Kun lääkäri ei ota tosissaan....
Tulipahan tämäkin koettua... on kauhea tunne, kun lääkäri vähättelee oireita eikä auta. Suuri kynnys oli mennä lääkärille hakemaan apua ja tässä tulos. Nyt on sellainen olo, etten enää ikinä halua mennä lääkäriin, etten taas joudu nöyryytetyksi...
Onko teillä kokemuksianne tälläisistä tilanteista?
Kommentit (21)
Voi kuule tuohan on ihan arkipäivää
Et kai kerrasta suutu? Kirpaisee totta kai, mutta vuosien myötä siihen osin turtuu. Itkee ja raivoaa hetken, sisuuntuu ja yrittää uudelleen. Nöyryytyksen tunne on raskas, mutta et kuole siihen. Uutta yritystä vaan, uskot että apua löytyy.
Auttaisi varmaan paljon jos kertoisit minkätyyppisistä oireista kyse ja mitä käytännössä tapahtui.
Noita ei hyödytä jäädä murehtimaan, aika vain toiselle lääkärille ja epäonnisen käynnin tiedot luovutuskieltoon omakannassa.
Vierailija kirjoitti:
Noita ei hyödytä jäädä murehtimaan, aika vain toiselle lääkärille ja epäonnisen käynnin tiedot luovutuskieltoon omakannassa.
Jos ei ole varaa yksityiseen, ei voi valita kenelle joutuu. Mikäli kyseessä on omalääkäri, pelkkä halu vaihtaa ei riitä, ja pyynnöstä voidaan myös kieltäytyä. Käynnin salaaminen Kannasta ei auta, koska saman yksikön sisällä käynnit näkyvät kaikille potilastietojärjestelmässä, ei heidän Kantaa tarvitse kurkkia.
Minua kohdellaan edelleen mielenterveyspotilaana, vaikka en ole kuuteen vuoteen käynyt lanttulataamossa. Kolesterolikontrollissakin mainitaan ensimmäisenä, että mielenterveyspotilas käyttäytyy johdonmukaisesti...
Kolestrolikontrollin saa apteekista. Ilman lähetettä. Voit käydä vaikka joka viikko, jos sulla on rahaa.
Jos vaihtaa terveyskeskusta, pääsee eri lääkärille.
Tsemppiä sulle. Toivottavasti saat apua fyysisiin vaivoihin.
Mitä aiot tänään tehdä asialle? Vai joko varasit uuden ajan. Tunne kestää vain 90 sekuntia, niin olet tietysti jo unohtanut nöyryytyksesi.
Mulla 10v takainen mielenterveys dg ja vieläkin kannassa kun lukee niitä tekstejä kun lääkärissä käynyt tyyliin "ottaa hyvin kontaktin, katsoo silmiin ja hymyilee välillä"
Kilpirauhaspotilaat ei saa tarpeen mukaista hoitoa. Raudanpuutteesta kärsiviä vähätellään eikä rautainfuusiota saa sitten millään. Vaihdevuosioireita ei tunnisteta vaan vähätellään. Kipupotilas kituu koska "voithan jäädä koukkuun"
Hoitovirheistä ei pidetä minkäänlaista tilastoa
Nämä sivut ovat todella samanlaisia kuin menisi näille lääkäreille valvon tuskan ja kipujen vuoksi kolme-neljä päivää todella hyvin tuskasta onneksi miulla käy avustaja hän hieroo pohkeita ja reisiä jotka ovat kivi kovat se helpottaa noin puolesta tuntiin mutta nesteelle ei osaa tehdä mitään särkylääkkeeni on 5mg prednisolon sain myös syöpä lääkettä kävin yksityisellä hän käski lopettamaan kun maksa arvot nousivat kattoon siitä johtuen minulle tuli suoli solmu onneksi kaksi nais kaveria tuli katsoon olin oksentanut vihreää ja kummatkin naiset ovat sairaanhoitajia sairaalassa minulle laitettiin nenämaha letku ja sitten 2h sanottiin voit l
Oli aivan järkyttävät sydämentykytykset välillä ja joskus meinasin pyörtyä. Kun niitä ei juuri sillä hetkellä ollut kun olin lääkärissä, oli tyyppi hyvin nyrpeä ja sanoi, että iän myötä tulee kaikenlaisia tykytyksiä.
Varmaan jopa yleistä. Itse en lääkärin vähättelyä kuuntele, vaan hän kuuntelee minua. Jos ei saa suutaan tarpeeksi isolle, ei kannata jälkeenpäin harmitella. Yli-ihmisiä luulevat olevansa. On toki lääkäreitä, jotka ovat ammattinsa tasolla, eikä heidän kanssa tarvita rautalankakelaa ottaa mukaan.
Lääkärillä on etiikka jonka mukaan pitää toimia
ja potilasta pitää kuunnella ja selvittää mikä potilaalla
on vaivana.Tänä päivänä lääkärit vähän välittää
ja sanovat ettei sinulla mitään ole.
Ei muuta kuin toiselle lääkärille ja tsemppiä
kyllä jossain vaiheessa löytyy kunnollinen
lääkäri.
Kuule kun sähköallergiadiagnoosia ei ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua kohdellaan edelleen mielenterveyspotilaana, vaikka en ole kuuteen vuoteen käynyt lanttulataamossa. Kolesterolikontrollissakin mainitaan ensimmäisenä, että mielenterveyspotilas käyttäytyy johdonmukaisesti...
Tyypillistä, hoitoalalle ominaista kyykytystä.
Olen ollut nuoruudessani töissä sairaalassa ja siellä sen näki.
Ulottuu niin työyhteisöön kuin asiakkaisiinkin.
Kaikki eivät ole tuollaisia, mutta yhä se vain on mahdollista.
mitä huumeita yritit saada?