Kysymyksiä keskosuudesta

Charlotte:

- Miten keskosten luokitus menee?

- Onko viikkorajoja esim. hyvin pienille ja pienille jne. keskosille ja mitkä ne ovat?

- Mitä painorajoja keskosilla on?

- Millä viikoilla mahdollisuudet selviytyä ovat hyvät?

- Onko jokin viikkoraja, jota tavoitellaan, jos teidetään vauvan syntyvän ennenaikaisena, mutta syntymää pyritään pitkittämään?

- Kauanko keskonen on sairaalahoidossa? La:aan asti? Tiettyyn painoon asti?

- Millä viikoilla syntyneelle ei ole odotettavissa juurikaan vaikutuksia keskosuudesta myöhemmässä elämässä?

- Millaisia merkkejä keskosuudesta voi lapsella myöhemmin olla? Mitkä ovat yleisimmät " ongelmat" keskosilla?

- keskoseksi lasketaan ennen rv 37 syntynyt tai alle 2,5 kg:n painoinen lapsi (vaikka siis viikkoja olisi yli tuon 37). Näistä määritelmistä jonkin verran kiistellään, mutta tuo lienee se perusmääritelmä

- meniköhän se niin, että pikkukeskosen raja on kilo...

- on vaikea sanoa, millä viikoilla selviää hyvin, koska tapaukset ja tilanteet ovat erilaisia. Näppituntuntumalla voisi sanoa, että esim. 24. viikolla kuolleisuusprosentti on vielä melko korkea, mutta sitten 26. - 28. viikoilla elonjääminen on jo huomattavasti todennäköisempää. Yli 30. viikolla syntyneellä kokonaistilanne on yleensä huomattavasti parempi, koska keuhkot ovat paremmin kehittyneet.

- yleensä pyritään pääsemään viikolle 34, jos ennenaikaisuus uhkaa. Tuo viikkomäärä kun tulee täyteen, ei enää välttämättä yritetä estellä, jos lähtee syntymään

- aika usein ollaan sairaalassa suunnilleen sinne laskettuun aikaan asti. Kotiin pääsee, kun osaa hengittää, syödä ja pitää lämpönsä. Jos siis syntyy ennen viikkoa 30, niin sairaalassa ollaan helposti 2-3kk. Sitten on niitäkin, jotka joutuvat olemaan lähemmäs vuoden esim. vaikean keuhkotilanteen vuoksi.

- noista viikoista on vaikea sanoa, milloin ei jää merkkejä. Jotkut 23. viikollakin syntyneet kehittyvät ihan terveiksi lapsiksi, sitten voi jollakin päälle 30. viikon syntyneellä olla vakaviakin ongelmia, esim. cp-vamma tai vaikea keuhkosairaus

- yleisimmät ongelmat: pahimmillaan vaikeita keuhko-ongelmia, cp-vamma, näön tai kuulon vaurioituminen, lievempiä syömisongelmat ja vatsavaivat pienenä (voivat olla vaikeita nämäkin), kielen kehityksen ongelmat, hahmottamis-, tarkkavaisuus-, oppimisvaikeudet, motoriikan ongelmat

Keskosten hoito Suomessa on nykyään hyvää ja tulokset hienoja, eli toisaalta toivoa on paljonkin. Tämä voi kuulostaa julmalta, mutta jos nyt keskosen äitinä tietäisin, että joutuisin synnyttämään kakkosella alkavilla viikoilla, niin en siihen ryhtyisi. Lopputulos voi olla ihan hyvä eli terve lapsi, mutta tie on rankka ja mutkainen kaikkine hoitoineen ja seurantoineen.

- Keskosuudesta puhuttaessa puhutaan usein ennenaikaisuudesta ja/tai pienestä syntymäpainosta. Keskonen syntyy ennen kuin 37 viikkoa on täynnä. Erittäin epäkypsästä keskosesta puhutaan, kun viikkoja on alle 28.



- Arvo Ylppö otti aikoinaan käyttöön painomääritelmän, koska raskausviikkojen määrittely ei ollut tarkkaa. Usein kuulee puhuttavan pienistä keskosista, kun painoa on alle 1,5 kg ja erittäin pienistä, kun painoa on alle kilon. (Virallisen tautiluokituksen mukaan pieni syntymäpaino on 1000-2499 g, tästä on edelleen kolme luokkaa; samoin erittäin pieni syntymäpaino eli alle kilon jaetaan kolmeen luokkaan.) Sitten sikiö voi tietysti olla pieni viikkoihin nähden, kuten meillä.



- Jostain muistaisin lukeneeni, että rv 27 syntyneistä jo n. 90% selviää. Jonkinlaisina rajoina pidetään viikkoja 28 ja 34. Mutta jos nähdään, ettei vauvalla ole kohdussa kaikki hyvin, täytyy miettiä tilanne tarkasti. Joskus vauvalla on paremmat mahdollisuudet selvitä kohdun ulkopuolella.



- La on suht hyvä arvio, mutta kaikki riippuu ja roikkuu...



- Sairauksista on niistäkin vaikea sanoa, mutta jos esim. rv 26 eloonjäämisprosentti on n. 80-90%, sama määrä, 80-90%, selviää ilman vakavaa sairautta.



Tuossa edellisessä vastauksessa olikin niitä yleisimpiä mahdollisia ongelmia. Monet niistäkin helpottavat ajan myötä ja joka tapauksessa hoito on Suomessa huippuluokkaa.



Mitään ei saa, jos ei yritä. Se epätietoisuus on juuri niin kurjaa. Esikoisemme pääsi hyville viikoille (35+3), mutta oli kärsinyt sikiöaikaisesta kasvuhäiriöstä, jonka syy ei selvinnyt. Saattoi olla sattumaa tai sitten ei. Sitä nyt tässä jännäämme. Mutta jos tästäkin tulee keskonen, biologiset lapsemme jäänevät tähän.