Mikä olet ns. "oikeasti "?
Olen keittiö/siivousduunari, ja ihan ylpeästi ja mielellään. Pitää sitä jollain elää.
Mielessäni olen kuitenkin jotain luovempaa. Näytelmäkirjailija, animaattori, käsikirjoittaja, novellisti...
Nämä 2 eri puolta ovat aina olleet osa persoonaani, jo lapsuudesta asti. Koen että taiteellinen puoleni vain odottaa esiin pääsyä, sen pitää kypsyä tarpeeksi.
Kommentit (9)
Olen pienituloinen työntekijä mutta taiteilija ja käsityöläinen oikeasti, kuten moni muukin. Minulla on koulutus käsityöammattiin. Mutta en ole niin intohimoinen että lähtisin repimään elantoani siltä alalta. Kaveri koetti yrittämistä ja päätyi muutamaksi kuukaudeksi psykiatriselle osastolle.
Niin ap, sinustahan voi hyvin tulla vielä jotain tuollaista, ja aidompana kuin jostain toisesta, koska hankit leipäsi muualta.
Irl olen yh-äippä, eläkkeellä, äksyhkö ja omantienkulkija.
Olen myös huumorintajuinen ja hellä, ja näen tavallaan ihmisten ja asioiden läpi.
Kuvitelmissani annan kaikille hellyyttä ja huomiota ja viisaita neuvoja joita kilvan noudatetaan... Ja maailma pelastuu...
Kuvitelmissani olisin mukana perustamassa perheille, lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kunnon elämään. Taloja puutarhoineen tulipesineen.
Vierailija kirjoitti:
Olen keittiö/siivousduunari, ja ihan ylpeästi ja mielellään. Pitää sitä jollain elää.
Mielessäni olen kuitenkin jotain luovempaa. Näytelmäkirjailija, animaattori, käsikirjoittaja, novellisti...
Nämä 2 eri puolta ovat aina olleet osa persoonaani, jo lapsuudesta asti. Koen että taiteellinen puoleni vain odottaa esiin pääsyä, sen pitää kypsyä tarpeeksi.
Palkka tulee teknisen alan hommista.
Olen kirjoittanut pöytälaatikkoon muutaman noveliin ja nyt kirjoitan romaania.
"KIrjoitin" pitkään mielessäni niitä, kunnes päätin kirjoittaa myös tekstiksi. Alkuun pääsee helpoiten kirjoituskurssin kautta, suosittelen!
Työtön luuseri.
Haluaisin olla rikas filantropisti, joka ei tavoittele mainetta tai kunniaa, vaan haluaa vain auttaa pientä ihmistä taloudellisten vaikeuksien keskellä, ja helpottaa toisen elämää edes hetkellisesti. Sellainen, joista välillä lukee lehdessä, että "uutisoimme aiemmin tällä viikolla kuinka vanhukselta katkaistiin sähköt, kymmenet ihmiset ovat tarjonneet apua, ja vanhukselle onkin nyt saatu sähköt takaisin asuntoonsa ja vielä jouluateria paikalliselta pitopalvelulta". Ei mitään maailmaa mullistavia tekoja, mutta pieniä ja tärkeitä avunantoja.
Ap:n unelmat kuulostaa kyllä niin epäjäsennellyiltä, että hän tuskin harjoittelee noita taitoja riittävästi, että pääsisi koskaan (ainakaan pian) luovaan ammattiin.
Ei luulisi olevan vaikeaa kirjoittaa novelleja iltaisin, niin pääsisi eteenpäin. Vai onko sinulla kauheasti lapsia tai jotain, ettet millään ehdi työn päälle kuin huolehtia arkiasiat ja nukkua?
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keittiö/siivousduunari, ja ihan ylpeästi ja mielellään. Pitää sitä jollain elää.
Mielessäni olen kuitenkin jotain luovempaa. Näytelmäkirjailija, animaattori, käsikirjoittaja, novellisti...
Nämä 2 eri puolta ovat aina olleet osa persoonaani, jo lapsuudesta asti. Koen että taiteellinen puoleni vain odottaa esiin pääsyä, sen pitää kypsyä tarpeeksi.Palkka tulee teknisen alan hommista.
Olen kirjoittanut pöytälaatikkoon muutaman noveliin ja nyt kirjoitan romaania.
"KIrjoitin" pitkään mielessäni niitä, kunnes päätin kirjoittaa myös tekstiksi. Alkuun pääsee helpoiten kirjoituskurssin kautta, suosittelen!
Mitä siellä kirjoituskurssilla oikein tehdään? Siis millaista apua sieltä saa kirjoittamiseen?
Työkyvyttömyyseläkeläinen. Mt-ongelmia. Olen myös epäluotettava, ilkeä ja pitkävihainen.
* Kuvitelmissani olen Lääkärit ilman rajoja-järjestön työntekijä, joka kiertää maailman kriisipesäkkeissä auttamassa niitä, jotka eniten apua tarvitsevat. Tai vaihtoehtoisesti olen kansainvälisen politiikan rautainen asiantuntija, töissä jossakin järjestössä, EU:n tai YK:n leivissä.*
Että sellaista. Ihan ei nuoruuden haaveet toteutuneet, oikeammin ei yksikään niistä. Sen siitä saa, kun on luuseri eikä osaa mitään.