Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko joku muukin samalla sekä lahjakas että erittäin tyhmä? Miten pärjäätte?
12.01.2020 |
Oletteko saaneet apua, jos tarvitsette sitä? Mä en meinaa selvitä arjesta ja nytkin olen joutunut pahaan tilanteeseen. Mua hoidettiin pitkään ilmeisesti siinä uskossa, että mulla on jotain ns. älyllisiä vaikeuksia, mutta testeissä selvisi, että pärjään monilla alueilla selvästi keskivertoa paremmin. Mulla on myös kymmenisen vuotta sitten diagnosoitu asperger.
Pelkään, etten sovi tähän yhteiskuntaan. Olen tehnyt yksinkertaisia töitä, mutta mokailen niissäkin liikaa. En ole edes saanut töitä lähes kymmeneen vuoteen (olen yli 30v) ja silloin aikanaankin niitä oli vähän ja harvoin. Opiskelen nyt korkeakoulussa ja vaikka olen erittäin hyvä joillain aihealueilla, en tiedä, valmistunko, kun en vain pysy kärryillä muuten. Sosiaalinen puoli on vaikea asia ja uusi teknologia tuntuu vaativan liikaa. Opetan välillä muita joissain asioissa, mutta sitten en itse osaa jotain, mikä on muille itsestäänselvää tai yksinkertaisesti eksyn. Joskus olen kasvosokeuden takia istunut pitkään väärällä luennolla kun en tunnistanut opettajaa tai ryhmääni, jonka kanssa olen joka arkipäivä tekemisissä.
Olen nyt pulassa, kun opintopisteitä on liian vähän. Odotan, että tukia karhutaan takaisin. Toivon, etten esim joudu vankilaan, jos valtio katsoo mun tehneen jonkun petoksen. Raha-asioissa tuomiot ovat kovia ilmeisesti.
Olen tässä miettinyt, että pitäisikö oikeasti unohtaa ns. tavallisella tavalla pärjääminen ja yrittää jotain ihan muuta. Pikkuhiljaa olen tässä jo menettänyt oikeastaan kaiken, mikä menetettävissä oli. Ensimmäisenä meni arvokkuus ja viimeisenä toivo, mutta typerää sisua riittää vielä, koska eihän tämä voi näin mennä. Ymmärrän hyvin toisaalta, miksi suvussani niin moni on elänyt tai elää täysin erakkona metsässä.
Kommentit (5)
Vähän samantapaisia vaikeuksia oli opiskelijana. Olin huippuhyvä opiskelemassani alassa, mutta juuri eksymiset, kasvosokeus, ryhmätöihin liittyvät sosiaaliset vaikeudet tekivät opiskelusta melkoista helvettiä. Lähdinkin työelämään kesken opintojen enkä valmistunut koskaan. Mutta työelämässä olen pärjännyt erittäin hyvin, ei mitään ongelmia. Ja teen siis sen alan töitä jota opiskelinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla on vähän samaa, mutta ei noin pahana. En ole saanut mitään apua, mutta opetellut itse kaikenlaisia selviytymiskeinoja. Mitä sinä teet kun putoat körryiltä jossain asiassa? Minä vain pysähdyn ja yritän uudestaan ymmärtää. Hankin yleensä jonkun toisen kirjan tai kirjoja samasta aiheesta, joska usein on kyse ihan vain ilmaisutavasta. Joskus vain seuraan, kun en tajua, ja jossain vaiheessa yhtäkkiä huomaankin tajunneeni.
Vierailija kirjoitti:
Vähän samantapaisia vaikeuksia oli opiskelijana. Olin huippuhyvä opiskelemassani alassa, mutta juuri eksymiset, kasvosokeus, ryhmätöihin liittyvät sosiaaliset vaikeudet tekivät opiskelusta melkoista helvettiä. Lähdinkin työelämään kesken opintojen enkä valmistunut koskaan. Mutta työelämässä olen pärjännyt erittäin hyvin, ei mitään ongelmia. Ja teen siis sen alan töitä jota opiskelinkin.
Hieno juttu, että olet työelämässä pärjännyt! Mun suvussani monilla on näitä vaikeuksia ja osa on pärjännyt hyvin siitä huolimatta, ettei välttämättä ole tutkintoakaan. Tärkeintä olisi kai saada niin sanotusti jalka oven väliin. Monet tosiaan myös elävät erakkoina, on alkoholisteja jne. Joskus ihmettelen, miten olemme edes päässeet lisääntymäään...
Olen ajatellut, että opettelisin ohjelmointia, vaikka teknologiaan liittyvät asiat ovatkin vaikeita. Pystyisin kuitenkin tekemään alasni liittyviä sovelluksia ja niiden kautta ehkä osoittamaan, että mulla on tietoa ja osaamista.
ap
Vierailija kirjoitti:
No mulla on vähän samaa, mutta ei noin pahana. En ole saanut mitään apua, mutta opetellut itse kaikenlaisia selviytymiskeinoja. Mitä sinä teet kun putoat körryiltä jossain asiassa? Minä vain pysähdyn ja yritän uudestaan ymmärtää. Hankin yleensä jonkun toisen kirjan tai kirjoja samasta aiheesta, joska usein on kyse ihan vain ilmaisutavasta. Joskus vain seuraan, kun en tajua, ja jossain vaiheessa yhtäkkiä huomaankin tajunneeni.
Jos putoan kärryiltä, yritän poimia niin paljon tietoa kuin pystyn, vaikka en siitä mitään ymmärtäisikään. Jos on mahdollista, kirjoitan asioita muistiin ja sitten toivon, että voin yhdistää ns. pisteet toisiinsa jälkikäteen. Olen aika hyvä tekemään muistiinpanoja käsin.
Mäkin usein hankin tietoa monesta eri lähteestä. Joku toinen on saattanut selittää asian selvemmin. Tietyillä kursseilla mun ympärille kerääntyy aina porukka, jolle mä lopulta selitän ne asiat. Olen aika hyvä selittämään juttuja kun itse olen huomannut, että yleensä ihmisaivot jäävät jotenkin jumiin joihinkin pikkujuttuihin, eikä se tarkoita sitä, etteikö asiaa voisi lopulta ymmärtää. Monilla on huono itsetuntokin ja heillä menee sen takia aivot jotenkin lukkoon. On jotenkin tosi tyydyttävää nähdä, kun ihmiset tajuavat jonkin asian, jota he piti liian vaikeana.
Tykkään sellaisesta ikäänkuin loogisen matemaattisesta tavasta oppia eli uusi asia pohjautuu aina vanhaan tietoon ja saattaisi olla vanhan tiedon avulla pääteltävissäkin. Tykkään siitä, jos asioihin johtaa aina selkeä looginen polku, mutta usein asiat ei ole sellaisia tai jos on, niin ei ole aikaa tai resursseja tähän.
Mua kai auttaisi vähän sekin, jos koulussa kertoisin avoimemmin asioista, mutta on tosi vaikeaa yhtäkkiä tehdä niin tai luottaa siihen, että kenelläkään on mulle ylimääräistä aikaa ja ainahan se on mielessä, että jos kukaan ei usko.
ap
Alue: Aihe vapaa
Nostan tätä kerran, vaikka tavallaan nolottaakin tämmöinen kirjoittelu. Kuitenkin olen joskus törmännyt todella hienoihin ja viisaisiin ihmisiin tällä palstalla. Joskus on joitain, jotka ovat kokeneet samoja asioita.
Jos joku haluaa jutella, niin jutellaan.
ap