Lupauksen rikkominen
Olen kuusikymppinen nainen, yhdessä miehen kanssa, jonka kanssa menin naimisiin 24-vuotiaana. Minä ihmettelen sitä, että ihmiset eivät tunnu ottavan kovin vakavasti lupausta, jonka antavat puolisolleen vihittäessä. Puolet avioliitoista päättyy eroon.
Itse en halua tehdä pienissäkään asioissa lupausta, jota en voisi pitää. En esim. lupaa tulla käymään, jos en aio sitä tehdä.
Minua siis kummastuttaa, että näin isossa asiassa lupaus niin usein rikotaan. Itse olen kokenut mieheni kanssa hyviä ja huonoja aikoja, mutta vuosien saatossa tästä on jalostunut hieno ja syvä ihmissuhde. Välillä on oltu etäämpänä toisistamme henkisesti, sitten taas lähennytty. Olen rakastunut mieheeni uudestaan noin kolme kertaa. Se on merkillistä pitkän suhteen dynamiikkaa, jonka menettää, jos ei jaksa kestää niitä huonoja aikoja.
Toki useat vetoavat siihen, että eksä olikin narsisti tai muuten kaamea. Silloin pitää itse mennä peilin eteen ja kysyä itseltään: mitä tavoittelin itselleni langetessani tuohon ihmiseen? Itsetuntemusta ja ihmistuntemustaan kannattaa kehittää.
Kommentit (3)
Noinhan se on.
Toki kriisejä tulee, mutta kuten joku viisas on sanonut, niin vaatii suurta viisautta erottaa parisuhteen kriisit henkilökohtaisista kriiseistä. Tätä viisautta harvalla on.
N51
Ihmiset muuttuu. Exäni muuttui kylmäksi ja puhumattomaksi ja ilman selitystä muutti sohvalle nukkumaan. Monet itkut tuli itkettyä ja yritin puhua. Haukuttiin narsistiksi, kun yritin kertoa milta tuntuu. Kun sanoin rakastan sinua niin ei minkäänlaista vastausta. Kun kysyin miksi ei vastaa nin kylmä tiuskaisu, että asiat on niin kauan voimassa, kun toisin sanotaan.
Yksin on paha pitää avioliittoa kasassä. Elämä helpottui eroon.