Tuntuu että isäpuolet suhtautuvat lapsiin paremmin kuin äitipuolet. Olenko väärässä?

Äiti- ja isäpuolet ovat useimmiten täysin eri tilanteessa sen takia, että isäpuolten kotona lapset asuvat, mutta äitipuolet joutuvat sietämään lapsia, jotka ovat käytännössä kokonaan jonkun toisen kasvattamia. Lisäksi äitipuolilta vaaditaan paljon enemmän kuin isäpuolilta.



Itse rakastan mieheni lasta, mutta hän asuukin meillä ja on suureksi osaksi minun kasvattamani. Siksi hänessä ei ole ärsyttäviä piirteitä eikä hänellä ole tottumuksia, jotka saisivat vereni kiehumaan. Ja lisäksi kun hän on jatkuvasti kanssani niin saan jakaa hänen kanssaan myös monet hyvät asiat, jotka eivät tulisi esiin viikonlopputapaamisissa.

mutta syynä voi olla että: Usein äitipuoli joutuu ottamaan liikaa vastuuta lastenhoidosta. Usein nainen/äiti hoitaa kotia ja lapsia niin täysivaltaisesti että extra työ kiristää hermoja. Miehet pääsee usein kotona niin paljon helpommalla. Lisäksi odotukset jotka tulevat ulkopuolelta sekä äitipuolella itsellään ovat liian korkeat ts. naiset miettii juttuja enemmän ja kokee ehkä? helpommin syyllisyyttä. Kai loppujen lopuksi sekä mieheissä että naisissa on isoja eroja kuinka he suhtautuvat puolison lapsiin. Mies ei myöskään synnytä joten ei siis joudu vertailujen kohteeksi. Joillekin naisille tämäkin voi olla vaikeaa...

Että naisen hoivavietti olisi jotenkin niin voimakas, että se auttaisi suhtautumaan myös miehen lapsiin. Mutta täytyy sanoa, että omassa elämässä se menee juuri näin, että avomieheni suhtautuu lapseeni " kuin omaansa" . Hakee tarvittaessa hoidosta, on hänen kanssaan, jos olen joskus työmatkoilla, suunnittelee synttärilahjoja ja touhuaa kaikenlaista. Pitää myös kuria. Ex-miehen uusi avovaimo on kyllä ihan ok, mutta hänellä ei ole ilmeisesti oikein minkäänlaista suhdetta lapseeni. Jos exälläni on joskus menoja siihen aikaan, kun lapsen pitäisi mennä sinne, niin exäni soittaa ja pyytää siirtämään tuloa... ei siis puhettakaan, että lapsi voisi mennä sinne UO:n kanssa. Poika ei koskaan oikeastaan puhu naisesta. No, parempi näinkin kuin, että inhoasi häntä. Pääasia, että toimeen tullaan! :-)

Eli näyttäisi eli naiset ovat aktiviisempia kirjoittamaan tänne ja miettimään näitä suhteita ja tilanteita äitipuoli-lapsi ja isäpuoli-lapsi. Onhan noita miehiäkin joka lähtöön, kuten naisiakin ja siten suhtautumista lapsipuoliin. Mutta miehet eivät sitä niin vatvo, vaan naiset.



Ja toiminta/käytös ja tunteet on eri asia. Kuinka moni meistä todella tietää mitä toinen ajattelee, vaikka käyttäytyykin tietyllä lailla.



Kuinka paljon tilanteesen vaikuttaa se missä lapsi asuu? Siis kun suurin osa erolapsista asuu äitinsä luona ja isällänsä on vähemmän. (Tosin tällä palstalla on muutama äitipuoli, joilla miehen lapsi asuu, mutta silloinkin näyttää olevan ongelmia lapsen äidin toiminnassa.) Usein isäpuoli asuu lapsen kanssa siis samassa taloudessa ja äitipuoli ei. Tämä voinee vaikuttaa jotenkin kuvioihin lapsipuolen toiminnan kanssa. Ja vasta nyt tuli muuten mieleeni mieheni suhtauminen muualla asuvaan lapseensa ja meidän yhteisiin lapsiin. Mies rakastaa kaikkia ja on ollut osallistuva ja hoitava isä myös etälapsellensa, mutta kyllä tuo meidän lasten kanssa on rehellisemmin " oma itsensä" (siis myös väsynyt ja ei anna tehdä kaikkea ja on arkisempi ja suoraviivaisempi suhde). Etälapsen kanssa sitä suhdetta on muodostettu meillä ainakin keskimäärin päivänä-parina viikossa (pienenä enemmän), mutta yhteisten lasten kanssa joka päivä. Tämä kyllä vaikuttaa.

Välillä vaan ihmetyttää, miksi ne naiset ovat suhteessa miehen kanssa, jos ei lapsia kestä. Ja voisin kuvitella myös, että jos mieheni ei saisi pitää kuria ja osallistua päätöksien tekoon lapsen suhteen, olisi vaikea luoda läheistä suhdetta.

Ehkä se niin on, että tunnetasolla isäpuolet jotenkin hanskaavat tilanteen paremmin - ehkä osaltaan johtuen siitä, ettei heiltä vaaditakaan niin paljon. Tuntuu, että äidit ovat ylpeitä omista uusista puolisoistaan kunhan nämä tulevat lasten kanssa toimeen, sen enempää ei vaaditakaan. Mutta ongelmat isäpuolten puolelta ovat ainakin meidän suvussa huomattavan rahakeskeisiä: isäpuoli laskee todella tarkkaan sen, etteivät puolison lapset vain hyödy mitään ns. ylimääräistä. Käytännössä kaikki lapsen kustannukset pitäisi kattaa isän maksamasta elatusavusta ja lapsilisästä - ikään kuin äidillä ei elatusvelvollisuutta omiin lapsiinsa olisikaan!! Ilmeisesti asunnon kuluminen on ainut ns. kustannus mikä saa isäpuolelle ja äidille syntyä... Lapsipuoli saa aina huomattavasti halvemmat ja huonommat lahjat kuin myöhemmät yhteiset lapset jne.