Muilla raskausajan rakkulatautia tai ihottumaa?

Ensimmäisen lapsen kanssa kiirastuli alkoi kolmen kuukauden odotuksen jälkeen. Kihisevä rakkulaihottuma tuli ensin alavatsalle, sitten rintoihin, selkään, reisiin, käsiin... Levisi pikku hiljaa. Kutina oli niin hirveää, että raavin itseni vereslihalle, ja sitä kesti koko loput 6 kuukautta. Olin sairaslomallakin välissä, sillä en voinut pitää vaatteita päällä, enkä pahimpaan aikaan edes mennä makuulleni nukkumaan. Kaikki kosketus pahensi ihottumaa. Kävin ihotautilääkärillä ja Allergiasairaalassa ja koepaloja otettiin, mutta mitään varmuutta syystä ei löytynyt ja sain vain kortisonivoiteet ja antihistamiinit hoidoksi. Kortisonista ei ollut apua, se vain ohensi ihoa ennestään. Ataraxista tuli niin järkyttävä pahoinvointi, etten sitä voinut käyttää. Koko raskauden viimeinen puoli vuotta oli aivan helvetillistä ja pilasi koko odotuksen.



Olin siinä toivossa, ettei sama toistuisi, mutta olen nyt 16 vkoa raskaana toisen lapsen kanssa ja sama rumba alkoi muutama viikko sitten. Epätoivo on nyt kahta kauheampi, kun tiedän, miten pahaksi se varmaan vielä menee, ja kun olisi tuo yksi toinenkin tuossa hoidettavana... (Iho on muutenkin kauttaaltaan ohentunut, hiukset pamahtivat hampuksi ja huulet rikki.) Tällä kertaa olen itsekin epäillyt kilpirauhasta, koska myös väsymys on ihan uskomaton. Kävin juuri tänä aamuna labrakokeissa, toivottavasti asia selviää pian. Olisi järkyttävän helpottavaa, jos syy ja apu löytyisivät. Toinen, mitä olen epäillyt, on jokin hivenainepuutos tai ruoka-aineallergia, vaikkei kummankaan kuulemma pitäisi olla mahdollinen.



Myös minä olisin kiinnostunut kuulemaan, jos on kohtalotevereita, jotka olisivat avun jostain löytäneet...

Minä heräsin eilen aamulla järkyttävään kutinaan jaloissa. Otin yhden Xyzalin ja olo helpottui vähän. Illalla kutina alkoi uudelleen - levinneenä selkään ja vatsaan. Kävin TK:ssa, jossa nuiva lääkäri kyseli perinteiset oletko syönyt jotain uutta tai vaihtanut pesuainetta. Minä allergisena ja kuivaihoisena en tee sellaisia. Lääkäri määräsi Histec-nimistä antihistamiinia ja sanoi, että ota yhteyttä neuvolalääkäriin.



Viime yönä ja tänä aamuna kutina jälleen kammottava, nyt myös jo käsivarsissa ja rinnoissa. Soitin neuvolaan. Sinne ei saa mennä, jos onkin joku rokko. Työterveydestä sain ajan hoitajalle. Tuskinpa hän osaa mitään uutta sanoa.



Nämä mun läiskät on todella samanoloisia kuin miten säinä hibiskus kuvailit eli isoja alueita, kutittaa, kuumottaa ja on koholla ja punaisia. Mutta omituista on, että ne hetkittäin ärtyy tosi pahaksi ja hetkittäin olo on siedettävä.



No, käyn hoitajalla pikapuoliin ja jään seuraamaan tilannetta. Jos olo pahenee, paineen minäkin ä-polille.



Toivotaan, että kutinat lakkaa - molemmilta!



-Amy, rv 20+4

Kovin samanlaisilta kuulostavat nuo oireesi! Kehottaisin sinua menemään mahdollisimman pian äitipolille. Itse kävin ensin terveyskeskuksessa, mutta sieltä en mitään apua saanut. Kyseltiin vain syömisistä ja pesuaineista. Äitipolilla alkoi heti tapahtua. Totuushan on se, että raskausaikana kummoisia lääkityksiä ei voida antaa ainakaan pitkäksi aikaa, mutta jo se helpottaa, kun tilanne otetaan tosissaan.



Minullakin on niin, että välillä päiväsaikaan olo on aivan siedettävä enkä muista koko ihottumaa, mikäli en satu katsomaan käsiini, jalkoihini tai vatsaani. Mutta appajee, kun tulee ilta ja yö, niin olo on kerta kaikkisen kammottava. Viime yönäkin havahduin useaan otteeseen siihen, että raavin itseäni. Mieskin siihen heräsi ja kehotti lopettamaan raapimisen, jotta ei ole pian iho rikki. Kyllähän sen järjellä tietää, mutta kutinan ollessa huipussaan sitä on valmis tekemään mitä vain, jotta olo helpottuisi. Välillä olen ollut suihkussa pitkään ja siitä on hetken apu.



