Millä ikäerolla..

Silloin musta tuntui että elämä on ihanaa ja vauva olis ihana...Onneks meillä mies on se fiksumpi eikä ruvennut hommiini mukaan. Sillä...Viime kesä ja syksy oli karmeaa aikaa,kun lapset olivat sen 1-1,5v. se oli ihan yhtä hullunmyllyä koko touhu kun liikkeelle päästiin ihan kunnolla ja kaiken maailman raivokohtaukset sun muut täydensivät elämää....Kyllä mä silloin mietin että onneks en ruvennut tekemään yhtään lasta siinä vaiheessa ja niin mietin edelleenkin.



Nyt kun mukulat ovat juuri täyttäneet 2 v,elämä tuntuu ainakin jonkin verran rauhoittuneen olemme antaneet kolmoselle luvan tulla kun on tullakseen,eli ikäeroa tulis sellainen 3 v ja luulen että se on meille ja meidän perheelle paras mahdóllinen juttu,mutta toiselle se nyt ei tietenkään välttämättä sovi..



Tässä mun mielipide ja kertomus,toivottavasti jollain on positiivisempaa kerrottavaa:)



martina ja lapset 2v

Oletko ottanut huomioon mahdollisten toisien tuplien tulon. Meillä kahdet tuplat ei muita lapsia. Ehkä hivenen jarruttelisin ja odottelisin hieman että tuplat vähän kasvaisi. Silloin itsekkin saisit enemmän nauttia uudesta tai uusista tulokkaista.

Tuplat on 8kk... Ja kyllä vain, toivottaisin tervetulleeksi jopa ne toiset tuplat ;D. Mutta mitään järkeähän siinä ei ole tässä vaiheessa. Elämä tosin on yllätyksiä täynnä eli luonto saattaa päättää toisin ;). Mutta jos saan itse päättää, keskitytään noihin kahteen rakkauspakkaukseen ainakin vielä reilu vuosi.

Mulla on ollut vauvakuume suunnilleen siitä hetkestä lähtien, kun tulin laitokselta kotiin. Ja aivan järjetön sellainen. :) Kaiken huipuksi mies on nykyään vielä minuakin hanakampi " laittamaan pikkuveli tilaukseen" .



Hätäsektion vuoksi raskautua ei kuitenkaan saisi vielä reiluun vuoteen (tytöt nyt 10kk), ja taitaa olla ihan järkevää niin. ;)



Emo + tytöt 10kk

Kaksoset ja yksönen päälle ei ole kovin vaikea, mutt pienet yksöset ja sitten kaksoset päälle...huhuhh:P

Haaveilin itse vielä yhdesta vauvasta, mutta se jää kyl haaven tasolle, en voi edes kuvitella, että tulisit uudet kaksoset:P kun se oli minulle jo toinen kaksosraskaus (ekasta syntyi vaan yksi lapsi, toinen meni keskkeen)

Tuplat ovat nyt 4v8kk ja vauva 4kk ja hyvä näin! Olemme miehen kanssa sanoneet, että yhtään pienempää ikäeroa emme kyllä olisi missään nimessä jaksaneet! Mutta paljon riippuu siitä, miten omatoimisia/itsenäisiä kaksoset ovat.



Meidän tuplat ovat alusta saakka olleet aika " äitiriippuvaisia" ja ujohkoja. Mulla oli kauan aikaa aina kaksi lasta sylissä aina jos kävimme jossain tai meillä kävi vieraita. Onneksi ei silloin ollut vielä vauvaa! Ja kun ajattelee sitä aikaa kun tuplat olivat jotain 1-2-vuotiaita ja ryntäilivät sinne sun tänne niin aika mahdotonta se olisi ollut jos minulla olisi ollut vielä vauvakin sylissä. Esim. just kun ajattelee jotain kauppareissuja tms.



Meillä on myös kuivaksioppiminen on kestänyt aika kauan. Nyt on helpompaa kun isommat käyvät itsenäisesti vessassa eivätkä tarvitse mun apua. Se oli kamalaa aikaa kun yritin opettaa 2½-3-vuotiaita kuivaksi ja pissalätäköitä tai kakkahousuja tuli jatkuvasti. Siinä oli työtä ihan tarpeeksi.



No onneksi kaikki lapset ovat erilaisia ja teillä voi kaikki tuo olla täysin erilaista!



Mutta minusta nyt on ihanaa kun vanhemmat lapset ovat jo niin isoja, että saan heistä tarvittaessa apua (voivat vahtia vauvaa kun käyn kellarissa, kestää muutaman minuutin). Ja voin jättää vanhemmat lapset hetkeksi aikaa vahtimatta kun imetän vauvaa makkarissa. Se olisi ollut silkka mahdottomuus vielä 1½ vuotta sitten, kun vielä keksivät kaikenlaista " kivaa" heti kun silmä vältti!



Saa nähdä sitten miten tämä kolmas saa tulla leikkeihin mukaan. Se voikin olla ainut huono puoli tässä ikäerossa, että muut ovat jo liian isoja kun tämä pienin alkaa osata leikkiä kunnolla.

