Häpetkö yksinäisyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häpeän. On kamalaa kun työkaverit kysyvät miten vkl meni tai vaikka missä olin joulun niin vastaukseni on aina ”kotona vaan”. Nimim kavereita viimeksi 13 v sitten

No tutustu ihmisiin tuon ainaisen ruikuttumisen sijaan. Oma vika

Tämä on maailma huonoin kehoitus. Mitä se auttaa, että "tutustuu" ihmisiin. Eihän se "tutustuminen" ole mikään tae siitä, että se yksinäisyys, naps vain, poistuu kun "tutustuu" ihmisiin. Mitä ajattelit yksinäisen saavuttavan tuolla ihmisiin tutustumisella saavuttavan? 

Ei hävetä sillä olen yksin mutta en yksinäinen. Naapurit häpeää puolestani kun luulevat että olen yksinäinen ja tarjoavat itseään puolisoksi rahan puutteen vuoksi.

Jotenkin häpeän, kun minulla ei ole sukulaisia, sisaruksia, vaikka eihän se minun syyni ole. Olen kateellinen perheellisille. Yksin vuosikymmeniä jo.62v 

Ai kun monella on jo lapsenlapset lapsenlapsen lapsen lapset ?   Puoliso kuollut . No kyllä oli taas ilkeydessä ja pahuudessa tehty aloitus . 

No ei yx meni gambislaisen kanssa naimisiin toi Suomeen se jäi heti kiinni huumemyynnistä .  Ei käy kateeksi . 

Hävettäis paljon enemmän olla jossain stereotyyppisessä parisuhteessa, jossa nainen syö, liikkuu ja harrastaa sen mukaan, mitä mies sanoo ilman mitään omaa elämää paitsi jotkut naurettavat tyttöjen ryyppyillat.