ihaillut naisia joilla tulee hymyillessä silmäkulmiin ns. harakanvarpaat, itselläni ei tule vaikka kuin nauran. Äidilläni ne kuitenkin on.

Ap