Joku ihme hormonihirviö taitaa yleisestikin iskeä juuri tuohon aikaan, mulla nimittäin kävi samalla lailla. Tämä siitä huolimatta että alkutaival kaksosten kanssa oli yhtä painajaista. On se luonto kyllä todella ihmeellinen ;)



Hiukan myöhemmin puhuttiin miehen kanssa näitä pienen ikäeron hyviä puolia ja oltiin hetki sitä mieltä et tulkoon vaan kolmaskin jos on tullakseen. Jonkun ajan päästä tulin toisiin aatoksiin ja päätin mennä asentamaan kierukan, joka mulla oli jo valmiina. Se piti siis laittaa niiden menkkojen aikana joita ei sit koskaan tullutkaan :) Vaan tuli sitten se kolmonen. Heti kun olin testin tehnyt varasin ajan yksityiselle ultraan jotta saatiin vauvojen lukumäärä selville. Jos olisi kaksi ollut en tod. tiedä mitä oltais tehty. Raskausaika oli sananmukaisesti raskas; olihan kaksoset vasta vajaa 1,5 v kun aloin kolmosta odottaa. Töissäkin kävin. Pikkukolmosen syntymän jälkeinen aika oli yhtä helvettiä. Vauva huusi yötä päivää ja kaksoset tekivät pahojaan. Masennuin pahasti ja jouduin turvautumaan lääkitykseen.



Nyt elämä jo hymyilee, enkä voisi kuvitella ettei tuota pikkuista päivänsädettä olisi mutta en tätä kuitenkaan voi kenellekään suositella. Kaksosten uhmailua ei sanat riitä kertomaan ja kaipaavathan hekin kovasti vanhempien huomiota, samoin tietysti vauva. Sitä vaan ei riitä kaikille.

meillä 4 lasta. kaks yksöstä ja sit tuplat. vanhin lapsista vajaa 3.v.

minusta näin on hyvä. ekat lapset tyttöjä joten ovat hyviä kavereita. tuplat poikia. tekemistä riittää mut jaksaa hyvin ku on sellanen asenne et haluaa jaksaa.. kohtuu helppoja kaikki olleet. ;) et voi näinkin tehdä.

En kokenut alkua mitenkään hankalaksi, isommat osallistuivat vauvan hoitoon hakemalla vaippaa, pulloa jne. Kummempia mustasukkaisuuksia ei ollut. Kuopus oli aivan mahtava hymypoika vauvana, helppohoitoinen ja tyytyväinen murunen, joka nukkui piiiitkiä unia jo laitoksella:)



Yhden hoitaminen tuntui tosi iisiltä kahden vauvan jälkeen (vaikkei sekään ihan hirveetä ollut, kiitos paljon osallistuvan mieheni). Ulkoilut menivät mukavasti, osasivat kaksoset kävellä nätisti rattaiden vieressä pitäen kiinni tai sitten mentiin tuplagrizzlyillä joissa oli tuplasisaristuin. Näin se aika kuluu ja vaikka hetkittäin tuntuu että eikö tuo riitely koskaan lopu, niin olen tosi tyytyväinen tuohon pieneen ikäeroon:)



Salaisesti haaveilen siitä neljännestä;)

Itse en uskaltanut pienten kaksosten kanssa alkaa seuraavasta lapsesta haaveilemaan. Mielessä oli, että pikkuvauva-ajan jälkeen tulee taaperoaika ja silloin pitää revetä kahteen suuntaan jo muutenkin, kolmannelle (+ neljännelle?) ei jäisi kongreettisestikaan aikaa. Ja taapero-iän jälkeen alkaa uhmat, pottaopettelut tms. eli mietin aina vähän pidemmälle.



Mutta PÄÄSYY odottamiseen oli, että jos tulee taas kaksoset; mahdolliset vauvakaksoset vähän vanhempien, mutta silti vielä pienten kaksosten kanssa ei olisi ainakaan mulla onnistunut...

Eli aina se takaraivossa kummittelee, että kun kerran on tullut tuplat niin se voi tapahtua toisenkin kerran! Varaudu siihen ja laske jaksamisesi sen mukaan :)



Nyt meillä tytöt ovat 4v1,5kk ja mulla vauvakuume... Nyt uskaltaisin, kumpa elämäntilanne vaan olisi hieman toinen töiden suhteen :S

Juu taitaa meidänkin kannattaa nyt kuitenkin ihan hetki vielä malttaa kun tuo mieskin on nyt tulevaisuudessa aika paljon muissa puuhissa kun lastenhoidossa..meillä tämä talo on vielä vähän kesken ja piha laittamatta kun mies piti vähän taukoa tosta rakentamisesta lasten takia,nyt pitäs sitten jatkaa.

Että ei ehkä ihan paras mahdollinen vauvan saanti aika=)



Juu olen mä miettinyt että sieltähän saattas vielä toisenkin kerran tulla tuplayllätys..mutta ajttelen asiaa vaan niin ettei semmosta nyt voi omalle kohdalle sattua..juu kyllä vaan voi,tiedän:)



Ja sekin on mietityttänyt kun nämä mein neitoset on olleet aina niin " helppoja" vauvoja ja tyytyväisiä elämäänsä,että voip olla itellä kuvitelma ettei yhden kanssa voi ikinä olla niin rankkaa kuin kahden kanssa,mutta onhan tosiaan sekin mahdollisuus että pikkukolmonen olisikin ns.koliikki lapsi ja huutas kaikki yöt..jolloin jaksaminen kahden hulivilin kanssa päivisin tosiaan voisi olla tiukalla..



No kait sitä vois sen verta odotella että lapsoset olis vähän omatoimisempi ja pääsis vaikka noista vaipoistakin joskus eroon niin helpottas sit jo roimasti kun ei olis kolmea vaippaikäistä..



mutta kiitos kaikille vastanneille=)