Akateemisten ihmisten puhetyyli. Miksi mone puhuvat aivan kuin Asperger-ihmiset?
Monotonisella äänellä robottimaisesti. Sama voi jatkua olemuksessa. Myös kasvot usein kivettyneen näköiset, eikä ilmekään värähdä.
Opetetaanko yliopistoissa puhumaan tuolla tavalla?
Kommentit (8)
No jos ovat aspergereja? Mitä väliä, anna ihmisten puhua kuten heillä on tapana, keskity sen sijaan kuuntelemaan niitä sanoja, mikä on asiasisältö.
Yliopistokaupungeissa murteet neutralisoituvat.
Eikö tää jo käsitelty täällä pari viikkoa sitten ja todettu että johtuu aspergerista?
Oletko uusi palstahullu?
Ihmettelin samaa pienenä, siis 8-10 vuotiaana, kuunnellessani joidenkin sukulaisten puhetta. Ajattelin, etten haluaisi alkaa puhumaan koskaan niin "kirjakielimäisesti".
No nyt myöhemmin sillä ei ole niin väliä. Tärkeintä se on se, mistä puhutaan. Tosin mukavaa on aina kuulla soljuvaa, tavallista puhetta, niissä yhteyksissä joissa sitä tapaa harvoin. Tarja Halonen muistuu yhtenä sellaisista mieleen. Häntä on yhä mukava kuunnella.
Mistä puhetavan muutos johtuu? Ympäristö ja esimerkki vaikuttaa, jotkut peittää epävarmuuttaan, jotkut on ujoja ja haluaa harkita sanojaan, jotkut sitten haluaa muuten vain harkita sanojaan ymmärrettyään miten paljon voi sanoa nopeasti puhuessaan väärin. Kasvojen kireys ja ilmeettömyys voi kieliä jännityksestä, tai siitä että puhuja vain kohdistaa keskittymisen ulkonäön sijasta puhumiseen.
Elävät liikaa omassa kuplassaan. Sosiaalisen vuorovaikutuksen moninaisuuden puute ohjaa kommunikaatiotapaa enemmän puheen varaan. Samalla kaikki luontainen ihmiselle ominainen ei-kielellinen kommunikaatio kärsii.
Sen huomaa, kun juttelee joidenkin akateemisten kanssa. Tuntuu, että pitää itse tehostaa omia ilmeitään, jotta heidän oma ilmeensä muuttuu edes vähän. Esim. pitää itse nauraa suurieleisesti, jotta saa kasvoille edes pienen hymynkareen.
No nyt on palstan wt:n keskustelu 😂
Ei kun pienissä kittareissa.