Meillä on 2-vuotias esikoispoika eikä hän millään ymmärrä, miksi minä otan vähemmän syliin kuin aiemmin. Ei lapsi tajua, että sylissä kiekkaaminen vain ärsyttää ihoa entisestään. Muutenkin olen tylsää seuraa, kun tuntuu ettei mitään voi tehdä. On tässä lähipiirillä kestämistä. Vaiva tuli yhdessä yössä ilman ennakkovaroituksia. Niinpä elättelen toiveita, että se katoaisi yhtä nopeasti. Vielä ei ole niin käynyt.



Kirjoitathan amy75, mitä hoitaja sinulle sanoi ja mikä on vointisi. Tuntuu hyvältä jakaa tämä asia edes jonkun toisen kanssa, joka ymmärtää tilanteen. Ei tätä oloa voi ymmärtää, jos ei ole itse kokenut vastaavaa. Joskus on tullut valitettua, kuinka pari hyttysenpistoa syyhyttää, mutta pah, silloin en tiennyt kutiamisesta yhtikäs mitään!



Hibiskus P.S. Muut kohtalotoverit voisivat myös kirjoittaa kokemuksistaan!

Eli aloitetaan alusta...

Mulla alkoi alavatsa kutiamaan parin päivän jälkeen synnytyksestä. Ajattelin ensin, että sairaalan kuminauhaiset alushousut ärsyttää ihoa. Sainkin jotain voidetta vatsalle. Kotiin päästiin, niin ihottuma paheni jalkoihin. Koko reidet oli ihan tulessa ja kutina todella hermoja raastavaa! Neuvolan kätilö tuli juuri kotikäynille ja sille esittelin näppylöitäni. Hänenkin piti ihan kirjasta katsoa mikä tämä voisi olla. Ja jo melkein eläkeikäinen kokenut henkilö. Raskausihottumaksi totesi. Hoitona olis ollut antihistamiini, mutta sitten olis pitänyt jättää imetys. Sitä en kuitenkaan halunnut. Kortisonivoidetta, bebanthenia ja kylmiä kääreitä, ne helpotti vähäsen. En enää muista kuinka kauan vaiva kesti. (v-99) Ihottuma johtuu kuulemma jostain tekijästä veressä, joka reagoi raskaushormooniin. Syy siihen, miksi minulle tämä vaiva tuli vasta synnytyksen jälkeen löytyy tästä:



Esikoisen synnytyksen jälkeen hb laski 80:n ja sain seuraavana päivänä kaks yksikköä verta. Tässä siirtoveressä oli siis se vasta-aine. Ei omassa veressäni. Synnytyksen jälkeen raskaushormoonia on vielä jonkin aikaa elimistössä ja kun se poistuu, ihottuma paranee.



Eli jos tautisi on tätä samaa, niin valitettavasti se voi kestää vielä jonkin aikaa synnytyksen jälkeenkin.



Ja se todella voi olla päästä varpaisiin.



Sitten jännitti jo etukäteen, käykö seuraavissa raskauksissa samoin... Ei ole käynyt, eli vasta-aine tosiaan oli varmaan siinä siirtoveressä





B19+2 ps. myös Seinäjoella...

Mökkeilin muutaman päivän, mutta kun palasin kaupunkiin, etsin tämän ketjun. Olin aavistellut, että täällä olisi enemmänkin kommentteja, vaan lyhyeksipä on jäänyt. Mutta jatkanpa tähän perään kuitenkin omat kuulumiseni.



Hoitajan luona kävin siis maanantaina, ja tuntui todella tyhmältä, sillä jo siinä vaiheessa oli taas iho ihan normaali. Eipä osannut hoitsu sanoa mitään uutta. Maanantai-iltana tuli vielä oireita, seuraavana yönä ei lainkaan. Eilen tiistaina tuli muutamia läiskiä käsivarsiin, mutta meni ohi kortisonilla. Viime yönä alkoi jalat taas kutista ihan törkeästi. Tänään olen saanut olla rauhassa.



Seuraan nyt vielä tämän illan ja yön. Jos niiden aikana kutinat jatkuu, niin soittelen huomenissa äitiyspolille, josko he tosiaan osaisivat sanoa jotain - tai edes tutkisivat kunnolla.



Terkuin, on-off-kutiseva Amy, rv 20+6

Tuli vaan mieleeni yksi kuulemani asia. En tiedä tarkalleen minkälaisesta kutinasta hänellä oli kysymys, mutta syyksi selvisi jälkikäteen kilpirauhasen toiminta.

koko kroppa oli kuin tulessa, etenkin suihkun jälkeen! kortisonirasvaa laitoin viikon verran, sit helpotti! eikä tullut uudestaan!onneks! nyt neljättä odottaessa, kutina ja ihottuma " nostavat taas päätään"